Ekstremalaš diliin eallima meaštárat Issátoaivvis
Lappi ja duoddariid ekstremalaš dálkkádaga váikkuhus luonddu jahkegirdui lea hui stuoris. Buot liđđot jođánit, álgogeasi suddančázit leat valjis ja das čuovvovažžan gaskageasi lieggasat ja vejolaš goikkádat ožžot áigái dan ahte geassi boahtá hui jođánit ja kánske juobe ájahalli dovddu guovdalas gease.
Suddančáziid buljardeapmi
Suddančáziid buljardeapmi Issátoaivvi vilttiid ádjagiin lea giđđat garas. Suddančázit báhraidit vulos vieltti Lohtu guvlui ja njuoskadit vilttiid šaddanáigodaga várás. Vuosttamuš rásit ádjagiid guorain liđđot go muohta gávdno vel alleleappos vilttiin. Gollerásiid (Caltha palustris) fiskadis rásit báitet ádjagiid guorain.
Muohta gávdno vel miesse-geassemánu rádjái
Issátoaivvi guorba vilttiin muohta gávdno vel miesse-geassemánu rádjái. Vuollevilttiid guorba beahceguolbaniin čáhppesmuorji (Empetrum nigrum) lea váldošládjan. Báikkuid gaskkas šaddet joŋat (Vaccinium vitis-idaea) ja sarridat (Vaccinium myrtillus). Go mannat allelebbui gavvaris sogiid mearri vuovddis lassána. Duokkot dákko lávttas jukkiin ja ádjagiid guorain gávdnojit vuodjalasttat (Pinguicula vulgaris) ja boaresgállárásit (Geranium syaticum).
Lagešvuovddi
Lagešvuovddi vuolde vuođđogeardi lea guorbbas ja soahkevuovdi muittuha eanet moatte mehtera allosaš suovkka go lagešvuovddi. Soahkevuovdi njárbu go mannat allelebbui iige fála measta ollege suoji dálkediliid vuostá. Biegga bossu lupmosit sogiid gaskkas ja gaskageasi beaivváš boaldá stuorát suoji haga.
Ekstremalaš diliin eallima meaštárat leat justa duottaršlájat
Ekstremalaš diliin eallima meaštárat leat justa duottaršlájat. Geassit arvi, biegga ja beaivváža goardin spežžot ja boldet. Dálvit fas suddjejeaddji muohtagovččas sáhttá báhcit hui asehažžan bieggadiliid dihtii. Duottaršlájat eai leat stuorrá, muhto go johtti lea vuollegaš ja gopmirda geahččat eatnama gierragii dat bálkkaša. Go geahččá lahka lieđđu šlájaid, daid čáppisvuođa ja detáljaid sáhttá veardidit fiinna gilvvagárdešlájaide. Rásit liđđot álgogeasi ja ja lieđđun bistá oanehis bottoža.
Luondu ráhkkana dálvvi várás borge-čakčamánu áigge
Borgemánus vuosttamuš vahkut válmmaštallagohtet luonddu jo čavčča várás ja murjjiid ja guobbariid laddan nanne geasi nohkama. Vuollevilttiid beahcevuvddiin gánneha jođedettiin geahččat dárkilit eatnamii sierra guopparšlájaid dihtii. Herskkogusaguobbarat (Boletus edulis), hádjaguobbarat (Tricholoma matsutake) ja oahppásut ruksesgusaguobbarat (Leccinum versipelle, L.vulpinum) gávdnojit herskobađaide muhtun veardde. Šattolaš lagešvuovddis sáhttá buorre tuvrrain gávdnat juoba kántareaillaid (Cantharellus cibarius).
Ruški ivdne eanadaga ođđa ivnniiguin. Vuollevieltti lavttas sajiin ehtemasat (Vaccinium uliginosum) buktet ivnni ruonasvuhtii ovttas deivvolaš sarritdakŋasiiguin (Vaccinium myrtillus). Lagešvuovddit buktet eanadahkii ilolaš fiskes ivnni ja duoddaris gáranasmuorji (Arctostaphylos alpina) šearrá ruoksadin. Jeaggedielkkut báitet fiskadin ja oránšan. Čavčča ivdnáivuohta ii bistte guhkká. Luondu ráhkkana dálvvi várás borge-čakčamánu áigge, man maŋŋá čavčča ivnnit jávket. Dan sajis álgá dálvvi vuordin.
Muohtagovččas suddje biekkas ja buollašis
Muohta gokčá Issátoaivvi vilttiid bealle jagis gávcci mánnui, dása váikkuha man guvlui vielti lea. Vuosttamužžan suddet vuogas máttavielttit, muhto davvi vilttiin muohta gávdno vel geassemánus. Dálvvi áigge luondu vuoiŋŋasta ja geahččala ceavzit čuovvovaš šaddanáigodahkii nu uhca vahágiin go vejolaš. Muohtagovččas suddje biekkas ja buollašis sihke šattuid ja ealliid.