Árktalaš luonddu ruoktu

Urho Kekkonen álbmotmeahcis oidno davvi luonddu girju: jorba duottaralážiid guorba jalgadas, ordarájá hábmen suhkkes lagešvuovddit, viiddis guolbanat maid hálddašit beazit ja guosat, smávva jasat, suttesádjagat mat buljardit eallasit sihke áhpejeakkit mat vuojuhit ja daid suonjut ja suonainis.

Dálkkádatnuppástus mii lea dál jođus váikkuha vuđolaččat davvi lundui. Goahccemuorat levvet davvelebbui ja muorahis duoddariid alášguovlluin vuhttojit juo buresveaddji beahcevesát. Maiddái máŋggat ealli- ja šaddošlájat, dego giron ja noarsa, gártet ohcat galbmasut eallinguovlluid davvin dahje vuogáiduvvat lieggasut temperatuvrraide.

Muohtagovččas seaggu ja dat áigi go muohtagovččas lea, oatnu. Dat buktá hástalusaid máŋgga oahpis šlája, dego goddesáhpána, dálvádeapmái. Lieggasut dálkkádat dahká vejolažžan máŋgga ođđa ealánšlája leavvama davás, mii sáhttá dagahit dan ahte álgoálgosaš šlájaiguin garrasit gilvaleaddji vierisšlájat bohtet guvlui.

Muohta lea dorvu dálvvi galmmasvuođa vuostá, dasgo muohtagovččas duste lieggasa beaktilit. Doarvái gassa muohtagovččas suddje nappo šattuid ja máŋggaid ealliid galbmomis dálvvi áigge. Earenoamážit eanalottit, dego rievssahat, leat stuorra oasi jándoris čiehppasis, mii lea dan idjadanbáiki muohttaga vuolde.

Oasi ealliin mat dálvádit molsot čakčat vilges ja geasseguolgga gasit dálveguolgga dahje dolgefárdda. Vilges suodjeivnni dorvvuin eallit čiehkadit beađuid ovddas dálveeatnamis. Jos muohttá maŋŋit dahje muohta suddá giđđat árrat, leat eallit, main lea dálveguolga, álkes šálaš beađuide.

Duottarjalgadasain ellet Suomas 309 áitatvuloš šlája, mii oaivvilda 11,6 % buot Suoma áitatvuloš šlájain jagi 2019.

Noarsa lea sitkadis šaddu, mii birge alimus duoddariid bieggái jalgadasain. Dan eatnama mielde šaddi viiddis šattodagat sáhttet heivvolaš šaddansajiin eallit juoba badjel čuođi jagi ahkásažžan. Miesttaluvvan, man dálkkádaga liegganeapmi jođálmahttá, lea uhki norsii mii dárbbaša jalgadas šaddansajiid.

Mihttármáđut, dego lageš- ja goalšomihttára, mássaihtosat leat dagahan gaskkohagaid stuorra vahágiid Davvi-Sámi lagešvuvddiide. Mássaihtosa áigge mihttáriid máđut sáhttet borrat vuovddi ja dan ráhkadusa áibbas lasttaheapmin. Lea vejolaš, ahte dálkkádatnuppástusa mielde ođđa vierisšlájat levvet davás.

Giron eallá garra birrasis ordarájá bajábealde. Dálkkádaga liegganeami dihtii das eai leat vejolašvuođat sirdašuvvat šat allelebbui buoret eallindiliid maŋis. Giron lea ollásit vuogáiduvvan dálvái ja galmmasvuhtii – dan dieđalaš namma ”Lagopus”, mii oaivvilda njoammeljuolggi, boahtá dan julggiin maid gokčá gassa uvjafárda.

Goddesáhpán lea okta Fennoskándia hárvves endemalaš njiččehasšlájain, mii oaivvilda ahte dat eai gávdno gosge eará sajis máilmmis. Dábálaččat goddesáhpánat leat fuomáškeahtes duottarguolbaniid ja soahkevuvddiid ássit, muhto stuorra máddodatmolsašuddama čohkkajagiid dat vulget johtui stuorra joavkkuin biepmu maŋis. Dálvit goddesáhpán lea gassa muohtagokčasa vuolde borramin sámmála, man dihtii dálkkádatnuppástusa mielde boahtán dálvvit go lea unnán muohta, arvá ja lea bivvalis, hehtte goddesáhpániid dálvádeami.

Nirpi lea máilmmi unnimus neahteealli, mii njuikkoda doabmilit biepmu vieččadettiin, muhto dát sáhttá eat maiddái sáhkkii ja báhcá geahččat meaddelmanni vánddardeaddji. Nirpi lea stuorimus oasi dálvvis muohttaga vuolde ja bivdá muolddahiid. Dálkkádatnuppástusa vejolaš váikkuhusat muolddahiid máddodagaid molsašuddamii speadjalastá nappo nannosit maiddái nirppiid mearrái.

(Dán artikala teavstta lea dáhkkojuvvon PAN – Davvi luonddunilmmát –prošeavttas 2019–2022.)