Anárjávrri mealluide

Anárjávri heive hárjánan meallui. Oanehis beaivereaissuid sáhttá dahkat sulluide lahkosis, muhto guhkit reaissut gáibidit hárjánumi. Anárjávrri viiddis fávlliid dihtii dilli sáhttá leat dego meara alde, iige čáhceguovlu lieggan geassit nu sakka.

Dán artihkkalis ovdanbuktojuvvojit earálágan máđidjamolssaeavttut vuolggačuoggán ee. Anára girkosiida, Naŋŋanjárga, Veaskonjárga. Njellim, Bárttet ja Avvil. Máđidjačilgehusat leat dahkkojuvvon vuolggahámmana mielde.

Kárttat mat artihkkalis leat eai heive geavahuvvot meahcis, muhto veahkehit reaissu plánemis. Jávrri alde eai leat merkejuvvon meallunjohtolagat. Čuovvovaš johtolatčilgehusain leat ovdanbuktojuvvon kárttas muhtun rávalaš johtolagat. Galgá máhttit lohkat kártta ja eanadatmerkemiid, vai sáhttá daid mielde johtit, ja dieđusge galgá leat maiddái doarvái buorre dálki. Heajos dálkin ii gánnát mannat melodit dáidda johtolagaide.

Eatnangeainnut johtet Anárjávrri birra buot eará almmiguovlluin baicce nuortin. Geainnuid váilun leage guovddáš sivva dása, ahte jávrri nuorttabeallai lea vuođđuduvvon Váhčira meahcceguovlu.
Avvilis vuolggedettiin leat guokte molssaeavttu, vuolgin davás dahje nuorttas. Go vuolgá davás riikkageaidnu olle Anárjávrái Anára girkosiiddas, 40 kilomehtera Avvilis.
Jo Avvilis beassá čázi mielde Anárjávrái. Fatnasa sáhttá luoitit gili guovddážis čujuhusas Petsamontie 5. Avviljoga gáttis lea fanasluoitinrámpa ja parkerensadji.

Biillain

Davábealde Anárjávrái

• Ukonjärvii beassá riikkageainnu nr 4 (E75) vuodjimin 10 km davás Avvilis. Ukonjärvi lea áibbas geainnu bálddas, muhto almmolaš fanasluoitinrámpa ii jávrái leat. Ukonjärvi ja Anárjávrri ovttastahtti čoalbmi lea
• Ukonjärvi nuortadavágeažes Hämähäkkiniemi ovddabealde.
• Anára kirkosiiddas jávrái beassá gieldda fanashámmanis.
• Bárttet lea Anáris davás Čeavetjávrri geainnu nr 971 mielde sullii 38 kilomehtera, man maŋŋá geaidnu jorgala Käyräniemii. Käyräniemis lea gieldda fanasrámpa ja parkerensadji.
• Njižžejávri lea oktavuođas Anárjávrái. Njižžejávrái šaddá mátki Anáris (geaidnu nr 971) sullii 70 kilomehtera.

Nuorttabealde Anárjávrái

• Vuolggasadjin Njellima fanashámman: Vuodjit 41 km geainnu nr 969 Avvilis nuorttas.
• Vuolggasadjin Veskoniemi fanashámman: Vuodjit Nellimintie nr 969 s. 9 km, man maŋŋá geaidnu jorgala gurut guvlui Veaskonjárgii. Dán geainnu mielde vuodjit vel 14 kilomehtera. Ovdal Veaskonjárgga gili sáhttá jorgalit maiddái Naŋŋanjárgga fanashámmanii. Geaidnu lea mohkkái ja luohkkái ja kárta lea dárbbašlaš, dasgo das vulget eará geainnut giddodagaide.
• Vuolggasadjin Goahppil: Avvila gili davábealde šalddi maŋŋá geaidnu jorgala olgeš guvlui. Goahppila geainnu vuodjit sullii 11 km, man maŋŋá geaidnu nohká joga gáddái. Gáttis lea fanasluoitinrámpa ja parkerensadji.
• Kajáhkas čohkká meallu, háhtta oaivvis. Kajáhkka lea gátti lahka ja gáttis čuožžu vánddardeaddji. Lea beaivvádat geassit.
• Anárjávrris ávžžuhuvvo meallut kajáhkaiguin mat leat gelbbolaččat geavahuvvot mearas ja jávrris.

