Herajärven Kierros pohjoinen

VuoggačuokkisYlä-Kolintie 39, null Koli

Kolin luontokeskus Ukko - Ryläyksen pysäköintialue 6,2 km

Herajärvenkierros kannattaa aloittaa Kolin luontokeskus Ukosta, sillä sieltä saa alueen karttoja, ajantasaiset tiedot reitistä ja luontokeskuksen oppaat auttavat tarvittaessa retken suunnittelussa. Kansallispuiston korkeimmat huiput Ukko-, Akka- ja Paha-Koli ovat heti reitin alussa. Huippujen jälkeen suunnataan Mäkränaholle ja Ikolanaholle. Molempia ahoja hoidetaan niittämällä ne loppukesästä. Ahoilla on monipuolinen perhos- ja kasvilajisto. Ahokukkien loisto on kauneimmillaan keskikesällä. Ikolanaholla on vuokratupa, tulentekopaikka, liiteri, kuivakäymälä ja kaivo. Ikolanaholta reitti jatkaa oikealle kohti Myllypuroa. Kotaniementien ylityksen ja Peiponpellon pysäköintialueen ohituksen jälkeen reitti jatkaa nuoren männikön ja vanhan havupuumetsän halki Myllykorven suolle. Myllykorven jälkeen reitti kulkee vanhassa metsässä Myllyvaaralle, jonka jälkeen voi halutessaan tehdä kilometrin mittaisen piston Myllypuron telttailupaikalle. Telttailupaikalla on kuivakäymälä, tulentekopaikka ja liiteri. Myllypuron ylityksen jälkeen reitti kulkee yksityismailla kohti Ryläyksen pysäköintialuetta.

Ryläyksen pysäköintialue - Kiviniemi 12,6 km

Etappi Ryläyksen pysäköintialueelta Kiviniemeen on reitin hienoimpia ja rankimpia. Luonto on monipuolista ja korkeuserot suuria. Reitti kulkee lehtipuuvaltaisen metsän kautta näköalapaikoille, kallioille, pienialaisiin kosteikkoihin ja jylhään kuusimetsään. Ensin kiivetään Mörkövaaralle, mistä avautuu kaunis maisema. Mörkölammen kohdalla virtaa pieni puro, ja lammen takana on lähde, jonka vesi ei ole juomakelpoista. Ryläyksellä on tilava, nukuttavaksi kelpaava kota, tulentekopaikka, liiteri ja kuivakäymälä. Noin 500 metrin päässä kodalta on Ryläyksen näköalatorni, josta näkyy hyvällä säällä Joensuuhun, Uimaharjuun ja Outokumpuun saakka. Ryläyksen koilliseen viettävässä rinteessä on 150 m pitkä ja 30 m leveä louhikko, jota kutsutaan Ryläyksen kiviputoukseksi. Se syntyi jääkauden loppuvaiheessa, kun sulavan jään päälle sortunut kallio liukui jäätä pitkin alarinteeseen. Ryläyksen jälkeen kuljetaan Koukkelonrinteen puron ohi ja päästään Koukkelonrinteen ja Huurunrinteen vanhoihin metsiin. Ikosenvaaralta avautuu hieno kaukomaisema. Pitkälammen ohituksen jälkeen kiivetään Sammakkovaaralle ja laskeudutaan Sammakkouuroon, jonka pohjalla virtaa pieni puro. Sammakkouuron jälkeen kävellään hetki asutuksen lomassa ja ylitetään Heraniementie. Kolinvaaralle kiipeäminen alkaa vanhan kuusimetsän ja maatalousmaan kautta. Pusonjoki ylitetään siltaa pitkin. Nousu Kolinvaaralle on jyrkkä, mutta maisemat palkitsevat: Herajoki, Pusonjoki ja Pielinen kruunaavat vaaran laelta avautuvan maiseman. Kolinvaaralta laskeudutaan kohti Herajärven rantaa. Mustalahdentien ylityksen jälkeen saavutaan kaikkien retkeilijöiden käytössä olevalle saunalle (hoidosta vastaa Kontiolahden kunta) ja pian sen jälkeen kotukselle, eli kaksipuoleiselle laavulle. Kiviniemen tila on Kolin luontokeskus Ukon ohella toinen hyvä aloitus- ja lopetuspiste Herajärven kierrokselle. Tilan yrittäjältä on mahdollisuus varata etukäteen majoitus-, ravitsemus-, kuljetus- ja ohjelmapalveluita. Kiviniemessä voi majoittua lämmitetyissä aitoissa tai laavussa. Kiviniemessä on kaivo, ja luonnonvesipaikkoja löytyy Pitkälammelta ja Pusonjoelta.

