Sállevári bigálusgárddis sáhttá vásihit ovddešáigge boazodoalu dovdduid

Lađasmánnu báitá silba čuovggas dássidis jeaggeeanadaga ala. Boares beziid sulložat dielkudit jeakki duoppil dáppil. Buolašta ja dat giessá vilges muohtasuokka gokčan eanadaga sisas dego galbma govččas. Dat lea jiekŋudan jekkiid stálli lágan nana johtineanan.

Mánu čuovga goalkkes buolašáimmus levdnon jiekŋakristállaid báitit miljovdnan áimmus sattáhallan hearvageađgin. Jaskatvuohta lea nu dievaslaš, ahte dan sáhttá measta gullat.

Fáhkka jaskatvuođa cuvke dego meahcceguovllu riidočudjosiin gos nu guhkkeleappos gullon biellu skillan. Gulul jietna lahkona ja čuodjá garraseappot. Dasa servet jienat, dego čuojanasat sinfoniijai. Ruovgan ja lohkameahttun guohpiriid dássidis čoalkkas jikŋon jeakkis čudjet dego dálveija iežas luohti buot guovlluin máilmmis.

Dasto eallu ihtá eanadahkii. Daid lievllisteaddji vuoigŋan badjána mierkábalvan, man mánu čuovga oažžu šealgágoahtit. Boazobeatnagat ja čuoigit láidestit ealu. Sin jahkečuđiid áigge hápmašuvvan ovttasbarggu sánáhis koreografiija lea dego dánsun dálveijas.

Farga gárddi sivla njielasta vuosttas bohccuid njálbmásis. Dat láidestuvvojit čuoččuhanáiddiid bokte gárdái, gos šaddá giivvis guđđan. Eallu njolggásta gárddis dego gilvoviehkkit stadiovnnas. Birrasis čalbmepárat geahčadit dárkilit iežas mearkka, ovdalgo suohpangieđat fiškalit suohpana áibmui. Darvehuvvon bohccot gessojuvvojit kontoriissa ja lohkkojuvvojit. Mánu čuovgga lassin eanadagas oidnostit dušše fáhkkes rišša šloavggeheamit ja ruoksadin áhcagastán biippuid beasit ja duhpáhiid geažit. Bohccuid ruovgamii ja áiddis skádjan hupmii seahkana gos nu máddelis gullon geasanasa čuodjan.

Sállevári bigálus lea álgán.

Sállevárri lea okta hárve seilon boares áiggi stuorra bigálusgárddit Suomas. Namas bigálusgárdi lea ožžon bálddas lean váris, mii lea luoikkahan namas maŋŋelis maiddái guovllu bálgosii.

Stuorámus oassi Leammi álbmotmeahcis gulláge Sállevári bálgosii, vaikke álbmotmeahci davveoasit gullet muotkkeduoddara bálgosii. Leammi lassin Sállevárrái gullet Bátneduoddara meahcceguovllu oarjeoasit.

Sállevári bigálusat ledje dalá áiggi stuorradáhpáhus 1900-logu álggus gitta jahkái 1964. Bigálusaid historjá álgá goittotge iešalddes 1800-logu beallemuttus gevvojuvvon stáhtaid rádjenákkuin.

Vilda duottargottis ledje dápman gieresherggiid ja goddebivddus ávkkástallon vuođgŋinbohccuid jo maŋimustá 1000-logus, muhto viiddis boazodoallu ovdánii Davvi-Ruoŧas 1500-logus. Doppe dat leavai maiddái eará sajiide Sápmái.

Dát álgoálgosaš sápmelaš boazodoalu vuođđun lei jo duottargotti čuvvon jahkodatjohtimis: geassit elle čuoikkahis Jiekŋameara rittus buriid suoidneeatnamiid birrasis, go fas dálvái johte Suoma ja Ruoŧa suddjes beahcevuvddiide ja jeageleatnamiidda. Dalle elle johtti boazodoalus.

Jahkečuđiid áigge guđege sohkii šadde fástan iežas geasse- ja dálveguohtumat ja daid gaskkas lean johtingeinnodagat. Dán boazodoalu gohčodedje johtimin. Johtima mearkkašumis sámekultuvrras muitala bures sátnevájas “jođi lea buoret go oru”.

Dán johtimii vuođđuduvvan eallimis stáhtain lei hui unnán mearkkašupmi sámiid eallimis, baicce deaŧalaččabut ledje iežas dološ áigge rájes lean guohtumat.