Vuolginsajiid koordináhtat, WGS 84 -vuogádat (autonavigáhtor)

Vuossâmužžân vyelgimsaje nommâ, talle kobdodâh- já kukkodâhkoordinaateh.

• Avveel at: 68° 39.641', lon: 27° 32.632'(kobdodâh ja kukkodâh)
• Äijihjävri 68° 45.461', lon: 27° 27.565'
• Lomakylä Inari lat: 68° 54.138', lon: 27° 02.208'
• Aanaar markkân kärbishaammân  lat: 68° 54.533', lon: 27° 01.155
• Kuátiluohtâ lat: 69° 04.984', lon: 27° 38.992'
• Njihenjargâ lat: 69° 16.084', lon: 27° 58.771'
• Njižžjävri lat: 69° 16.084', lon: 27° 58.771'
• Viäskoonjaargâ kärbishaammân  lat: 68° 47.141', lon: 27° 38.744
• Naŋŋânjargâ kärbishaammân  lat: 68° 49.700', lon: 27° 47.614
• Koddevuonâ lat: 68° 43.231', lon: 27° 45.272'
• Njellim kärbishaammân lat: 68° 50.896', lon: 28° 19.247

Anárjávrris leat 3 318 sullo. Sulluid ja boađuid valljivuođa dihte jávri lea hui mohkkái, geasuheaddji ja dohko lea maiddái bahá láhppot. Mohkohalli gáddesárggis lea issoras guhkki. Sulluid valljivuođas fuolakeahttá ná stuorra jávrris leat maiddái stuorra jarkŋat. Stuorámus jarkŋat leat Skállojargŋa (Skállujorŋâ), Cubbojargŋa (Cuobbuujorŋâ), Gálbbejargŋa (Kálbáájorŋâ), Čuođibeazijargŋa (Čyetpecjorŋâ) ja Ádjásealgi (Äijihselgi). Stuorámus sullot leat Kamessuolu (Kamessuálui), Mahlad sihke Gassa Beahcesuolu (Kossâpecsuálui), main guđesge leat iežaset láddot.

Anárjávrái leat merkejuvvon čuođit kilomehterat fanastallajođáhagat. Fanastallankártii merkejuvvon jođáhagat leat oaivvilduvvon vuosttažettin mohtorfatnasiidda. Melodeaddjái, guhte viggá sulluid suodjásii ja guhte sáhttá johtalit coages ja báikkuid geađgásge gáddečáziin, merkejuvvon jođáhagat eai heive dan hámis. Dat leat goittotge hui anolaččat, dasgo jođáhatmearkkaid vuođul olmmoš diehtá, gos goas ain lea.

Anárjávrri ii oaččo goassige badjelgeahččat. Vaikko vuolggedettiin livččii goalki ja čáppa dálki, de dálki sáhttá nuppástuvvat johtilit. Áinnas moanaid beivviid bisti reaissuin galgá ráhkkanit dasa, ahte mátkki áigge leat maiddái biekkat ja arvvit. Bieggan Anárjávrri bárut sáhttet šaddat nu stuorisin, ahte ii leat mannamuš čázi ala. Dalle friijabeaivvit gollet sulluid suojis.

Geasiáigge lea birra jándora čuovgat. Beaivi ii luoitte ollege geassemánus. Easkka suoidnemánu loahpageahčen beaivváš jávká moatte diibmui ja borgemánus ijat dasto ránodišgohtet.

