Čáppa golleeana - historjá Avviljogas

1800-logu loahpas Gihttel lei davimus Sámi guovddášbáiki. Anára gielda gulai ovttas Eanodagain, Muonáin, Gihtteliin ja Soađegiliin Lappi gihligoddái. Gihttelis lei kruvnnasundi, leansmánni, duopmár, gearretviessu, geastegiivvár ja gávpi. Gollemárastaga álggedettiin kruvnnasundin doaimmai Konrad Wilhelm Planting ja leansmánnin August Edard Bucht.

Avviljoga golleeatnamiidda beasai Gihttela bokte. Boares geaidnu- ja bálggesoktavuohta manai Gihttelis nuorttasdavás Jeesiöjärvi ja Bohká bokte Anárii. Dálvegeaidnu Soađegillái manai Kelontekemä bokte. Geassit johtin dáhpáhuvai fatnasiin Ovnnesjoga oalgejogaid bokte Čáhcejuohkkái. Báikkuid galggai geassit fatnasa eatnama mielde kilomehteriid guhkkosaš mátki Gorsaluobbbalii ja Gorsajávrái. Gorsaádjaga mielde beasai dasto Avviljohkii. Roavvenjárggas Avviljohkii mátki lei lagabui 400 km.

Avviljoga golleeatnamiid gávnnai virggálaččat senáhta sádden ekspedišuvdna čakčamánus 1868. Avviljoga gollehistorjá oaččui álggu Louhioja ja Avviljoga mohkis moadde čuođi mehtera bajásguvlui, gos Johan Konrad Lihr jođihan ekspedišuvdna gávnnai 0,2 g golli báktevuođu ráiggiin Nulkkamukkas. Lihrii lea ceggejuvvon muitomearka Nulkkamukkai jagis 1987.

Albma Gollemárastaga Avviljogas álggahii 2 kg golli, mii gávdnui moatte vahku áigge čakčageasi 1869. Daid rogge Kalifornias oahpu gazzan oululaš Jakob Ervast ja raahelaš Nils Lepistö. Gávnnus dahkkojuvvui Kallioporttikoskis gasku Porttikoskiid. Lihr dahkan raportta maŋŋá álggii almmolaš nággu Ervastiin das gii Avviljoga golli duođalaččat gávnnai.

Ervast ja Lepistö gollegávdnosa maŋŋá, njukčamánus 1870 oululaš agoartaváldi albmáinis sirdašuvai Avviljohkii ja álggii čuohppat ja belket beziid, main gárvánii geassemánu álggus nuortabađaeatnama dálonviesu sullasaš váldoráhkadus Kultalai. Bargovehkii, geat barge stáhtii, huksejuvvui sierra álbmotstohpu ja lassin láibbohat, keallár ja áiti. Čuođi jagi maŋŋeleappos gáddái huksejuvvui suovvasávdni. Fargga das ovddosguvlui Avviljogas ledje čuođemat albmá geahččaleamen lihkostuvvat, ja viđa jagis johkagurrii ihte lassin sullii njealjelot hirsa- ja lavdnjestobu.

Avviljoga doidinbáikkiin barge geassit 1870 oktiibuot 335 olbmo. Go dasa lasiduvvo buot eiseválddiid, šearppaid oamasteaddjiid, golli ohcciid ja eará luovos olbmuid, ledje Avviljoga golleguovlluin duoin áiggiin 500–600 olbmo. Go Anára heaggagirjjiin ledje dalle 659 olbmo, sáhtii Kultala lea gávpogiid maŋŋá Davvi-Suoma stuorimus čoahkkebáiki.

Avviljoga Kultalas, Kruvnnu doarjjabáikkis dárkkistedje golleohcciid ohcanlobiid, mihtidedje gávdnon golli ja doppe gollis berrejuvvui vearru stáhtii. Stašuvnna ealaskamos jagit ledje 1870–1900, goas doppe orro juoba 38 albmá.

Váldoráhkadusas sullii 100 mehtera geažes lei dolin oktageardánis viidnestohpu mas ledje guokte lanja. Dat gohčoduvvui maiddái restoráŋŋan, saluunan tai borranbáikin. Viidnajugástat mávssii 30 benne, borramuš 1-1,5 mk, gáffe- dahje teadjagohppa 30 p. Gollefebera maŋŋá viidnestohpu guorranii ja ráiskoluvai. Maŋimuš hirssat bulle suovva áibmui vánddardeaddjiid ja golleroggiid dolain.

