Vattunkivaara, Könkäänvaara, Sortovaara

Retkeilyalueeseen sisältyy monia luonnontilaisia ja erämaisia osia, joissa pääsee tutustumaan peräpohjalaisten metsien tyypilliseen eliölajistoon. Tällaisia hienoja luontokohteita on mm. Vianaavalla, Könkäänsaarissa, Vaattunkivaarassa, Könkäänvaarassa sekä E75-tien pohjoispuolella sijaitsevalla moni-ilmeisellä Sortovaaran alueella. Moniin luontokohteisiin pääsee tutustumaan helposti luontopolkuja pitkin.

Vaattunkivaaran näkötorni. Kuva: Pirjo Rautiainen

Arvokkaita luontokohteita

Raudanjoen komeimmat kosket Vaattunkiköngäs ja Vikaköngäs ovat helposti saavutettavia, suosittuja nähtävyyksiä. Kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan arvokkaat Könkäänsaaret soveltuvat koko perheelle päiväretkikohteeksi, jonka suunnittelussa on otettu huomioon myös liikuntaesteiset.

Vaattunkiköngäs ei jäädy talvellakaan. Kuva: Anna Pakkanen

Könkäänsaarista matkaa voi jatkaa luonnonkaunista Raudanjokivartta seurailevalle Könkäiden polulle tai tutustua kallioisiin Sorto-, Vaattunki- ja Könkäänvaaroihin. Niiden lakimänniköt ovat satoja vuosia vanhoja. Eksoottisimpiin kohteisiin kuuluvat Kuluskairan lähes puuttomat aapasuot, jotka lienevät alueen luonnontilaisinta osaa. Suoalueen erämaiset lammet sekä Raudanjoki ja Olkkajärvi ovat kiehtovia virkistyskalastuskohteita. 

Vaattunkivaaran ikimetsää. Kuva: Juha Paso

Eläimet

Poro, hirvi, kettu, jänis ja orava ovat tavallisimpia nisäkkäitä, mutta havaintoja voi päästä tekemään myös näädästä, kärpästä, minkistä ja saukosta. Valtaosalle nisäkkäistä tärkeitä elinympäristöjä ovat vaarojen moni-ilmeiset laki- ja rinnemetsät, mutta minkki ja saukko pysyttelevät vesistöjen tuntumassa.

Joutsenten levähdyspaikka

Raudanjokivarressa ja Vianaavalla on monia linnustoltaan arvokkaita alueita, joissa sekä laji- että yksilömäärät ovat runsaita. Erinomainen lintukohde on esimerkiksi Könkäänsaari, jonka monimuotoinen luonto tarjoaa sopivia elinympäristöjä useille lintulajeille.

Vianaavan puuttomat osat ovat mm. kurkien, metsähanhien, suokukkojen ja monien kahlaajien suosiossa. Vaattunkilammella joutsenet lepäilevät usein muuttomatkoillaan.

Liro männyn latvassa. Kuva: Juha Paso

Vanhojen metsien lajeja

Suuri osa alueen havumetsissä elävistä linnuista kuuluu ns. vanhojen metsien ilmentäjä-lajeihin. Näitä ovat mm. palokärki, pohjantikka, käpytikka, kuukkeli ja lapinpöllö. Koko Suomessa tavattava hömötiainen on erittäin runsas Vaattunkivaaran ja Könkäänvaaran lakimetsissä ja saattaapa harvinainen lapintiainenkin tulla retkeilijää tervehtimään.

Käpytikka Napapiirin retkeilyalueella. Kuva: Juha Paso

Kasvit

Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu pohjois-boreaalisen vyöhykkeen Peräpohjolaksi kutsuttuun osaan. Alueelle tyypillisiä piirteitä ovat kuusen runsaus karuillakin kangasmailla sekä laajat aapasuot, joiden keskustat ovat ylipääsemättömän vetisiä. Aapojen reunarämeet antavat joinakin vuosina hyviä hilla- ja karpalosatoja.

Vianaavan maisemia. Kuva: Juha Paso

Pienialaisia lehtoja

Kasvillisuus on pääosin karua, mutta pienialaista rehevyyttäkin löytyy sieltä täältä. Raudanjoen voimakkaat tulvat ovat synnyttäneet pienialaisia lehtoja, joissa kasvaa vaateliaitakin lajeja. Kotkansiipi, näsiä, konnanmarja ja mustaherukka kuuluvat lehtojen ja lehtokorpien vaateliaaseen peruslajistoon, mutta harvinaisen metsänemänkin saattaa hyvällä onnella päästä näkemään. Lehtokasvillisuuteen pääsee tutustumaan mm. Könkäänsaarien luontopoluilla.

Punakonnanmarjan houkuttelavan punaiset marjat. Kuva: Vesa-Matti Hillberg

Metsä- ja suomarjamme ovat alueella tavallisia. Hillaa löytyy aapojen reunarämeiltä ja karpalo ilahduttaa loppusyksyllä alueella liikkuvaa.

Monipuolinen kääpälajisto

Loppukesän retkillä kannattaa perehtyä myös alueen sienilajistoon, joka esittäytyy Könkäänsaarissa monipuolisimmillaan. Metsien erämaisimmilla osilla maapuilta voi löytää useita vanhojen metsien kääpälajeja kuten pursukääpää, kuusenkääpää ja rusokantokääpää. 

Napapiirin retkeilyalue

  • Perustettu 2001
  • Pinta-ala 36 km2