Anarâšpäälgis - Anárašmáđđi historjjálaš márkanjohtolat Gálddoaivvi meahcceguovllus

Anárašmáđđi – Anarâšpäälgis anárašgillii – lea historjjálaš márkanjohtolat Norgga Karlebotnii. Karlebotn Várjjatvuona máttagáttis lei ealaskas márkanbáiki 1600-logu rájes gitta 1890-logu rádjai. Norgga rádji giddejuvvui jagi 1852, muhto johtolat lei anus vel eahpevirggálaččat geasi áigge. Badjel 150 jagi vajálduvvan johtolaga leat geahččalan ealáskahttit ođđasit geavahussii. Johtolat manná sullii 40 km Suoma bealde ja 60 km Norgga bealde.

Anárašmáđđi geavaheamis gávdnojit dieđut juo 1500-logus rájes. Mátkkis Várjjatvuona guvlui bálgá leat geavahan pirkkalaš gávpeolbmot ja vearroheaddjit sihke anárašsámit guolástanmátkkiineaset. Anárašmáđđi bokte leat boahtán máŋggat dálá Karlebotna ássiid máttut. Bálgá johtolat lei guhkes áiggi vajálduvvan, muhto 1990-logu álggus norgalaččat ja anáralaččat mearridedje “ealáskahttit” bálgá ođđasit. Geasi 1993 ollašuhttojuvvui historjjálaš, vuosttaš oktasaš Anarâšpäälgis-vánddardeapmi, mas ledje oassálastit sihke Norggas ja Suomas. Dán maŋŋá jagásaš vánddardeapmi joatkašuvai. Johtolat merkejuvvui ođđasit jagiin 1993–94.

Ruõssjäu´rr / Rousajávri maŋŋá johtolat ii šat gula bajásdoallama vuollái, danin johtolatmearkkašumit sáhttet leat váilevaččat. Duoddaris galgá johtaleaddjis leat sihkkaris orienterenmáhttu sihke kártta ja kompássa geavaheapmi hálddus.

Anárašmáđi máttabeale loahppasadji lea Čeavetjávrri gilli, sullii 100 km Gámasis nuortadavás. Čeavetjávri lea nuortalaččaid orrunguovlu. Čeavetjávrris leat Nuortalaččaid árbevierroviesu, ortodoksalaš girku ja girkogárdi ja Sevetti bára.

Davábeale loahppasadji lea Norgga Karlebotnis, gosa beassá eatnangeainnu mielde juogo Buolbmága dahje Njávdáma bokte. Karlebotn lea Várjjatvuona guovtti oarjemus giliid máttabealde leahkki. Davvibeale gilli, Varangerbotn, lea 10 km eret Karlebotnis ja seammás Unjárgga gieldda guovddášbáiki. Gili alde leat muhtun gávppit, gos leat fállamis orrun-, biebmo- ja borranbálvalusat. Báikkis lea maiddái Várjjat Sámi Musea.

Anárašmáđđi lea Suoma bealde merkejuvvon sullii 40 cm alla stoalppuiguin, maid geažis lea oránša mála. Norgga bealde johtolat lea merkejuvvon árbevirolaš vuogi mielde geađgečohkiiguin, dahje badjálagaid čohkkejuvvon geđggiiguin. Oassi geađgečohkiin lea málejuvvon fiskes ivnniin, ja muhtun čohkiin bajimus geađgi sáhttá čájehit johtinsaji. Mearkkašanvuohki ii goitge leat buot sajiin ovttalágan, ja geađggis duoddareatnamis johtolatmearkkašumiid sáhttá leat váttis fuomášit. Norgga bealde ii leat maiddái buot sajiin šaddan čielga bálggis meahccái, danin johtolagas johtin gáibida kártta, kompássa ja sihkkaris orienterenmáhtu.

Geađggis eatnama geažil johtolatmearkkašumiid lea meahcis ain váttis fuomášit.

Norgga beale ii leat meahccái šaddan čielga bálggis.

Čeavetjávri - Hahpatjávri 12 km

Anárašmáđđi álgá máttabealde Nuortalaččaid árbevierrodálu šiljus ja čuovvu álggus Čeavetjávri–Buolbmátjávri-johtolaga. Álggus bálggis manná beahceguolbaniin čázádagaid mielde Hahpatjávrái.