Kultala ruojus ráhkadus bovttii dálveáigge miellagovvádusa ja máŋggat idjadeaddjit leat sihkkarat das, ahte leat gullan ihkku lávu láhtti alde go njuoratmánná čierru ja johgáttis leat gullon heasttagaccaid jienat. Dát jienat ovttastuvvojedje Charles Hillii gii heavvanii jieŋaide heasttainis 1910-logus.

Avviljoga Kultala girjás historjái gullá maiddái dan doaibman guovssahasdutkamušaid doarjjabáikin jagiin 1882–1884. Jagi 1882 Suoma Dieđaakademiija álggahii poláraguovllu dutkanprográmma, ja dasa laktásan professor Karl Selim Lemströma jođihan guovssahasdutkamušat dahkkojuvvojedje guovtte dálvvi áigge. Biehtárlávttášoaivvi čohka ala huksejuvvui sirrejuvvon veaikesreaŋganoađđi, mas goittotge ovtta ija vuhttui loktaneamen čuovga albmái. Dutkamušaid jotke vel čuovvovaš dálvve, muhto ođđa áicamat eai boahtán.

Gollemárastaga álgoáigge 80 ekspedišuvnna ledje jo viežžan golleohcanlobi Oulus. Roggit bohte vázzi ja fanassáhtuin stolpet šearppaid, vaikko golleohcanlobi livččii galgan čájehit eiseválddiide vuos. Roggit bohte šearppaide ovdal eiseválddiid. Eallin golleroggin ii lean dego máidnasis. Golleroggit buohccájedje meahcis geainnohis báikkiin golgodávddaide ja mielalaš buresveadjimisge ledje hástalusat. Vuosttamuš geasi Kultalas leavai lavadávda ja oassi buohccán olbmuin sirdojuvvui Kyrö gillái (dál. Avvil) dearvvasmuvvat.

Rogganáigodaga nogadettiin muhtumat galge báhcit fáktet stáhta opmodaga. Fáktaalbmát eai gierdan skábmaáiggi, muhto buohccájedje ”miellaváddui”, ”oaivevihkái” dahje buhce skurbbetdávdda, raddedávdda dahje galmmihedje lahtuidis.

Oasehis eallin lei maiddái metallurgiija stuđeanta / rivkke čálli Frans Josef Björklundas. Su bargohoavda ja Björklunda šearppas bargan olbmot heavvanedje Avviljoga dalánaga jieŋaid vuolgima maŋŋá 30. miessemánu jagis 1872. Johka lei garra dulvvis ja gáttis ledje vel jiekŋaboarrit. Dulvebárut devde fatnasa ja gomihedje dan Sorbmegeavgŋái. Björklunda eallin Avviljogas lei vilddas ja lihkku bottut sus ledje Björklundinojas nuppi gease, goas golli gávdnui 10,4 kg. Frans jámii goittotge jo 43 jagi ahkásažžan Oulus fuones eallinvugiid váikkuhusas.

Appisjokisuus ledje 1900-logu álggus Anna Gáppe dahje Gabirel Annanpoika Aikio dállu. Dat lei leamašan sápmelaččaid geassebáikin jo ovdal gollemárastaga. Giđđadulvvit goittotge njuoskadii dálu tráhpaid, iige doppe sáhttán šat bissovaččat ássat. Gáppe, dahje Leammái maŋŋeleappos fárren Gáppe-Jon áhčči vuvddii gollealbmáide bohccobierggu mas mákse golliin. Son čiegai golli meahccái, man saji son muitalii iežas biigái Anni Paadariii. Go Gáppe ja reaŋga jámiiga biigá ozai golli Kultalai doalvu bálgá lahka guovtte geađggi gaskkas. Máinnas muitala, ahte Anni ballái ja viegai báhtui, eatge dieđe, leago árdna vel áinge doppe.

Hannu Postila Soađegilis rokkai Soahtejoga guoras Pahaoja buohta golli jo 1880-logus. 1920-logus vuođđudedje guokte stuorra gollefitnodaga Lapin Kulta Oy ja Ivalojoki Oy. Meahccái huksejuvvui geidnui, šaldi Tolosjoki rastá, vuođđuduvvui sahálágádus ja Lapin Kulta Oy huksii doarjjabáikki Pahaojai jagis 1925. Pahaojas geahččaledje 1920-logus vuosttamuš háve roggat golli mašiinnaiguin. Dohko fievrridedje ruovdegeaidnoreaillaid, guhkevovnnaid ja mašiinnaid mat doibme dámpafámuin. Geahččalemiid bohtosat ledje goittotge fuoni. Golli gávdnui unnán ja geađggit hehttejedje mašiinnaid bargama.

