Hearkkes noarsa
Malla luonddumeahci dovddaldahkii válljejuvvon noarsa lea váriid ja árktalaš guovlluid šaddu, mii šaddá Suomas dušše Eanodaga alimus stuorraduoddariin. Noarsa lea earenoamáš áitatvuloš gaskkamus ja bajimus muorahis guovllu suttis čázi ádjagiid ja jasaid šládja. Dat ceavzá nu garra diliin, ahte eai leat gallis dakkár bohccešaddošlájat, mat nagodit dan seammá. Noarssas leatge oláhusat sihke šaddanbáikki allodagas ja das, man davvin dat dihtto. Alppiin šládja šaddá badjel 400 mehtera allodagas. Noarsa lea ráfáidahttojuvvon šládja ja dan čoaggin lea gildojuvvon.
Noarsa lea bures ráhkkanan njoazes geassumii jasain. Dan urbbit leat válmmasin rahpasit dalán, go dan šaddanbáiki boahtá oidnosii muohttaga vuolde. Rássi rahpasa čeaskadin, muhto ruvssoda boarásnuvadettiinis.
Dálkkádaga liegganeapmi lea dán alimus duottaralážiid šlájaide čuolbma. Noarsa lea vuogáiduvvan eallit bajimus muorahis guovlluin gilvalkeahttá eará šlájaiguin. Go dálkkádat lieggana, eará šlájat levvet allelii, muhto Suomas norsii eai gávdno šat alit šaddanbáikkit.
Loga eambbo noarssa leavvanguovllus Šaddoátlasis (koivu.luomus.f, suomagilliii).
Hárvenaš duottarbiikagoaškočahran
Malla luonddumeahci dovddaldagas lea hárvenaš duottarbiikagoaškočahran. Dan sáhttá oaidnit beaivvádahkan girddašeame Mallas geasse-suoidnemánus. Šlája dovdá álkit ovdasojiid čuvgesfiskes fierbmegovvosiin čáhppes vuođus.
Duottarbiikagoaškočahran lea Alppiid ja davvi duottarguovlluid šládja, dego noarsa, muhto dan eallinbiras lea vuollelis báljes muorahis guovllus ja lagešavádaga badjeosiin. Duottarbiikagoaškočahran dálváda suoksan guktii ja ollesšattogin oktii. Suovssat borrá aŋkke alášbađverási, muhto buot biebmošattut eai dovdojuvvo. Ruoŧŧelaš luonddudieđaolmmoš Conrad Quensel gávnnai duottarbiikagoaškočahrana Eanodagas jagi 1791. Gávnnus lei vuosttamuš olles máilmmis. Jagi 1793 maid ruoŧŧelaš divredutki Gustaf von Paykull govvidii duottarbiikagoaškočahrana diehtagii ođđa šládjan ja attii dasa nama Grammia quenseli. Šládjanamma gudnejahttá olbmo, gii gávnnai dan vuosttamužžan. Šlája meroštallan ja nammadeapmi lihkostuvve bures, daningo duottarbiikagoaškočahrana dovdet ain dan vuosttamuš namain.
Loga eambbo duottarbiikagoaškočahranis (perhoset.fi, suomagillii).