Sikosalmen vetolautta

Välittömästi Kiviniemen jälkeen edessä on Sikosalmen ylitys vetolautalla. Lautta vedetään vaijerin avulla tarvittaessa omaan laituriin, sitten astutaan lautalle ja käsivoimin matka jatkuu vastarannalle. Rinkka täytyy turvallisuussyistä ottaa pois selästä ylityksen ajaksi. Lauttaa saa käyttää korkeintaan kolme henkilöä yhtä aikaa. Talvisin lautta on poissa käytöstä. Lautan tilanne kannattaa tarkistaa Kolin kansallispuiston Ajankohtaista -sivulta tai luontokeskus Ukosta, jos retkeilee aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.

Kiviniemi - Lakkala 4 km

Kiviniemestä Lakkalaan kuljetaan hienoissa järvimaisemissa. Heti Kiviniemen jälkeen edessä on Sikosalmen ylitys vetolautalla. Lautta vedetään vaijerin avulla tarvittaessa omaan laituriin, sitten astutaan lautalle ja käsivoimin matka jatkuu vastarannalle. Rinkka täytyy turvallisuussyistä ottaa pois selästä ylityksen ajaksi. Lauttaa saa käyttää korkeintaan kolme henkilöä yhtä aikaa. Talvisin lautta on poissa käytöstä. Lautan tilanne kannattaa tarkistaa Kolin kansallispuiston Ajankohtaista -sivulta, jos retkeilee aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä. Orivirran yli menee kävelysilta, jonka jälkeen reitti kulkee taas Kolin kansallispuiston alueella. Lakkalan tilan ympäristössä voi leiriytyä, evästellä ja uida. Virallista uimarantaa ei kuitenkaan ole. Tulentekopaikka, telttailupaikka, liiteri ja kuivakäymälä ovat päärakennuksen takana Herajärven rannalla. Lakkalan kaivon vesi ei ole juomakelpoista. Vettä voi hakea vajaan 2 km:n päästä Seppälän vuokratuvan kaivosta tai ottaa järvestä. Turvallinen keino veden puhdistukseen maastossa on sen keittäminen muutamia minuutteja. Kesäisin Lakkalan pihapiiriä hoitavat lampaat, jotka laiduntavat perinteisissä pisteaidoissa.

Lakkala - Havukanaho 7,1 km

Reitti jatkuu Lakkalasta pohjoiseen. Törisevän suon ja suoniityn jälkeen kääntyy vasemmalle pisto Metsäpirtin vuokratuvalle. Tuvalle on reitiltä 500 metriä. Törisevän jälkeen kävellään kuusivaltaisessa vanhassa metsässä ja ohitetaan Karttusenlampi. Turusenautiolla on vanhan talon rauniot. Ahoa hoidetaan niittämällä. Turusenautiolta on kilometrin pisto Soikkelin vuokratuvalle ja 0,9 km:n pisto Ylä-Murhiin, jossa on vuokratupa, telttailupaikka, kuivakäymälä, tulentekopaikka ja liiteri. Turusenautiosta reitti jatkaa kohti Pitkälampea, jonka rannalla on taukokatos ja kuivakäymälä. Pitkälammen jälkeen reitti kulkee Kiehisen kierroksen kanssa samaa uraa Jauholanvaaralle, jolta avautuu yksi kansallispuiston hienoimmista näkymistä. Idässä pilkottaa Pielinen, ja lännessä avautuu laaja maisema Herajärvelle. Jauholanvaaralta on noin kilometrin pisto Kiehisen kierrosta pitkin Pirunkirkkoon, joka on 33 m pitkä luola Kolin rantatien läheisyydessä. Herajärvenkierros jatkaa Jauholanvaaralta kohti Havukanahoa. Havukankorven taukokatos on 400 m ennen Havukanahoa. Taukokatoksen yhteydessä on kuivakäymälä. Taukokatos sijaitsee notkossa, jonka pohjalla virtaava noro voi kesäaikaan kuivua. Havukanaho on kasvi- ja perhoslajistoltaan yksi kansallispuiston monilajisimmista ahoista. Ahoa hoidetaan niittämällä se elokuussa. Havukanaholla on myös vanhan asuinrakennuksen rauniot.

