Sallan ohjeet ja säännöt

Sallan kansallispuiston alueen ohjeet ja säännöt 

Sallan kansallispuiston alueen ohjeet ja säännöt

Huom! Sallan kansallispuiston ohjeet ja säännöt tarkentuvat myöhemmin alueen uuden hoito- ja käyttösuunnitelman sekä järjestyssäännön valmistuessa. Toistaiseksi alueella ovat aikaisemman hoito- ja käyttösuunnitelman linjaukset voimassa (julkaisut.metsa.fi). 

Sallan kansallispuistossa on

sallittua

• liikkuminen jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen lukuun ottamatta rajavyöhykettä. 
• Virkistysvyöhykkeellä tulenteko on sallittu sitä varten osoitetuilla paikoilla. Virkistysvyöhykkeen ulkopuolella toistaiseksi Metsähallituksen antaman yleisen luvan mukaisesti: Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion mailla. Tulentekoon voi käyttää maassa olevia kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Mikäli alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulentekopaikka, täytyy tulistelun tapahtua siellä. Luonnonsuojelualueilla, joille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma tai annettu järjestyssääntö, noudatetaan tulenteossa sitä, mitä näihin suunnitelmiin ja sääntöihin on linjattu. Esimerkiksi useimmissa kansallispuistoissa tulenteko on sallittu vain huolletuilla tulentekopaikoilla.  
• marjojen ja hyötysienien poimiminen 
• onkiminen ja pilkkiminen. Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi. 

rajoitettua

• avotulen teko ja leiriytyminen, suosittelemme leiriytymistä taukopaikkojen läheisyyteen
• kalastus. Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
• Moottorikelkkailu on sallittu moottorikelkkailu-urilla, jotka vaativat Metsähallituksen uraluvan. Metsähallituksen urat ovat maksullisia, epävirallisia reittejä. Näille urille kelkkailija voi hankkia Metsähallitukselta henkilökohtaisen tai perheen yhteisen uraluvan. Tällä luvalla voi kelkkailla kaikilla urilla, jotka löytyvät Metsähallituksen urakartastosta. Lue lisää urista ja uraluvista. Muualla moottorikelkkailu vaatii maanomistajan maastoliikenneluvan. 
• Sallan kansallispuisto kuuluu lähes kokonaan ADIZ rajavyöhykkeeseen, jonka takia myös harrastajien täytyy tehdä dronen lennättämisestä lentosuunnitelma AIS Finlandille.
• Lisäksi puisto rajoittuu idässä valtakunnan rajaan ja näin ollen osa puistosta on rajavyöhykkeellä, jossa liikkumiseen tarvitset rajavyöhykeluvan (raja.fi).

kiellettyä

• avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana
• kulkeminen rajavyöhykkeellä
• lemmikkieläinten vapaana pitäminen
• moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
• roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
   

Metsähallituksen palvelujen yrityskäyttö on maksullista

Metsähallituksen reittien ja rakenteiden käyttö yritystoiminnassa on aina maksullista.

• Tutustu luontomatkailun yritystoimintaan valtionmailla (metsa.fi).
• Esite matkailuyrittäjille (julkaisut.metsa.fi).
• Käyttömaksut maksetaan Eräluvat-verkkokaupassa (eraluvat.fi)

Ennakkovarustautuminen

Huolellinen retken suunnittelu ja tietojen hankkiminen paikallisista oloista auttaa parhaan luontoelämyksen saavuttamisessa. 

Turvallisuus

• Muista jättää ilmoitus itsestäsi, aikataulustasi ja reittisuunnitelmistasi ystävillesi ja läheisillesi, majapaikkaasi tai Sallan kansallispuiston asiakaspalvelupisteeseen. Ilmoita mahdollisuuksien mukaan myös reitti- ja aikataulumuutoksista. Tee merkintä käynnistäsi tupien ja laavujen vieraskirjaan. Hätätapauksissa merkintä helpottaa auttajia. Alueen pelastuspalvelu on lakisääteisesti järjestetty, ja sen tavoittaa hätäkeskuksen kautta. Muista ilmoittaa saapumisesi perille, ettei etsijöitä hälytetä turhaan.  Muista, että puhelinnumero, johon hätätapauksessa pitää ensimmäisenä soittaa, on 112. Näin toimit hätätilanteessa.
• Päiväretkillä voi harjoitella vaeltamista. Merkittyjen reittien ulkopuolelle suuntautuvien vaellusten opettelu kannattaa aloittaa kokeneemman henkilön kanssa.
• Alueella on runsas reittiverkosto. Vaikka reitit onkin merkitty maastoon, retkeilijän kannattaa hankkia sopiva kartta, jotta ei synny sekaannusta eri reittivaihtoehtojen kanssa.
• Pitkille reiteille lähtevän on hyvä hallita suunnistus- ja retkeilytaidot. Kannattaa myös huomioida, että monilla alueen reiteistä on huomattavia korkeuseroja, mikä lisää reittien vaativuutta.
• Kevättalvi on suosittua retkeilyaikaa, mutta silloinkin on varustauduttava asianmukaisesti. Tavallisilla latusuksilla ei pidä lähteä hoidetun latuverkoston ulkopuolelle!
• Talvella retkeileminen on vaativaa. Sää- ja valo-olosuhteet ovat keskitalvella vaikeat, sillä pakkasta voi olla jopa -40 astetta ja kaamosaikana päivänvaloa on vain muutamia tunteja. Tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti. Myös energiantarve on pakkasella kovempi.
• Moottorikelkan jälkien seuraamisessa tulee olla varovainen. Jäljet eivät aina vie sinne, minne olet menossa. Eksyminen on talvella aina vaarallista.
• Kuruissa voi olla lumivyöryvaara.
• Yksin vaeltamista on syytä välttää. Hätätilanteessa vaellustoveri on korvaamaton apu.
• Mukaan kannattaa ottaa myös ensiapupakkaus.
• Tutustu myös Retkeilyn ABC osiossa oleviin vinkkeihin turvallisuudesta.
  • Turvallisuus
  • Retkietiketti
• Katso myös retkikohteesi ajankohtaista sivu.
• Metsäautoteillä ei ole talvisin kunnossapitoa, joten retken aloituspisteeksi on hyvä valita joku kansallispuiston virallisista pysäköintialueista: Sallan Poropuisto, Tunturikeskus tai Pohjoisrinne. 
• Otathan huomioon, että Sallan kansallispuistossa ei ole yöpymiseen soveltuvia tupia. Teltta tai muu majoite kuuluu vaeltajan perusvarustukseen. 

