Álbmotmeahci historjá
Jurdda álbmotmehciid vuođđudeamis buktojuvvui ovdan vuosttaš háve suodjemeahccekomitea smiehttamušas jagi 1910. Komiteaevttohii vuođđudit álbmotmehciid Bállásduoddarii ja Pelkosenniemi Pyhätunturii. Stáhtaráđi bivdaga mielde meahciráđđehus dagai evttohusa suodjalanguovlluidsirremis stáhta eatnamiin.
Čilgehusa ráhkadii šaddodiehtaga professor Kaarlo Linkola geasi 1925 tuvrraidis vuođul. Linkola mielas Bállás-Ovnnesduoddarat ledje "earenoamáš stáhta eatnama oasit, mat fállet duođalaš Sámi gova buot fámolašvuođastis; stuora duoddariinniset ja vuovdeguovlluineaset, mat alihastet olatmeahttumii."
Jagi 1928 riikkabeivviin dohkkehuvvui evttohusalmmolaš luonddusuodjalanguovllus, mii galggai vuođđuduvvot Bállás-Ovnnesduoddarii, muhto láhka bázii nannekeahttá gaskandagat stuorajuogudihte. Manai vel logi jagi ovdal go máŋggaid smiehttamušaid ja evttohusaid maŋŋel Suoma vuosttaš álbmotmeahcit vuođđuduvvuje jagi 1983. Dáid vuosttažiid joavkkus lei Bállás-Ovnnesduoddara álbmotmeahcci.
Jagi 2005 álbmotmeahcci oaččui ođđa álggu, go Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci vuođđuduvvui, ja boaresmeahcci viiddiduvvui Ylläs-Aakenusduoddara guovlluin. Ođđa álbmotmeahci viidodat lea guovttegeardán ovddeža ektui.
Vánddardeami historjá
Duottarluondu lea álohii geasuhan maid vánddardeaddjiid. Jo 1930-logus lei Bállás-Ovnnesduoddara guovllus háhppehan gárggiidit bivnnohis turismačuozáhat. Bállásduoddara fieltái rahppojuvvui hotealla moadde vahku ovdal álbmotmeahci vuođđudeami. Vánddardangeinnodaga linnjágeassin Bállásis Heahttái ráhkaduvvui jagi 1934.
Dálvefaláštallama ovddasmannit ledje Suoma Nissoniid faláštallanlihtu nissonat, geat ordneje vuosttaš duottarčuoigankurssaid Bállásduoddara duovdagiin 1930-logu beallemuttos. Nissoniid stohpu duššai soađis ja dan sadjái huksejuvvui ođđa stohpu Ylläsii.
Suoma olympiijadolla cahkkehuvvui jagis 1952 Bállasduoddariid Taivaskero čohkas, gos sáttatviehkkit dolvo dan Helssegii. Doppe dat ovttastuvai Atenas buktojuvvon dolain.
Sápmelaš ja suopmelaš kultuvra
Duottarráidu lea luonddudieđalaččat ja kultuvrahistorjjálaččat miellagiddevaš rádjeguovllus. Guovllus leat orron gitta geađgeáigge rájes, ja dat lea leamaš sápmelaččaid eallinbiras. Čuohtejagiid vássima mielde Giema ja Durdnosa-Sámi meahcce- ja guollebivdit ohcale jogaid gieračáziid válljugas bivdoeatnamiidda ja jávrriide. Áiggi mielde suopmelaš ođđaássan johkalegiin stáđásnuvai. Muhtumassii suoma ja sámi álbmogat orro ealáhusaideaset mielde sierra guovlluin, muhtumassii elle bálddalagaid, ja báikkuid kultuvrrat sudde oktii.
Boazodoalus lea guhkes historjá ja ain nana sajádat guovllus. Álbmotmeahcis doibmet dán áigge Alakylä, Kyrö, Muoná ja Neakkela bálgosat. Meahcci lea dehálaš guohtun- ja guotteteanan bohccuide ja boazodolliid árgga bargobiras. Meahcis sáhttá vuohttit valjis boazodollui laktásan ráhkadusaid ja historjjálaš čuozáhagaid.
Sámis sánit Lappi lundui
Lappis hállojuvvon suoma suopmanat gullet eanaš lullilappilaš suopmaniidda, mat hállojuvvojit maiddái Davvi-Ruoŧas ja Davvi-Norggas. Sámegiella lea váikkuhan mearkkašahtti oli daid sátnerádjui.
Sámis leat boahtán earenoamážit Lappi lundui, eallindiliide ja boazodollui laktásan sátnerájut, dasgo suomagielas eai leat leamašan sánit buot davvi luonddu fenomenaide. Máŋgga Lappi báikenamas lea sápmelaš álgovuođđu, mas lea áiggiid ollodahkii hápmašuvvan sátni man lea álkit dadjat suomagillii. Dákkáraš sánit leat ovdamearkka dihtii kaltio, kero, lompolo, mella, vuoma ja vuontis.