Havukanaho - Kolin luontokeskus Ukko 5,6 km

Kolin luontokeskus Ukko - Ryläyksen pysäköintialue 6,2 km Herajärven kierros kannattaa aloittaa Kolin luontokeskus Ukosta, sillä sieltä saa alueen karttoja, ajantasaiset tiedot reitistä ja luontokeskuksen oppaat auttavat tarvittaessa retken suunnittelussa. Kansallispuiston korkeimmat huiput Ukko-, Akka- ja Paha-Koli ovat heti reitin alussa. Huippujen jälkeen suunnataan Mäkränaholle ja Ikolanaholle. Molempia ahoja hoidetaan niittämällä ne loppukesästä. Ahoilla on monipuolinen perhos- ja kasvilajisto. Ahokukkien loisto on kauneimmillaan keskikesällä. Ikolanaholla on vuokratupa, tulentekopaikka, liiteri, kuivakäymälä ja kaivo. Ikolanaholta reitti jatkaa oikealle kohti Myllypuroa. Kotaniementien ylityksen ja Peiponpellon pysäköintialueen ohituksen jälkeen reitti jatkaa nuoren männikön ja vanhan havupuumetsän halki Myllykorven suolle. Myllykorven jälkeen reitti kulkee vanhassa metsässä Myllyvaaralle, jonka jälkeen voi halutessaan tehdä kilometrin mittaisen piston Myllypuron telttailupaikalle. Telttailupaikalla on kuivakäymälä, tulentekopaikka ja liiteri. Myllypuron ylityksen jälkeen reitti kulkee yksityismailla kohti Ryläyksen pysäköintialuetta.

Ryläyksen pysäköintialue - Kiviniemi 12,6 km Etappi Ryläyksen pysäköintialueelta Kiviniemeen on reitin hienoimpia ja rankimpia. Luonto on monipuolista ja korkeuserot suuria. Reitti kulkee lehtipuuvaltaisen metsän kautta näköalapaikoille, kallioille, pienialaisiin kosteikkoihin ja jylhään kuusimetsään. Ensin kiivetään Mörkövaaralle, mistä avautuu kaunis maisema. Mörkölammen kohdalla virtaa pieni puro, ja lammen takana on lähde, jonka vesi ei ole juomakelpoista. Ryläyksellä on tilava, nukuttavaksi kelpaava kota, tulentekopaikka, liiteri ja kuivakäymälä. Noin 500 metrin päässä kodalta on Ryläyksen näköalatorni, josta näkyy hyvällä säällä Joensuuhun, Uimaharjuun ja Outokumpuun saakka. Ryläyksen koilliseen viettävässä rinteessä on 150 m pitkä ja 30 m leveä louhikko, jota kutsutaan Ryläyksen kiviputoukseksi. Se syntyi jääkauden loppuvaiheessa, kun sulavan jään päälle sortunut kallio liukui jäätä pitkin alarinteeseen. Ryläyksen jälkeen kuljetaan Koukkelonrinteen puron ohi ja päästään Koukkelonrinteen ja Huurunrinteen vanhoihin metsiin. Ikosenvaaralta avautuu hieno kaukomaisema. Pitkälammen ohituksen jälkeen kiivetään Sammakkovaaralle ja laskeudutaan Sammakkouuroon, jonka pohjalla virtaa pieni puro. Sammakkouuron jälkeen kävellään hetki asutuksen lomassa ja ylitetään Heraniementie. Kolinvaaralle kiipeäminen alkaa vanhan kuusimetsän ja maatalousmaan kautta. Pusonjoki ylitetään siltaa pitkin. Nousu Kolinvaaralle on jyrkkä, mutta maisemat palkitsevat: Herajoki, Pusonjoki ja Pielinen kruunaavat vaaran laelta avautuvan maiseman. Kolinvaaralta laskeudutaan kohti Herajärven rantaa. Mustalahdentien ylityksen jälkeen saavutaan kaikkien retkeilijöiden käytössä olevalle saunalle (hoidosta vastaa Kontiolahden kunta) ja pian sen jälkeen kotukselle, eli kaksipuoleiselle laavulle. Kiviniemen tila on Kolin luontokeskus Ukon ohella toinen hyvä aloitus- ja lopetuspiste Herajärven kierrokselle. Tilan yrittäjältä on mahdollisuus varata etukäteen majoitus-, ravitsemus-, kuljetus- ja ohjelmapalveluita. Kiviniemessä voi majoittua lämmitetyissä aitoissa tai laavussa. Kiviniemessä on kaivo, ja luonnonvesipaikkoja löytyy Pitkälammelta ja Pusonjoelta.