Bajildusčázi temperatuvra lea alimus dásis suoidnemánu loahpas. Jargŋačáziin dat lea sullii 14–15 gráđa ja coages luovttain juoba badjel 20 gráđa. Borgemánu gaskkamuttu rájes čázit čoaskugohtet johtilit. Anárjávrris čáziid alde jođedettiin galgá leat várrugas, amas gártat čáhcái. Vaikko gádjunliivvaid dihte olmmoš ii beasa vuodjut, de son sáhttá galbmostit jámas. Goikebuokčanbiktasa geavaheapmi ávžžuhuvvo čázi vuollegaš liekkasvuođa dihtii.

Fanastallanáigodat álgá geassemánu álggogeahčen. Čavččabeallai álget leat eanet ja eanet biekkat, ja dalle sáhttá bieggat moanaid beivviid. Fanastallanáigodat nohká maŋimustá golggotmánu álggogeahčen, go čoalmmit ja nuorit jiekŋugohtet.

Anárjávrri alde bieggá dábálepmosit oarjinmáttil dahje nuortandavil. Sulluid gaskasaš guhkes nuriin biegga jorggiha nuori guvlosažžan. Danin čáziid alde johtaleaddji šaddá dábálaččat johtit juogo vuosttás dahje mieđás.

Báikkálaš olbmot johtalit jávrri alde mohtorfatnasiiguin, ja lustabivdiin lea geassinoagguma várás oaivvilduvvon fanas. Vánddardeaddjit buktet dábálaččat iežaset johtinneavvu mielddiset, mii lea dábálaččat mearrakajáhkka ovtta dahje guovtti meallu várás ja mas lea mielggas ja stivrenveaksi. Indiánakanohtta náppo rabaskanohta ii heive oalle bures ná rabas čáziide.

Meahciráđđehusas lea Anárjávrri guovllus viehka gokčevaš fanastallandoarjjabáikkiid fierpmádat vánddardeaddjiide. Anárjávrri sulluin eai leat gávppit, restoráŋŋat eaige earáge mávssuvuloš bálvalusat. Danin dat, guhte lea vuolgaleamen jávrri ala, galgá iehčanassii ceavzit. Dolastallan, borramuša ráhkadeapmi, idjadeapmi ja meahcis dádjadeapmi leat vealtameahttun meahccedáiddut.

Niestti galga valdit farrui, ja maiddai idjadan- ja dolastallaneavvuid ja eara bargoneavvuid.
Erenoamaš dehálaš leat atnit riššaid ja telefovnna čáhcejeahkki skuohpus lupmas. Riššaid, telefovnna, nisttiid ja eará mátkeneavvuid ii áinnas galgga vurkkodit seahkas. Dalle dain ii leat mihkkige ávkkiid, jos seahkka deaivá gárgidit kajáhka fárus ja vuodju jávrrebodnái.

Ráhkkanettiin galgá áinnas muitit váldit mielde liegga ja bieggajeahkki gárvvuid, vaikko vuolggedettiin bivašiige t-báiddiin. Beaivvášlásat dárbbašuvvojit čalmmiid suddjet ja beaivvášvuoiddas liikki suddjet. Čuoikkain ja muohkáriin sáhttá suddjet iežas divredustenneavvuiguin. Divrriin bálle leat čáziid alde, muhto gáttis dat sáhttet leat giksin áinnas geasse-suoidnemánu molsašumi áiggiid. Erenoamážit biekkahis sajit leat hui divrái, ja nuba gánnáha mannat jáldosii.

Loga lasi meallunbiergasiin. melontavarusteista.
Loga lasi mealluma dorvvolašvuođarávvagiin. melonnan turvallisuusohjeista.

Pahtaniemi (Cyerinjaargâš) beaivejohtolat

Johtolaga guhkkodahkan šaddá sullii guhtta kilomehtera, go meallu miehtebieggaossodaga njuolgga ja vuostebieggaossodaga gáddeguoraid. Johtolat lea viehka biekkus.
Pahtaniemi alla bávtti alde hui várddus Anárjávrri ala. Máhcadettiin ovddabealde lea Anára girkosiida ja dan duohken badjána áibmadas Ohcunvárri (Ocomâš).
Makkárge bálvalusat Pahtaniemis eai leat, eaige maiddái dán johtolaga guoras.

