Skip to main content
Hiking destinations
Láseráigi, mas leat láseliinnit kránssaiguin. Láseráigist oaidná bárta, mii lea šillju. Bárta láhtti bajimus geardi lea darffit.

Rájijovsseba gieddi

Rájijovsseba giettis sáhttá oahpásmuvvat ássangieddái, man Joosef Sallila huksii alccesis ja eallinguoibmásis Matilda Lehikoinenii 1900-logu álggus. Rájijovsseba gieddi lea riikka dásis mearkkašahtti kulturhistorjjálaš biras ja stáhtaráđi mearrádusa vuođul suodjaluvvon. Šilljobiras lea seilon measta álgohámis: visttit leat ordnejuvvon ja šilljobiras lea dollojuvvon jalgadin. Šilljobirrasis gávdno maiddái soađiáigásaš (1939 - 1945) dáistalanhávdi. Rájijovsseba gieddi gullá UK-álbmotmeahcci - Soabbat - Kemihaara Natura-guvlui.

Šilljobirrasa ealašeaddjit

Rájijovsseba gieddi lea Lohtu gáttis lahka Ruošša ráji. Lohtu duohken Ruošša bealde rahpasit áibmadas várreduovdagat. Beahcán lea gullan Supmii 1920 - 1944, mii oaivvilda dan ahte Jovsseba ja Matilda ealedettiin riikkarádji lea molsašuddan. Gaskkohagaid soai leaba ássan čuođi kilomehtera duohken Ruošša rájis.

Jagi 1910 sulaid luittii johkaráigge parkanolaš Jooseppi (Jovsset) Juhonpoika Sallila eallinguimmiinis Matilda Lehikoineniin Lohtu dearpmi ala. Deike buiga meahccái leigga badjealbmát Uula Valle ja Arvid Pokka huksen sávnni, masa Jovsset ja Tilta ásaiduvaiga.

Barta olggobealde čuožžá nisson ja almmái. Nisson doallá beatnaga čeabetbáttis, gii čuožžá nissona ovddas
Rájijovsseba Jooseppi ja Tilta, govven Erkki Mikkola, 1927. Musealágádus, Suopmelaš-Ugralaš govvačoakkáldat.

Ealáhusat

Soai eliiga golleroggamiin, bearalbivdduin, guolle- ja meahccebivdduin ja boazodoaluin. Dállui soai hágaiga maiddái gusaid ja sávzzaid. Oktan jábálašvuođa mearkan lei stuorra buđetbealdu. Suoinnit láddjejuvvojedje šilljobirrasis ja lagas sullos.

Govva lea boares čáhppes ja vilges govva, mas máŋga logi boazu čuožžaba ja borraba gieddis. Almmái ja nisson leat biebman bohccuid. Duohkás lea boazodoalli ja lávvu. Gova duogábealde lea boazoáiddi ja lávvu.
Rájijovsseba boazut, govven Karl Nickul, 1932. Musealágádus, Suopmelaš-Ugralaš govvačoakkáldat.

Visttit

Ássangieddái ceagganedje logi jagis dievva gieđain huksejuvvon visttit. Álggos ássojuvvui sávnnis, muhto fargga huksejuvvui ođđa viessu vielgadin ferrojuvvon seaidnehirssain. Návet huksejuvvui guovtte gusa várás, muhto alimus áiggiid das sáhtte lean njealljege gusa. Badjelis johkagáttis lei eatnamii roggojuvvon buđetgeallir, mii lei biepmu vurkkodansadjin vealtameahttun. Láibunoapman ceggejuvvui olggos. Šilljobiras oktan dan birastahtti njuolggoáiddiin gárvvásmuvai 1920:s.

Barta mii lea huksejuvvon gáddái.
Rájijovsseba ja Tiltá barta.
Geađggis ráhkaduvvon uvnnat olgun. Ovddabealde lea ráigi, dáhkiin šaddá rássi.
Eanaoapman
Lávrriin ráhkaduvvon áittá. Ovddabealde lea veranda. Uvsa ja trappat bajásgeardái.
Rájijovsseba gieddi áittá.
Lokka ja čoavdda mii lea dahkkon gieđaiguin muoras áittá uksas.
Lokka ja čoavdda mii lea dahkkon gieđaiguin muoras, Rájijovsseba áittá uksas.