Maiddái stáhtat atne sámiid boazodoalu nu mearkkašahtti ealáhussan davvi guovlluin, ahte Dánmárku-Norga ja Ruoŧŧa-Suopma dagaiba 1971 Strömstad sierra soahpamuša, mainna sápmelaččaid johtin stáhtaid rájáid rastá dorvvastuvvui.

Áššit rievdagohte goittotge nationalismma badjánettiin ja Suoma laktimis oassin Ruošša keaisárgoddái 1800-logus. Eandalii Suomas badjánišgođii lassáneaddji duhtameahttunvuohta dálvit Norgga bealde Suoma jeageleatnamiidda johtán bohccuin.

Dilli doalvvui loahpa loahpas Norgga ja Suomas gaskasaš rájá giddemii jagi 1852 ja Ruoŧa ja Suoma rájá giddemii 1889. Dás šattai kriisa árbevirolaš boazodollui ja loahpahii johtima Suomas earret Eanodagas.

Maiddái Sállevári guohtumat báhce guorusin muhtun áigái, go ovdal doppe guođohan siiddat báhce rájá nuppi beallái, Dát mielddisbuvttii guohtungárživuođa, mii álggahii jahkelogiid bistá sápmelaččaid fárrenlihkadusa.

Suomas eanemus dovddus fárren lei eanodatlaččaid sirdašuvvan Soabbada guvlui Davvi-Soađegillái. Sállevári guvlui fas fárrejedje Kárášjogas ja Ohcejogas. Maiddái Anáris sirdašuvve Sállevári guorranan guohtumiidda ja ođđa boazodoallu hápmašuvvagođii Leammis.

Rádjagiddemiid mielddisbuktán sápmelaččaid fárrenlihkadusas leat muhtumin addán almmolašvuođas gova, mas ođđa ássansajiide sirdašuvvan sápmelaččat leat steampilaston norgalaš sisafárrejeaddjin. dát doaladupmi lea boastut, go measta buot sápmelaččain ledje guohtumat goappáge bealde rájá. Álbmotstáhtaid rájáin lei sin eallimis dušše unnán mearkkašupmi.

Fárrenlihkadusas leage eandalii sáhka kultuvrra vuogáiduvvamis olgguldas fámuid buktán dilis, mas vássán eallinvuohki rievdá fáhkka veadjemeahttumin.

Farga boazodoallu badjániige ođđa gildámii Leammis.

Čuovvovaš ođastus boazodoalus dáhpáhuvai 1898, go Suoma senáhta ásahusain juhke boazodoalloguovllu bálgosiidda. Dain šattai dihto báikegotti bohccuid guohtunguovlu, maiddái guovllu boazodoalliid hálddahuslaš vuođđoovttadat.

Sálleváris boazobarggut joatkašuvvá ođastusas fuolatkeahttá ovddeš vuogi mielde. Boazoeaiggádat ledje dahkan siiddaid. Bigálusaid maŋŋá dain iešguhtege doalvvui ealus iežas dálveguohtumiidda, gos bohccuid guođohedje gitta giđa guotteha rádjai.

Čakčat bohccuid čohkkemiin dahjege ozuin álgán bigálusat ledjege dan áiggi stuorra dáhpáhus. Čohkkenbarggut álge árbevirolaččat čakčat ragaha maŋŋá, go guovllu stuorra jogat, Riebanjohka ja Avviljohka jikŋo.

Ovdal mohtorgielkká boahtima čohkkenbargguide, johte čuoigga ja bohccuiguin. Dat biste mánnoviissáid ja nohke jagimolsašumi sulaid. Dan maŋŋá čohkkejuvvon ealu álge láidestit Sállevári bigálusáidái.

Ovtta bigálusas sáhtte gieđahallat juobe 800 bohcco, vaikke ná stuorra eallu juhkkojuvvui guovtti oassái ovdal gárdái váldima. Bigálusat biste vahkuid ja dain šadde eandalii 1950-logu rájes dego márkanat.

Sállevárrái bohte bálgosiid lassin olbmot maiddái ránnjábálgosiin. Boazooastit bohte Eanodagas, Gihttelis ja gitta Ruoŧas. Stuorrabigálus buvttii maiddái earálágan fitnodatdoaimma – lágalačča ja lágaheami. Gárddis ledje máŋgage kantiinna, mat fálle káfe ja biepmu bigálusolbmuide. Lágahis doaibman lei gárdái boahtán viidnavuovdin, mii fas buvttii maŋistis lága bearráigeahččan leansmánniid.

Dálvvi guhkes eahkediid lei valjit luovosáigi bigálusaid gaskkas ja searveeallin Sálleváris leige ealaskas. Gárddi birrasii huksejuvvon barttain gullui lávlun ja juoigan, ja doppe dánsoge. Máŋga nuorrapára deaivvadedje aiddo Sállevári bigálusain.