Hahpatjávri – Issátjávri 7 km

Hahpatjávrri dolastallanbáikki rájes johtolat joatkašuvvá Njávdánjoga badjel heaŋgášalddi mielde. Silisjogas johka rasttilduvvo rasttildanfatnasiin. Dán maŋŋá bálggis manná duottarsoahkevuvddis Issátjávrri ávdinstohpui.

Issátjávri – Ruõssjäu´rr / Rousajávri 9,5 km

Issátjávrri ávdinstobus johtá 3 km davásguvlui, man maŋŋá jorggihat nuortadavás Ruõssjäu´rr / Rousajávri ávdinstobu guvlui.

Ruõssjäu´rr / Rousajávri – Norgga rádji 12 km

Ruõssjäu´rr / Rousajávri nuorttabealde bálggis joatkašuvvá jávrri nuortadavágeahčái ja doppe jeaggeguovlluid čađa Ruõssavári guoras. Álggu juovvagiid maŋŋá eatnamat šaddet dásset, hárvves lagešvuovddi šaddadeaddji duottarbadjosiin, gos johtolat manná Tuppilaavujávri (Toppkååvasjäu'rrja) Dápmotjávri gaskkas. Dán maŋŋá álgá goargŋun Stuorrageađgenjunnái. Dán maŋŋá johtolat lea merkejuvvon guvttiin dahje eanet badjálagaid biddjojuvvon geđggiin. Goargŋun Stuorrageađgenjunnái sáhttá váttistit, muhto dan maŋŋá eatnamat leat viehka dásset, veaháš njiedjaleaddji jalges duottar measta gitta rádjái.

Norgga beale Anárašmáđđi

Norgga bealde johtolatmearkkašumit molsašuddet ja orienterenmáhttu lea duođaid dárbbašlaš. Unna goargŋuma ja rádjerasttildeami maŋŋá álgá measta muoraheapme, smávva láddožiid ja jávrriid girjádahttin báiccejeaddji ossodat. Borgejávrri davágeahčen, bálgá lagaš lahkosiin, leat goahtesajit, mat leat veadjemeahttun máŋgga čuođi dahje juoba duháhiid jagiid boaresat. Borgejávrri davágeahčen leahkki njárggas leat muhtun biergo- ja guollevuorkkádanborraid sajit, mat leat johtolagas sullii 500 mehtera nuorttabealde.

Justinvuoma rasttildettiin leat guokte viehka alla vára ja daid gaskkas ceakku ravdasaš gurra. Jus háliidat geahččat iežat várás suojis idjadansaji, de Ludnennjoaskijohkagurra lea dakkár sadji. Justinvuoma rasttildeami maŋŋá Njoaskejávri máttanuorttageahčen lea nu gohčoduvvon guvttosborra, mas nubbi lea rahppojuvvon ja nubbi giddejuvvon.

Njoaskejávri maŋŋá duovdagat šaddet njeallje kilomehtera mátkái measta muoraheapmin, dassážii go álgá ceakku ravdasaš Asllatnjoaskigurra, gos lea vuollelabbot lagešvuovdi. Maiddái dát gurra heive idjadeapmái.

Dás ovddosguvlui johtinmáddi lea veaháš goargŋunvuonas, muhto dásis measta Juggejoga rádjai, man gáttis lea buorre idjadansadji. Juggejoga rasttildeami maŋŋá eatnamat šaddet báiccejeaddjin ja goargŋunvuonas jalges duottarin, ja johtolat manná Kruvnašskáidi ja Gumpeskáidi bokte Lavkavárrii.

Lavkavárri maŋŋá álgá njiedjaleaddji ossodat, mii rievdá vuollelagešvuovddi šaddadeaddji duottarbadjosin ja loahpas čoahkkis lagešvuovddiin vuovman, man čiekŋaleamos sadji gohčoduvvo Cáhpesgurra. Dát gurra heive maiddái idjadeapmái

Cáhpesgurra rasttildeami maŋŋá johtolat goargŋu Hannošboaci ala, gos joatká njiedjaleaddji eatnamiin gitta Njidgojávrái. Dás ovddosguvlui johtolat manná moadde kilomehtera Njidgojoga mielde vulos ja jorgá Rehpengáisá ja Garvingáisá gaskkas Reatkáguolbbanii, gos rabasuvvá oaidnu Várjjatvuonii ja Karlebotnii.