Ádjá (Äijih) johtolat

Johtolaga guoras eai leat ijastallanbáikkit, ja nuba tealtá lea vealtameahttun.

Go vuolgá Anára fanashámmanis, de lea boahtá vuos Juvduvuotna (Juvduuvuonâ). Dat lea viehka rabas čáhceguovlu, ja nuortabieggan sáhttet leat garrage bárut. Sullot eai báljo suddje. Go meallu vuona davvigátti, de ollege juo vuostas čuozáhahkii, Bielbavuona (Piälppáávuonâ) dolastallangoahtái. Hámmanis goađi lusa lea čieža kilomehter

Bielbavuonas vuolgá merkejuvvon bálggis Bielbajávrri (Piälppáájävri) meahccegirku lusa. Sáhtát lohkat lasi meahccegirku historjjás ja bálvalusain. Bielbavuona bahta heive bures idjadanbáikin. Lea buorre váldit vuhtii ahte vuona oarjeravda dakka maŋŋá luoktabađa rájes lea priváhtaeana. merkitty polku Pielpajärven erämaakirkolle.

Bielbavuonas mátki joatkašuvvá Hávdeeanasulluid (Hävdieennâmsuolluuh) guvlui. Dat leat guokte. Vuos lea Jámežiidsuolu (Jaamišsuálui) olgolaččas Bielbanjárgga. Dohko lea sullii 3,5 kilomehtera. Dasto jotkojuvvo nuortanuorttasdavás Hávdeeanasullo guvlui, gosa lea njeallje kilomehtera. Dán sullos leat rukseslágan sáttogáttit, maid duohken badjána álgovuovdi.

Sulluide oažžu mannat ja doppe oažžu váccasit, muhto dolastallan, gohtten ja hávdemuitomearkkaid čoakkildeapmi ja roggan lea gildojuvvon nugo earáge hávdeeatnamiin.

Hávdeanasullos ii leat šat go kilomehter meallut Ádjásullui (Äijihsuálui). Alla báktesuolu oidno guhkás, ja das leage šaddan okta Anára gieldda Anárjávrri dovddaldagain.

Sullui ii ávžžuhuvvo gakcut, vaikko láhka ii dan gieldde, dasgo árbevirolaččat bassi báikkiide ii galgga mannat siva haga. Sullos ja lagašvuođas galgá láhttet nu ahte atná árvvus ja gudnejahttá dan kultuvrralaš mearkkašumi.

Ádjásullos dasto jorggihuvvo. Doppe sáhttá fas máhccat Anára fanashámmanii, gosa lea njuolggamusat jođi 12 kilomehtera.

Suolojohtolat

Go joatká mátkki Ádjásullos nuorttas, de čuovvovaš orustanbáiki lea Luovvesullo (Lyevisuálui, Suovasaari ) fanastallandoarjjabáiki. Dohko lea 7 kilomehtera ja evttohuvvon johtolat manná máŋggaid sulluid gaskka.

Beahcesulluid fanastallandoarjjabáikái lea sullii 11 kilomehtera Luovvesullos, go garvá Gassa Beahcesullo miehtebeaivái. Mátki joatkašuvvá sulluid gaskka, ja dát leat ollugiid mielas Anárjávrri čábbáseamos sullot.

Evttohuvvon johtolat jorggiha fas Luovvesullo guvlui mátti bokte, go lea mellojuvvon 9 kilomehtera. Go joatká das máttás, de gánnáha válljet mearrakártii merkejuvvon gáddejođáhaga, mii manná Korkiasullo máttabeale. Ná jođedettiin lea Anára fanashámmanii sullii 17 kilomehtera.

Oppa evttohuvvon johtolaga guhkkodahkan šaddá sullii 60 kilomehtera. Dasa galgá várret njeallje jándora. Jos deivet leat biekkat, de sáhttá golihit viđatge jándor.