Huhti-Heikki

Jagi 1920 álggus ássangieddái bođii maiddái ähtärilaš máilmmijohtti, Huhti-Heaika. Son lei Kanadas orodettiin gulastan ahte Beahcán lei laktojuvvon Supmii, ja son bođiige bearalbivdin Lohttui. Jovsset hohkahii Heaikka ásaiduvvat seamma dearpmi ala. Nuba Huhti-Heaika huksii gieddái alccesis bartta ja ásadii das sullii njeallje jagi.

Ovddabealde lea muorraviessu, man seainna báitá beaivi. vuolábealde oainnát nuppi vistti dáhki., mas šaddá varrát ja eará luonddušattut.
Huhti Heaikka bárta. Suovvasauna dáhki oaidnit duogážis.

Ássangieddi šattolašvuohta

Ássangieddi lea buot goikkimus badjin vielttis, gos šattolašvuohtan lea guolbbarássegieddi ja suoidneniitu. Vieltti vuolágeahči lea láktaset ja oassi vielttis báhcá giđđat dulvečázi vuollai. Rájijovsseba gieddi dikšojuvvo láddjemiin. Ássangietti buohta leahkki suolu dikšojuvvo láddjemiin.

Ássangiettis leat gávdnon njeallje čoavddarássešlája: márjjáčoavdda, čievračoavdda, suoidnečoavdda ja gieračoavdda. Dat leat lasihan guovllu šaddošlájalaš árvvu mealgat.

Ulbmilin lea doallat ássangieddi jalgadin ja hehttet miesttaluvvama. Árbevierrobiotohpa dikšuma bokte geahččalit seailluhit mihtilmas ja áitatvuloš šaddošlájaid.

Ruoná niitu, mii lea duvle niidet. Niitu rajošuvvá duogážis oidnosis fuođđoguovllu. Niitus leat visttit.
Rájijovsseba gieddi niitu doallá rabas niidán.

Tevnnet Rájijovsseba giettis

Rájijovsseba giettis gávdnojit čuovvovaš visttit ja rusttegat:

  1. Láhtu
  2. Návet ja hivsset
  3. Gáivo
  4. Guollekeallir
  5. Sávzzabuvri
  6. Huhti Heaikka bárta
  7. Suovvasávdni
  8. Eanaoapman
  9. Jovsseba barta
  10. Áiti
  11. Boazostoalpu
  12. Náhki dipmemii oaivvilduvvon juvlla
  13. Soahtanhávdi
  14. Jovsseba ođđa dálu vuođđu
  15. Áiti
Sajádatplána, gos eatnamat leat čájehuvvon ruonáiivdnin ja čáhciid alitivdnin. Viesut leat govviduvvon ránes ruvttuiguin
Rájijovsseba gieddi sajádatplána.

Čuozáhahkii sáhttá oahpásmuvvat friddja

Rájijovsseba gieddái beassá oahpásmuvvat birra jagi, muhto dálvvi áigge gieddái manni geaidnu ii dollojuvvo rabasin. Gieddái ja dan visttiide sáhttá oahpásmuvvat nuvttá.

Čuozáhahkii sáhttá oahpásmuvvat friddja iige gallestallama várás dárbbaš leat rádjeavádatlohpi. Rádjeavádaga sirdin lea rahpan gietti juohkeolbmo geavaheapmái. Gieddái sáhttá oahpásmuvvat maiddái bievlan nu, ahte vázzá UK-álbmotmeahci ráji alde vuolgi geainnu mielde, dálvit fas sáhttá johtit čuoigga. Go oahpásmuvvá Rájijovsseba gieddái, de gánnáha muitit ahte rádjeavádahkii ii oaččo mannat. Dat dagaha alárpma ja rádjegozihanlágas daddjojuvvon čuovvumušaid.

Guovllus ii oaččo dolastallat.