Guhkkodat8,5 km
Nilsiässä, Pohjois-Savossa sijaitsevan Pisan nähtävyyksiin kuuluvat huimat maisemat, Täyssinän rauhan rajakivi ja merkillinen Pirunkellarin luola. Se on ollut suosittu nähtävyyskohde jo yli sadan vuoden ajan ja muun muassa I.K.Inha ikuisti maiseman postikortteihin 1800-luvulla. Kivikkoiset polut ovat vaativia, mutta jyrkkärinteiselle Pisalle nousemista on helpotettu portailla ja levähdystasanteilla sekä kaiteilla. Vaativassa maastossa kulkeminen vie tavallista enemmän aikaa.
Oktavuođadieđut
VuoggačuokkisLastukoskentie 107, Kuopio, null Kuopio
Lastukosken pysäköintialueelle mahtuu noin 15 autoa. Pysäköintialueen huollosta vastaa Kuopion kaupunki.
Lastukoskelta aloitettaessa reitti kulkee hetken aikaa hieman tasaisemmassa maastossa. Tämä yhdensuuntainen reitin osuus on kuljettava kahteen kertaan eli reitin aluksi ja lopuksi.
Noin kilometrin jälkeen reitti haarautuu oikealle ja vasemmalle. Tästä alkaa varsinainen rengasreitti, jonka varrella on lukuisia haastaviakin nousuja. Tämä reittiselostus kulkee myötäpäivään.
Pisanmäen metsät ovat valtaosin luonnontilaisia. Luonnonsuojelualueella turvataankin vanhojen metsien säilyminen. Vaarametsissä kulkiessaan huomaa, kuinka metsän olosuhteet ja kasvillisuus vaihtelevat jo lyhyellä matkalla. Rinnemetsät tarjoavatkin monenlaisia elinympäristöjä johtuen alueen korkeudesta, rinteiden jyrkkyydestä ja eri ilmansuuntiin aukeavista rinteistä.
Pirunkellari
Quartzite, also known as rock crystal, was quarried from Pirunkellari as early as the 18th century.
Noin puolessa välissä reittiä sijaitsee Pirunkellari. Se on vanha louhos, josta on hakattu erittäin puhdasta kvartsia eli vuorikristallia korukiviksi. Enää louhiminen ei ole sallittua. Kvartsiitti on Itä- ja Pohjois-Suomen korkeiden vaara-alueiden tyypillinen kivilaji. Puhtaimmillaan kvartsiitti on vaaleaa, joskus lasimaista, kovaa kiveä. Pisa syntyi lähes 2000 miljoonaa vuotta sitten, kun Laatokalta Lappiin ulottunut vuorijono poimuttui mannerlaattojen liikkumisen seurauksena. Jääkaudet ja eroosio ovat kuluttaneet vuorijonon pois jättäen jäljelle vaaroja, kuten Pisan, Kolin ja Vuokatin.
Pisan näkötornitorni ja Täyssinän rauhan rajakivi
The border marker of the Treaty of Täyssinä is located at the summit of Pisa.
Pisan huipulla voi tutustua 1595 solmitun Täyssinän rauhan rajoihin ja kiivetä näkötorniin ihailemaan maisemaa vielä korkeammalta. 14 metriä korkea, alumiinirakenteinen näkötorni koottiin paikalle vuonna 2014 helikopterilla. Täyssinän rauhan raja kulki aikoinaan Pisan laen kautta. Siellä on edelleenkin rajapyykki, jossa näkyvät Savon ja Pohjanmaan rajakomissioiden merkit. Kallioon on hakattu vuosiluku, Ruotsin valtakunnan kolme kruunua ja rajavaltuutettujen nimikirjaimet sekä venäläisiä edustava ortodoksinen risti. Pohjois-Savo oli muinoin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välistä rajaseutua, jonka omistuksesta sodittiin. Vuonna 1595 solmittiin Täyssinän rauha, jossa Ruotsi-Suomen valtakunnan raja siirtyi idemmäksi. Muuttuneista rajoista kertovat rajakivet ovat arvokas muisto menneiltä ajoilta. Rajamerkit ovatkin muinaismuistolailla rauhoitettuja.
Vajaa kilometri näkötornin jälkeen saavutaan risteykseen. Lähtöpisteeseen Lastukoskelle pääsee, kun valitsee oikealle menevän polun. Suoraan eteenpäin pääsee toiseen lähtöpisteeseen eli Salmenpellolle. Risteyksestä on matkaa Lastukoskelle reilut kaksi kilometriä.
LoahpahančuokkisLastukoskentie 107, Kuopio, null Kuopio