Skip to main content
Hiking destinations
Jokaisenoikeudet

Buohkaidrievttit

Buohkaidrievttit mearkkašit buohkaid rievtti leat luonddus beroškeahttá das, gii guovllu oamasta.

Buohkaidrievttit ja min eatnama valjis vuovddit ja čázádagat addet erenomáš buriid vejolašvuođaid johtit ja virkkosmuvvat luonddus. Luonddu ávkkástallamii buohkaidrievtti rájáid siste ii dárbbaš nappo eananeaiggáda lobi iige rivttiid geavaheames dárbbaš máksit maidege. Iešguđet lágat addet, stivrejit dahje ráddjejit buohkaidrivttiid.

Hás fuomášat, ahte buohkaidrievttit eai leat dakkárin fámus buot guovlluin, dego álbmotmehciin.

Buohkaidrivttiin oaččut

Johtit vácci, čuoigga ja sihkkelastti luonddus, dego vuvddiin, luondduniittuin ja čázádagain.

Riidet vahágahtekeahttá vuovddi.

Orodit ja idjadit gaskaboddosaččat guovlluin, gos lea lohpi johtit.

Čoaggit luonddumurjjiid, guobbariid ja ráfáidahtekeahtes šattuid.

Johtit fatnasiin, vuojadit ja johtit jieŋa alde.

Oaggut ja bilket.

Buohkaidrivttiin it oaččo

Bidjat dola nuppi olbmo eatnamiidda.

Heađuštit ruovttoráfi ovdamearkka dihtii gohttemiin menddo lahka ássanbáikkiid dahje riedjamiin.

Nuoskkidit birrasa.

Njeaidit dahje vahágahttit šaddi muoraid.

Vuodjit mohtorfievrruin meahcis.

Johtit šiljuin, gilvinsajiin dahje bealdduin, mat šaddaduvvojit.

Váldit goikan dahje gahččan muora.

Váldit sámmála dahje jeahkála.

Heađuštit dahje vahágahttit lottebesiid dahje čivggaid.

Heađuštit ealliid.

Heađuštit eananeaiggáda eanangeavaheami.

Guolástit ja bivdit almmá áššáigullevaš lobiid haga.

Luoitit beatnaga almmolaš vuojadangáddái, mánáid stoahkanbáikin várrejuvvon guvlui, bajásdoallanvuloš láhttui dahje faláštallangieddái.

Diktit beatnaga johtit luovus čoahkkebáikkis, álšabálgás dahje eará olbmo guovllus.

Diktit beatnaga johtit luovus 1.3.-19.8.

Buohkaidrievttit luonddusuodjalanguovlluin

Suodjalanguovlluin johtima sáhttet ráddjet luonddusuodjalanlágain, juos guovllu fauna dahje šattolašvuođa seailluheapmi eaktuda dan.

A top-down view of an open bog landscape with forested islands. The sun is shining towards the photographer.
Patvinsuo National Park.

Suodjalanguovlluin johtima sáhttet ráddjet luonddusuodjalanlágain, juos guovllu fauna dahje šattolašvuođa seailluheapmi eaktuda dan.

Gohttema sáhttet ráddjet dahje dan sáhttet ollásit gieldit. Dákkár ráddjehusat gávdnojit guovllu vuođđudanmearrádusa ráfáidahttinmearrádusain dahje ortnetnjuolggadusain. Iešguđet luonddusuodjalanguovlotiippat spiehkkasit goittotge mihá ollu nuppiineaset dán dáfus.
Luontoon-bálvalusas ovdanbuktojuvvon vánddardančuozáhaga oktavuođas muitalit maiddái iešguđet čuozáhagaid rávvagiin ja njuolggadusain.

Šattuid ja šaddoosiid čoaggin ja divrriid bivdin leat váldoáššis lobivuloš doaibma ja lobálaš dušše dieđalaš dutkamuša várás.

Luonddusuodjalanguovlluin ii oaččo váldit eatnanávdnasiid iige vahágahttit eatnan- dahje báktevuođu.

Oagguma ja bilkema sáhttet ráddjet muhtin čázádagain (earret eará goargŋunguollečázádagaid guoika- ja rávdnjeguovllut).

Metálladávviriid ohcan lea váldoáššis lobivuloš doaibma ja lobálaš dušše dieđalaš dutkamuša várás. Meahciráđđehusa dávviriid ohcan lea váldoáššis lobivuloš doaibma ja lobálaš dušše dieđalaš dutkamuša várás. Meahciráđđehusa hálddašan stáhta eatnamiin oažžu geavahit metállaohcci buohkaidrievtti vuođul čájehit metálladávviriid sajiid. Roggis ferte goittotge leat eananeaiggáda lohpi.

Prinsihpat suodjalanguovlotiippaid mielde

Álbmotmehciin oažžu dávjjimusat johtit friija earret ráddjejuvvon guovlluin.

• Merkejuvvon johtolagain johtin geahpeda luonddu guorbama ja lea dorvvolabbo.
• Gohtten lea lobálaš dušše dan ulbmila várás merkejuvvon báikkiin. Murjen, guobbariid čoaggin, oaggun ja bilken lea lobálaš.
• Dakkár buohkaidrivttiide gullevaš johtinhámit go riiden, sihkkelastin ja beanaráidovuodjin leat dávjjimusat lobálaččat dušše dan ulbmila várás merkejuvvon johtolagain.

Jekkiidsuodjalanguovlluin buohkaidrievttit eai dávjjimusat leat ráddjejuvvon mange láhkai. Johtin ja gohtten lea friija, dego maiddái guobbariid čoaggin, murjen ja šattuid čoaggin. Muhtin jekkiidsuodjalanguovlluin leat gal ráddjehusoasit, gos johtin lea gildojuvvon go lea lottiid bessenáigi.

Muhtin unnit suodjalanguovlluin, ovdamearkka dihtii boares vuvddiid ja lastavuvddiid suodjalanguovlluin, gohtten lea gildojuvvon. Muđui johtin lea friija, dego maiddái murjen ja guobbariid čoaggin.

Čavgadepmosit suodjaluvvon guovlluin, luonddumehciin ja njuorjosuodjalanguovlluin, johtin lea lobálaš dušše Meahciráđđehusa lobiin.

• Spiehkastagat leat dat luonddumeahcit, maid čađa manná vánddardanjohtolat. Johtolagas ii oaččo spiehkkasit.
• Geavu ja Soabbada luonddumeahcis sáhttá eará láhkai go eará luonddumehciin, gohttet dan várás merkejuvvon báikkiin.