Dát evttohuvvon johtolat manná gitta Luovvesullo rádjai dego Suolojohtolat. Vuosttas beaivvi áigge johttojuvvo 17 kilomehtera. Dát ossodat lea viehka biekkus.

Luovvesullos mátki joatkašuvvá nuorttasdavás Gáhkusullo (Káhkusuálui) fanastallandoarjjabáikki guvlui. Máŋggat sullot leat suddjemin biekkain. Oaivesullot (Uáivisuolluuh) ja Viimmaš (Viijmâš) garvojuvvojit bieggadili mielde juogo oarjja- dahje nuorttabeale. Beaivemátkki guhkkodahkan šaddá 16 - 20 kilomehtera johtolatválljema mielde.

Gáhkkosullo maŋŋá sáhttá dollet Goahteluktii (Kuátiluohtâ) ja loahpahit reaissu dohko. Goahteluktii lea dušše 9 kilomehtera. Guhkit molssaeaktu lea joatkit mátkki Bárttehii jávrri davvigáttiid guora. Gánnáha fuomášit ahte dát ossodat lea viehka rabas máttabiekkaide, Reaissu sáhttá loahpahit Käyräniemii, gos lea fanasluoitinsadji. Dán ossodaga guhkkodat lea oaneheamos muttus 21 kilomehtera.

Reaissu ollesguhkkodat lea uhcimustá 50 kilomehtera. Dasa galgá várret áiggi goittot golbma jándora.

Guovtti jarkŋa birrajohtin

Dát evttohuvvon johtolat manašii guhkás Anárjávrri guovddášosiide, ja danin dat gáibida ollu olbmos muhto seammás addá ollu. Vahku mátkki várás galgá juo mealgat ráhkkanit ja smiehttat, makkár niestti váldá fárrui ja man ollu. Vaikko jávrečáhci lea jugahahtti, mii álo ávžžuhit duldehastit lunddolaš čázi ovdal geavaheami. Loga lasi juhkančázi birra.suomagillii

Dálki sáhttá vahku áigge rievdat ollu, ja dasa galgá ráhkkanit. Mielde galget leat liegga ja bieggajeahkki biktasat, ja maiddái gahpir ja giehtagárvvut. Temperatuvra sáhttá áinnas álgogeasis molsašuddat sakka. Sáhttá leat juoba 25 gráđa liekkas, muhto gaskkohagaid lea maiddái čoaskkis, jos biekkada davil. 

Vuosttas orustanbáikái Jiekŋasullo (Jieŋâsuálui) fanastallandoarjjabáikái lea šiega vihtta kilomehtera. Jiekŋasullos mátki joatkašuvvá Jiekŋasullo čoalbmái. Čoalmmi bokte manná jávrri okta buot ealaskeamos jođáhagain, ja nuba melodettiin ii gánnát leat guovdu jođáhaga, amaset bárut deaivat maŋil kanohttii. 

Jiekŋasullo čoalbmenjálmmi guovdu leahkki boađus lea z-johtinmearka. Dakko galgá mearridit, goappá beale vuolgá garvit guhkes suologurgadasa, mii earuha Skállojarkŋa Cubbojarkŋas. Skállojarkŋa bealde leat gárgot ja dat lea bieggát go nuorttabeale Cubbojargŋa. Fanasjođáhat manná Cubbojargŋii, gos leat čielgaset johtit. Bieggan gánnáha geavahit kártii merkejuvvon gaskkamuš molssaeavttu. Dasto sáhttá meallut sulluid suodjásis baskkes čolmmiin Buoiddastobu fanastallandoarjjabáikái. Jiekŋasullos Kärppätupai lea uhcimustá 17 kilomehtera.

Buoiddasullos (Puoiduusuálui) sáhttá ainge joatkit mátkki nuorttasdavás sulluid gaskasaš čolmmiid mielde. Suddjes luondduhámmanat leat valjis. Buoiddasullos Guorbasullo (Kuorbâsuálui) davábeallai ja ruovttoluotta Kärppätupai lea uhcimustá 27 kilomehtera.

