Perämeren aktiviteetit

21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet.

Kaksi retkeilijää istuvat pyyhkeet päällä rannassa. Taustalla aukenee kesäinen merimaisema auringonlaskussa.

Veneily on Perämeren suosituin aktiviteetti. Kalastuksen harrastajille merialue tarjoaa puhtaat ja kalaisat vedet ympäri vuoden. Talvella pilkkiminen on suosittua lähellä meren rantaa. Meren jäälle pääsy on helppoa, koska tieverkko ulottuu rantaan useassa paikassa. Saarissa luonto ja saarten kulttuurihistoria ovat pääosissa.

Osassa aluetta liikkuminen on rajoitettua tiettynä vuodenaikana. Tarkistathan asian ennen retkelle lähtöä.

Kulttuuriperintöön tutustuminen

Selkä-Sarven eteläpäässä on vanha kalastajakylä, jonne johtaa satamasta kilometrin pituinen polku. Kylä on ollut kalastuksen kausipyynnin tukikohtana 1500-luvun lopulta saakka. Kylässä ovat nähtävillä entisöity Ailinpietin kämppä (1860-luku) sekä nuorempi Jauholan puoti. Kylässä on myös muutamia vanhoja kämppiä, joista Kokko toimii vuokratupana ja Kalla autiotupana. Kalastuksesta ja merenkulusta muistuttaa entisöity pooki.

Satamasta lähtevän polun varrella sijaitsevasta aurinkokellosta voi päätellä ajankulkua. Vanhat kämppien ja kalasaunojen perustukset ja venepoukamat ovat maankohoamisen vaikutuksesta nykyään kuivalla maalla. Iso-Huiturin piispankivi on 1300-luvulta.

Veneily

Suomen ja Ruotsin välinen raja on yksi maailman vapaimmista. Sekä merellä että maalla on helppoa liikkua.

Maankohoaminen muuttaa rantaviiva. Laiva- ja veneväyliä joudutaan ruoppaamaan tai jopa siirtämään. Perämerellä tyypillisiä jääkauden jälkiä ovat myös matalat kivikkoiset rannat, moreenimuodostumat ja hiekkakerrostumat. Perämeren länsirannikko on itärannikkoa syvempi ja saaristoisempi. Perämeri on yleensä jään peitossa joulukuusta toukokuuhun.

Selkä-Sarvessa on retkisatama. Muihin kansallispuiston saariin rantautuminen on vaikeaa. Lähimmät veneenlaskupaikat ovat Torniossa ja Kemissä. Lähimmät polttoainejakelupisteet ovat Kemissä. Kemin Uleninrannassa on veneilijöiden palvelupiste.

Sukellus

Perämeren kansallispuistossa saa sukeltaa kaikkialla muualla paitsi 100 m läheisyydessä maihinnousukieltojen alueella ja Möylyn hylkeidensuojelualueella.

Perämeressä sukeltaminen eroaa merkittävästi muussa Itämeressä sukeltamisesta, koska Perämeren vesi on humuspitoisen ruskeaa ja lajisto on sopeutunut pikemminkin hyvin vähäsuolaiseen murtoveteen tai jopa makeaan veteen kuin suolaiseen meriveteen.

Perämeren kansallispuistosta sukeltaja löytää joitakin jyrkempiä kivikkorantoja ulompien luotojen eteläreunoilta, mutta suurimmaksi osaksi rannat ovat matalia ja paikoitellen pehmeitä. Monia hiekka- tai pehmeitä pohjia peittää runsas putkilokasvi- ja näkinpartaislajisto. Riutoilta ja kivikkorannoilta voi löytää vesisammalia, runkopolyyppeja, murtovesisientä ja rihmaleviä. Kalalajeista sukeltaja näkee helpoiten pieniä kivisimppuja, hietatokkoja ja joskus myös ahvenia tai kiiskiä. Suurin osa muista kalalajeista arastelee sukeltajan kuplia.

Perämerestä löytyy myös lukuisia hylkyjä, koska vedet ovat aina olleet matalia ja karikkoisia. Yli viiden metrin syvyyteen sukellettaessa tarvitaan aina lamppua, usein sitä matalemmissakin vesissä, jos halutaan tarkastella pieniä yksityiskohtia. Perämeressä sukeltaminen antaa sukeltajalle aivan uudenlaisen kuvan Suomen pitkästä Itämerenpuoleisesta rannikosta.

Muut aktiviteetit