Ieš gárddis bohccuid rátke eaiggádiiddiset ja lohke, dahje rehkenaste. Bierggu vuovdinhattiid eai mearridan ovddalgihtii, muhto daid ráđđádalle juohke boazoeaiggádiin sierra. Vuovdimassii dohkkejedje dušše buoiddes ja buori ortnegis lean bohccot, go geainnohis guovlluid dihtii daid fievrridedje eallin oastiid iežaset njuovahagaide. Fievrridanmátkkit ledje guhkit, gitta Eanodaga ja Gihttela rádjai.

Maŋimuš geardde bohccuid rátke Sálleváris jagi 1964. Dan maŋŋá bigálusat sirdašuvve easkka gárvánan Anár-Gihttel -geaidnogurrii Sarvvesčoalmmi ođđa bigálusáidái. Áiddi báldii gárvánii maiddái bálgosa iežas njuovahat, ja dalle stuorra oastinealuid fievrrideami sáhtii heaittihit.

Jagi ovdal geainnu boahtima ja ođđa bigálusáiddi gárváneami Sálleváris váldui atnui vuosttas mohtorgielká. Čuovvovaš jagiid áigge buohkat boazodoalus mielde lean olbmot fertejedje váldit mohtorgielkká atnui.

Doajáhat lei stuoris. Árabut máŋggaid beivviid gáibidan mátkkiid sáhtii dál čađahit diimmuid siste. lávuin ja barttain ássama sadjái sáhtii vuodjit ruoktot idjii.

Mašiinnaid boahtimis boazodollui ledje maiddái nuppitge bealit. Mohtorgielkkáid, osiid ja boaldámuša hattit bajidedje goluid. Seammás jávkkai olu árbevirolaš boazodoalločehppodat, go ovdamearkan vuojániid dápmamis sáhtii luohpat. Maiddái ovdal guovddáš boazobeatnaga mearkkašupmi unnui. Aiddo buorre boazobeatnaga skuvlen lei leamašan okta deháleamos boazodoalli ámmátdáiddu čájánas.

Nuppástus váikkuhii maiddái gárvodeapmái. Bohcco náhkis gorrojuvvon dorka- ja náhkkebiktasat dahje árbevirolaš láđđebiktasat eai heiven mohtorgielkkáin vuodjimii. Bargobivttasin molsašuvve fabrihkain válmmaštuvvon biktasat, go fas árbevirolaš biktasat sirdašuvve eanet ávvoatnui. Daid válmmašteapmái laktásan duodjeárbi lea gal bisson nanusin.

Váikke bigálusat Sálleváris jaskkodedje, bázii gárdi dehálaš kulturárbin muitalit boazodoalu lagašhistorjjás. Otná beaivve Sálleváris lean gárdi lea ceggejuvvon eanaš jagi 1933 ja Meahciráđđehus ovttas Musealágádusain ovddežiid divui boares áideráhkadusaid ja barttaid 1980-logu loahpas.

Sállevárri gullá Lappi árbeeanadagaide ja gárdi ja ovcci bartta leat kulturhistorjjálaš suodjalančuozáhagat.

• Heargi = Gáldejuvvon varrisboazu, man leat ávkkástallan vuojániin.
• Sarvvis = Rávis gáldekeahtes varrisboazu.
• Spáillit = Dámakeahtes gáldejuvvon varrisboazu.
• Váža = Guoddán njiŋŋálas boazu.
• Rotnu = Njiŋŋálas boazu mas ii leat miessi.
• Noađđeheargi = Geasánin ávkkástallon gáldejuvvon varrisboazu.
• Niesteboazu = Boazodoalli iežas atnui njuovvan buozu.
• Dápmat = Lodjudit bohcco.
• Johtin = Fárren bohccuiguin ássanbáikkis nubbái.
• Ráidu = Mieđuš, mas bohccot gesset gierresiid dahje reagaid.
• Fieski = Čiegar, garran dulbmojuvvon muohta, gos bohccot leat guobirdan jeahkála.
• Bálggus = Boazodoalu hálddahuslaš vuođđoovttadat.
• Girdnu = Bigálusgárddi smávva áidi, gos bohccuid rátket loahpalaččat.
• Konttor = Girtnu birra lean áiddit, gosa gesset ovtta siidda dahje bearraša bohccuid.
• Čállosa gáldun lea ávkkástallon Lemmenjoki - Suomen suurin kansallispuisto -duoji. Kajala, Liisa (doaimm.). Meahciráđđehus, 2004