Máhcadettiin sáhttá ovdamearkka dihte meallut Kärppätupas nuortanuorttasmáttás Davvisullo (Tavesuálui) davábeallai, ja joatkit das Davvisullo ja Sáitegeađgesullo (Säittikeđgsuálui) čoalmmi bokte Garrasullo (Korrâsuálui) ja Keijadinnjárgga (Keijâdimnjargâ) gaskasaš luovtta guvlui. Doppe beassá ainge Kamesnuori (Kamesnyeri) mielde Guoššebahtii (Kyeššipottâ) ja das ain Tyllylahti fanastallandoarjjabáikái (dahje Rukses stohpui). Vuos šaddá johtit Teusina ráfi (j. 1595) rádjemearkka meattá. Rádjemearka čájeha Ruoŧa ja Ruošša dološ ráji. Kärppätupas lea Tyllylahtii 19 kilomehtera.

Tyllylahtis mátki joatkašuvvá máttás ja vuolggahámmana guvlui. Loahppamátkkis leat vel máŋggat sullot. Mohkohalli johtolaga guhkkodahkan šaddá uhcimustá 10 kilomehtera.

Oppa reaissu guhkkodat lea uhcimustá 78 kilomehtera.

Maiddái Njellim lea vuogas báiki vuolgit melodit. Čuovvovaččas ovdanbuktojuvvojit guokte johtolatmolssaeavttu, ovtta beaivvi ja golmma jándora reaisu. Guhkit reaissus šaddá idjadit nuppi ija iežas ráđiiguin almmá huksejuvvon bálvalusaid haga.

Beaivereaisu Speinnjárgii (Speinnjargâ)

Fanashámmanis lea Speinnjárgga fanastallandoarjjabáikái šiega vihtta kilomehtera.

Njellimii sáhttá máhccat seamma johtolaga mielde dahje nu, ahte garvá Lusmesullo (Lusmesuálui). Sullo garvin guhkida máhccanmátkki 5 – 14 kilomehtera. Beaivereaissu guhkkodahkan šaddá ná juogo logi dahje 19 kilomehtera.

Kamessullo birrajohtin

Guovttebeaivásaš reaisu šaddá, go joatká Speinnjárggas Tyllylahti fanastallandoarjjabáikái, gos lea tealttástallanbáiki. Dán mátkki oktavuođas gánnáha finadit Addrasnuoris (Addrâsnyeri) oahpásmuvvamin duiskalaččaid, nuppi máilmmisoađi áigásaš fáŋgaleirii nuori davábealde. Fáŋgaleairra visttit leat eanaš mieskan, muhto bázahusat dán leairras vuhttojit ainge.

Vuosttas beaivve šaddá meallut 22 kilomehtera. Tyllylahti lassin sáhttá idjadit dan nuppe bealde Rukses stobus, mii doaibmá ávdinstohpun. Rukses stohpu leat merkejuvvon Anára čujuhus- ja astoáiggekártii namain Kiäigunyeri (Kaikunuora). Punaisellatuvalla, toiselta nimeltään Kaikunuora.

Kamessullo birra johttojuvvo baskkes čolmmiid mielde. Dáppe sáhttá oaidnit mearragoaskima sattáhallamin almmis, dasgo dán lotti deaivá jeavddalaččat Anárjávrri guovllus. Mátki joatkašuvvá Garrasullo ja Kamessullo gaskasaš čoalbmái, man maŋŋá šaddáge johtit rabas Čuođibeazijarkŋa mielde. Dáppe galgá dutkat gos guovllos bieggá, dasgo jarkŋa birra gánnáha johtit suodjása beale.

Máhccat sáhttá juogo Speinnjárgga bokte dahje Čuođibeazijarkŋa rastá Bihkašsullo (Piihâšsuálui) oarjemáttaravdii ja Lusmesullo davábeale. Tyllylahtis Njellimii lea sullii 30 kilomehtera.

