Saaristomeren kansallispuiston luontoon voi tutustua monilla merkityillä kävelyreiteillä.
Maailman kauneimpiin kuuluvassa saaristossa maisemat vaihtelevat karuista kallioluodoista eläviin saaristokyliin ja ulkomeren ulapoista suojaisiin kalliopoukamiin. Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo. Erikokoisia saaria ja luotoja on noin 40 000, joista noin 2000 sijaitsee Saaristomeren kansallispuistossa. Alueelle voi matkustaa joko omalla veneellä tai vaikkapa yhteysaluksella monista eri satamista.
- Pienten luotojen ja suurten saarien laaja merellinen alue.
- Arvokasta luontoa ja merkittäviä historiallisia arvoja.
- Reittejä eri puolilla puistoa.
- Erittäin hyvät purjehtimis- ja melontamahdollisuudet.
- Puistossa useita telttailualueita, tulentekopaikkoja ja levähdyspaikkoja.
Aktivitehtat ja máđijat
Saaristomeren kauniiseen luontoon voi lähteä yhden tai useamman päivän purjehdusseikkailulle.
Kanootti tai kajakki on paras keino rantautua monelle Saaristomeren saarelle.
Saaristomeren kansallispuiston alueella on havaittu yli 130 lintulajia.
Oahpásmuva maiddái eará aktivitehtaide
Geokätköily Saaristomerellä, vapaaehtoistoiminta saaristomerellä
Saaristomeren luonto
Saaristomeren kansallispuiston alueet koostuvat kallioluodoista ja metsäisistä saarista sekä aavoista selkävesistä. Saaristomerellä suomalainen meriluonto on monimuotoisimmillaan.
Čuozáhaga luonduGalledeaddji muitolistu
Álbmotmeahcci lea luonddusuodjalanguovluJuohkeolbmorievttit eai leat dakkáražžan fámus álbmotmehciin.
Doala jiellatealliid álo gittaMuitte maiddái beatnatbaikaseahka ja čorge bázahusaid eret.
Cahkket dola dušše lobálaš báikkiinDárkkis álo fámus lean meahccebuollinváruhusa ovdal dolastallama. Meahccebuollinváruhusa áigge dola oažžu cahkkehit dušše málestangovddiin main lea bohcci.
Gohtten tuvrahámmanis lea lobálašTuvrahámmanii oažžu giddet fatnasa ja idjadit eanemustá 2 jándora.
Gohtte dušše lobálaš gohttensajiinGohtten lea lobálaš dušše merkejuvvon bosihan- ja dolastallanbáikkiid ja stobuid njuolggo lahkasiin.
Muitte buktit ruskaseahkaBuvtte ruskaseahka ja doalvvo ruskkaid fárustat dahje sirrenčuoggái.