II máilmmisoađi maŋŋá Pahaojai máhccan golleroggit atne ávkin soahtešilljui báhcán miinnaid ja bávkaledje eatnama, man dihtii Soahtejohka golgagođii ođđa rokkis. Dán maŋŋá boares johkaroggi báddaduvvui. Golmma geasi áigge gávdnui gollii váile 2 kilo. Leammis gullojedje ságat riggon roggiin. Ná golleroggit sirdašuvve Pahaojas Leammi Morgamádjagii.

Ráhkadusaid lassin doaimmas lea dán áigge muitun boares dámpamašiidna, mii ii geargan boahtit atnui ovdal Lapin Kulta Oy gopmáneami jagis 1927. Lapin Kulta Oy namma ii goittotge jávkan historjjás, dasgo Tornion Olut Oy skáhppui iežas oamastussii nama geavahanrievtti jagis 1969.

Lihr dutkanjoavku finai mátkkistis Ritakoskis 1898. Lihr máinnašii raporttas, ahte vuosttamuš golli livččii gávdno Ritakoski vulobeallai luoiti Palsinoja njálmmi lahka, muhto eanadatgovvádus ja sárggus, man Josef Aurén lea báikki alde sárgon čujuha, ahte sadji lei bávttit Louhioja njálmmi bajábealde.

Heikki Kivekäs lea mearkkašahtti olmmoš Ritakoski historjjás. 1910-logus Kivekäs rokkai Ritakoskis. Son plánii, ahte Ritakoskis boađášii olles Lappi golleroggama guovddáš. Geaidnooktavuođaid dihtii eanadaga jalgenbargguid gerge álggahit. Báikki geahččaledje oažžut iežas háldui Kyrö gili albmát, gávpejas Govenius ja Björklunda gollefitnodat ja lappeenrantalaš gávpejasa gánda Feodor Oesterreich Pietaris. Kyrölaš searvealbmát Mickel Mikkola, Pehr Person Kiviniemi ja Mickel Mickelson Kiviniemi fidne Oulus lonisteamen golleohcanlobi jagis 1870. Sii eai ožžon goittotge šearpavuoigatvuođa Ritakoskii. Jagis 1871 gávdnui Ritakoski golli šearppas mii lei merkejuvvon Goveniusii. Girjedollui merkejuvvui 1,062 kilo. Dán maŋŋá golleroggan nogai Ritakoskis.

Avviljohka guorranii golleroggiin II máilmmisoađi áigái, muhto golleroggit máhcce soađi maŋŋá. 1940-logu beallemuttus Avviljogas lei goittotge dušše okta šearpa. Kultala goivvohaga válddii háldui čuovvovaš jahkečuođis T. Puotiniemi. Dás lagamus šearppat ledje Kolmoskoskis ja Ruikanmutkas. Earát šearppat ledje Möllerinojas, Ritakoskis ja Palsinojas.

1950-logus Avviljoga Kultala eallin lei jaskat ja ráhkadusat ledje álgán billašuvvat. 1968 lei Gollemárastaga 100-jagi feasta, muhto Kultala ledje vajálduhttán ja doppe dáiddii bissovaččat idjadit dušše okta golleroggi Viktor Koivula. Feastta oktavuođas vuođđuduvvui Lapin Kultala foanda, man doaimmas Musealágádusa gozu vuolde álge Kultala divvunbarggut. Dásseválddi presideanta Urho Kekkonen lei mielde ávvudeamen ođđa Kultala rahpama jagis 1977.

1970-logu loahpas lei maiddái gollemárastaga, man maŋŋá Avviljogas ledje gollešearppat eanet go goasge árabut. Kultala gáttisge gávdnui jagis 2003 stuorra gollečalbmi, mii dettii 58,7 grámma. Dán áigge Avviljogas golli doidet geassit lagabui duhát olbmo ja niegadit Avviljoga beakkálmas gollečalmmiin.

Gáldut

• Luhta, Vesa; Rikkonen Martti 2019: Lumottu Inarin lappi. Metsähallitus, Ylä-Lapin luontokeskus Siida. Siiddut: 81-83
• Mäkipuro, Viljo 1975: Kulta - Lappia ja kullankaivajia. Porvoo. WSOY. siidu 303.
• Partanen, Seppo J. 1999, Sankareita – veijareita ja huijareita. Helsinki. Edita. Siiddut: 32,57,61-64,71-72,90-92,110, 106-108,112,120 ja 124-126.
• Stigzelius, Herman 1987: Kultakuume. Lapin kullan historiaa 2. Helsinki. Suomen Matkailuliitto. siidu 256.