Kiviniemi - Lakkala 4 km Kiviniemestä Lakkalaan kuljetaan hienoissa järvimaisemissa. Heti Kiviniemen jälkeen edessä on Sikosalmen ylitys vetolautalla. Lautta vedetään vaijerin avulla tarvittaessa omaan laituriin, sitten astutaan lautalle ja käsivoimin matka jatkuu vastarannalle. Rinkka täytyy turvallisuussyistä ottaa pois selästä ylityksen ajaksi. Lauttaa saa käyttää korkeintaan kolme henkilöä yhtä aikaa. Talvisin lautta on poissa käytöstä. Lautan tilanne kannattaa tarkistaa Kolin kansallispuiston Ajankohtaista -sivulta, jos retkeilee aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä. Ahosaaren taukopaikalla on tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri. Orivirran yli menee kävelysilta, jonka jälkeen reitti kulkee taas Kolin kansallispuiston alueella. Lakkalan tilan ympäristössä voi leiriytyä, evästellä ja uida. Virallista uimarantaa ei kuitenkaan ole. Tulentekopaikka, telttailupaikka, liiteri ja kuivakäymälä ovat päärakennuksen takana Herajärven rannalla. Lakkalan kaivon vesi ei ole juomakelpoista. Vettä voi hakea vajaan 2 km:n päästä Seppälän vuokratuvan kaivosta tai ottaa järvestä. Turvallinen keino veden puhdistukseen maastossa on sen keittäminen muutamia minuutteja. Kesäisin Lakkalan pihapiiriä hoitavat lampaat, jotka laiduntavat perinteisissä pisteaidoissa.

Lakkala - Havukanaho 7,1 km Reitti jatkuu Lakkalasta pohjoiseen. Törisevän suon ja suoniityn jälkeen kääntyy vasemmalle pisto Metsäpirtin vuokratuvalle. Tuvalle on reitiltä 500 metriä. Törisevän jälkeen kävellään kuusivaltaisessa vanhassa metsässä ja ohitetaan Karttusenlampi. Turusenautiolla on vanhan talon rauniot. Ahoa hoidetaan niittämällä. Turusenautiolta on kilometrin pisto Soikkelin vuokratuvalle ja 0,9 km:n pisto Ylä-Murhiin, jossa on vuokratupa, telttailupaikka, kuivakäymälä, tulentekopaikka ja liiteri. Turusenautiosta reitti jatkaa kohti Pitkälampea, jonka rannalla on taukokatos ja kuivakäymälä. Pitkälammen jälkeen reitti kulkee Kiehisen kierroksen kanssa samaa uraa Jauholanvaaralle, jolta avautuu yksi kansallispuiston hienoimmista näkymistä. Idässä pilkottaa Pielinen, ja lännessä avautuu laaja maisema Herajärvelle. Jauholanvaaralta on noin kilometrin pisto Kiehisen kierrosta pitkin Pirunkirkkoon, joka on 33 m pitkä luola Kolin rantatien läheisyydessä. Herajärvenkierros jatkaa Jauholanvaaralta kohti Havukanahoa. Havukankorven taukokatos on 400 m ennen Havukanahoa. Taukokatoksen yhteydessä on kuivakäymälä. Taukokatos sijaitsee notkossa, jonka pohjalla virtaava noro voi kesäaikaan kuivua. Havukanaho on kasvi- ja perhoslajistoltaan yksi kansallispuiston monilajisimmista ahoista. Ahoa hoidetaan niittämällä se elokuussa. Havukanaholla on myös vanhan asuinrakennuksen rauniot.

Havukanaho - Kolin luontokeskus Ukko 5,6 km Havukanaholta reitti jatkaa Kolin rantatietä ja Pienimäkräntietä pitkin ja erkanee oikealle lähtien nousemaan kohti Mäkrävaaraa. Reitiltä on 1,5 km pisto Mäkränmaja-vuokratuvalle. Mäkrävaaralta avautuu maisema sekä länteen että itään. Vaaran päällä on massiivinen siirtolohkare. Eero Järnefeltin kuuluisa maalaus Syysmaisema Pielisjärveltä on maalattu Mäkrältä Ukko-Kolin suuntaan. Retkeilijä kiikaroi vaaran laelta käsin järvimaisemaa. Ruska värittää rinnettä. Retkeilijällä on varusteinaan reppu sekä asusteina pipo ja hanskat. Mäkrävaaralta reitti laskeutuu Purolanaholle, jolta se jatkaa Mäkränaholle. Mäkränaholta reitti nousee kohti Kolin korkeimpia huippuja: Paha-, Akka- ja Ukko-Kolia. Helppokulkuisempi reitti erkanee Mäkränahon jälkeen vasemmalle ja jatkaa suoraan Luontokeskus Ukon P2-pysäköintialueelle.

LoahpahančuokkisYlä-Kolintie 39, null Koli