Vuodenajat

On tärkeää perehtyä retkikohteeseen jo ennalta ja valmistautua retkelle huolella. Reitillä pysyttely sekä sääennusteiden seuraaminen auttavat retken onnistumisessa. Sallatunturin ulkoilukartta on hyvä kartta, joka kannattaa hankkia ennen patikoinnin aloittamista.

Kesä alkaa yleensä vasta kesäkuun keskivälin tienoilla, kun routa on sulanut ja maa lämmennyt. Sääsket kuoriutuvat juhannuksen jälkeen. 

Ruska alkaa Sallassa tavallisesti syyskuun puolivälissä ja kestää lokakuun alkuun, jolloin ensimmäiset kovat pakkaset irrottavat lehdet puista. Syysmyrsky saattaa joskus riipiä lehdet puista ennen aikojaan. 

Talven ensimmäinen lumipeite tulee vuosittain yleensä lokakuun puolivälin tienoilla, ja lunta kertyy talvella keskimäärin 85 cm. Talvi on Koillismaalla ankara kovan pakkasen ja paksun lumipeitteen takia. Suosittelemme talvivaellusta vain kokeneille retkeilijöille. Sallan Naruskassa on mitattu alimmillaan yli viidenkymmenen asteen pakkaslukemia. Muista, että tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti. Myös energiantarve on pakkasella suurempi, mikä kannattaa huomioida eväitä pakatessa. Talvivaelluksella kannattaa ottaa huomioon, että kulkuvauhti on huomattavasti hitaampi kuin sulan maan aikaan, keskimäärin 1,5 km tunnissa. Tutustu tarkasti myös päivän valoisan ajan pituuteen (moisio.fi) ennen vaellusta. Päivän lyheneminen saavuttaa huippunsa talvipäivän seisauksena noin joulukuun 21. päivänä. Talvipäivänseisauksen aikaan Sallassa päivän pituus on 1 tunti ja 47 minuuttia. Aurinko nousee 11.10 ja laskee 12:57.

Kevät saapuu Koillismaalle yleensä huhtikuun viimeisellä viikolla päivien pidentyessä. Kevättulva alkaa yleensä toukokuun puolessa välissä ja tulvaveden lasku kestää neidonkengän kukinta-aikaan saakka eli kesäkuun alkuun.

Sesonkiajat
Kansallispuiston retkeilyn sesonkiaikoja ovat joulu-maaliskuun hiihtokausi sekä kesän ja syksyn vaelluskausi. 

Varusteet

• Varusteissa ja eväissä tulee huomioida eri vuodenajat.
• Tärkeimmät varusteet vaelluksella ovat puukko, tulitikut, kartta ja kompassi. Ne tulisi olla kaikkein lyhimmilläkin päiväretkillä mukana eväiden ja juoman lisäksi. Tarkempaa tietoa varusteista ja retkeilystä saa retkeilykirjoista ja retkeilyn ABC-sivulta.
• Laavuilla, kodilla ja tuvilla on saha ja kirves. Etenkin talviretkeilijöiden on hyvä ottaa mukaansa vaellukselle omat edellä mainitut välineet. Mahdolliset sahan varaterät löytyvät liiterin seinustalta.

Matkapuhelimien kuuluvuus

Vaikka Suomen matkaviestinverkot ovatkin kattavia, Sallan kansallispuistossa voi olla katvealueita. Tarkista matkaviestinverkon kattavuus omalta puhelinoperaattoriltasi. Lisäksi aina on paikkoja, joissa matkapuhelin ei toimi tai puheluissa on häiriöitä. Tällaisissa tilanteissa saattaa auttaa esim. hakeutuminen muuta maastoa korkeammalle, avoimelle paikalle ja/tai puhelimen SIM-kortin poistaminen hätäpuhelun ajaksi. Kannattaa myös ottaa huomioon, että erilaisten matkapuhelimien välillä on eroja kuuluvuudessa.

Kannattaa pitää puhelin lämpimänä sekä ruokaa ja juomaa mukana. Tietyt puhelinmallit eivät toimi pakkasessa, joten reittisuunnitelma aikatauluineen on hyvä ilmoittaa jollekin. Jotta matkapuhelimesta ei loppuisi virta, ota mukaan esimerkiksi varavirtalähde, vara-akku tai vanha puhelin, jossa on toimiva akku.

• Toimi näin hätätilanteessa