Bárttet – Njižžejávri -johtolat

Bárttehis sáhttá vuolgit vaikkoba gieldda bajásdoallan Käyräniemi fanasluoitinsajis. Reaissu nubbin geahčin lea Njižžejávrri fanasluoitinsadji. Dán gaskka sáhttá dieđusge johtit maiddái nuppe gežiid. Eatnangeainnu mielde vuolginsajis johtolaga nuppe geahčái lea sullii 14 kilomehtera. Dat lea dan mađe oanehis gaska ahte iežas biilla lea vejolaš viežžat vuolginsajis vaikkoba sihkkeliin – go doalvu vuos dan johtolaga nuppe geahčái, ovdalgo vuolgá meallut.
Evttohuvvon johtolat lea hui biekkus nu Njižžejávrri go Anárjávrri aldege, ja nuba olbmos galgá leat máhttu ja hárjánumi meallut allage báruid siste. 

Bárttet – Njižžejávri -johtolaga sáhttá meallut golmmaláhkai. Oaneheamos johtolagas kajáhkka gessojuvo dahje guddojuvvo Anárjávrri Gállovuonas (Kálluvuonâš) Njižžejávrri Lábušluktii (Láábušluohtâ). Muotkki badjel lea ráhkaduvvon 330 mehtera guhkkosaš fanasgeaidnu. Oaneheamos molssaeavttu guhkkodat lea 33 kilomehtera. Vuogas idjadanbáiki sáhtášii leat Lábušluovttas. 

Nubbin molssaektun lea joatkit mátkki Lábušluovtta meattá Kuuva kanálii, ja njulget dan mielde  Kuoškavutnii (Kuoškavuonâš). Dalle šaddá gal meallut Gálbbejarkŋa suojehis davviravdda. Gáddi suddje dušše davvibiekkain. Kuuva kanála namma boahtá Matti Kuuvasta. Dán nammasaš dievdu goaivvui dán kanála 1800-logu ja 1900-logu molsašumi áiggiid. Kanála oanida mátkki 16 kilomehtera, go johtá Kanálavuonas (Kuhesluohtâ) Kuoškavutnii. Johtolaga ollesguhkkodat lea 42 kilomehtera.

Goalmmát ja guhkimus molssaeaktu lea johtit Pisternjárgga birra. Dán molssaeavttu buorrin beallin lea dat, ahte dan guoras lea Pištera fanastallandoarjjabáiki oktan bálvalusaiguin. Fanastallandoarjjabáikkis lea maiddái ávdinstohpu. Dohko lea Käyräniemis 25 kilomehtera. Loahppamátki Njižžejávrái ja geaidnogurrii lea sullii seamma guhkki. Anárjávrri ja Njižžejávrri gaskkas lea oanehis Njižžeguoika. Dan meattá lea álki beassat, dasgo guikii leat huksejuvvon rávdnjesuojit ja vázzinšaldi.

Beaivereaisu Avviljotnjálbmái, 10 km

Dát reaisu heive lottiin berošteaddjái. Avviljotnjálmmis orodit máŋggalágan čáhcelottit. Daid sáhttá čuovvut Juurakkovuopaja loddedoartnas, mii lea nannáma bealde. Lottiid oaidná ja gullá buoremusat jieŋaid suttadettiin miessemánu loahpas ja geassemánu álggus. Dalle joganjálbmái lávejit orustit vuoiŋŋastit báikkálaš lottiid lassin davás johtti bárbmolottit. Go lottit lálligohtet geassemánu gaskkamuttus, de daid ii šat báljo gula eaigo dat olus dihtto. Reaissu guhkkodat lea sullii 10 kilomehtera.

Mahlada birrajohtin – guokte jándora

Dán johtolaga guhkkodat lea sullii 30 kilomehtera ja dat manná Anárjávrri stuorámus sullo Mahlada birra. Govviduvvon johtolat lea viehka suoddjái máŋggaid sulluid dihte. Dát guovlu gullá Anárjávrri guorba čáppa duovdagiidda oktan báktesulluiguin. Sullot leat measta luonddudilis. Mávssoleamos šattolašvuohtan leat beazit, maid vássán jagit leat máŋggaláhkai merken.

Suoddjás luondduhápmanat gávdnojit valjis orustan- ja idjadanbáikin. Idjadeami várás galgá leat tealtá. Guovllus leat moanat priváhtabarttat, maid gáddái ii gánnát viggat.

Oaidnámušain dovdoseamos lea Korkia-Maura jiekŋahoallu. Dan oktavuođas leat Meahciráđđehusa kádja, dolastallanbáiki, muorranávstu ja goikehivsset. Mahladis lea leamaš nuppi máilmmisoađi áigge duiskalaččaid fáŋgaleaira. Dan bázahusat vuhttojit ainge Geađgečoalmmis (Keđgičuálmi).

Dáppe leat miehtá geasuheaddji duovdagat. Jos háliida oaidnit dobbelii sulluid badjel, de sáhttá gakcut Várehačča (Värehâš) ala. Vári aláš lea 130 mehtera jávrredási bajábealde.

Beahcesulluid (Pecsuolluuh) birrajohtin

Dán johtolaga guhkkodat lea uhcimustá 37 kilomehtera, muhto mátki sáhttá leat guhkitge, go mohkohallá sulluid gaskka. Reaisu bistá uhcimustá guokte jándora. Gánnáha goittotge várret golbmage jándora ja ainge guhkit áiggi, vai geargá albmaláhkai oahpásmuvvat guvlui. Evttohuvvon johtolat manná jávrri oarjemáttaosiid geasuheaddji sulluid gaskka, gos leat valjis luondduhámmanat. Johtolat lea suoddjái, muhto dakko leat maiddái oasit, main sáhttá bieggat garrasitge.

Dán birrajohtima sáhttá johtit juogo miehte- dahje vuostebeaivái. Miehtebeaivái vuolggedettiin sáhttá vuos dollet Korkia-Maura jiekŋahoalu guvlui. Hoalu vuođu jiekŋa ii sutta geassitge. Johtolat manná eanaš sulluid suodjásis, muhto Mooššinjargŋa (Mooššinjorŋâ) sáhttá leat bieggái. Hámmanis jiekŋahollui lea gávcci kilomehtera.

Maurasulluid maŋŋá mátki joatkašuvvá Seakka Beahcesullo (Segispecsuálui) ja Gassa Beahcesullo (Kossâpecsuálui) gaskasaš nuori guvlui. Vuos šaddá rasttildit Jeagelčielggi (Jävilčielgi). Dan máŋggaid báktesulluid gánnáha garvit suodjása beale.

Eatnašat jotket Beahcesulluid fanastallandoarjjabáikái. Dohko lea jiekŋahoalus njuolggamusat 13 kilomehtera, ja vuolggahámmanis Naŋŋanjárgga geažis 21 kilomehtera. Fanastallandoarjjabáiki lea erenoamáš vuogas idjadanbáiki. Dakko leat guokte guhkes kája fatnasiid várás, ávdinstohpu, dolastallangoahti, vuoššangoavdi (gássa), 2 dolastallanbáikki, goikehivsset ja muorranávstu. Tealttástalliid várás lea tealttástallanbáiki sihke muoras dahkkojuvvon tealtávuolážat. Dát dollet tealtávuođu goikkisin ja buhtisin ja fállet duolba vuoláža geađgás eatnamis.

Mátki joatkašuvvá nuori mielde nuorttasdavás ja áibmadas Skállojarkŋa ravddas nuorttas Čuorpmassulluide (Čuormâssuolluuh). Gáddesárgá guoradettiin olle vuos Čuorpmassulluide, ja dasto Biehkansulluid (Piehâinsuolluuh) maŋŋá vuolggahámman leage juo dasttán. Beahcesulluid fanastallandoarjjabáikkis lea ruovttoluotta hámmanii 16 kilomehtera.