Raudanjoki on ollut kautta aikojen kulkuväylänä eränkävijöille. Raudanjokivarressa on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Hyvät kalastus- ja metsästysmahdollisuudet ovat houkutelleet ihmisiä parempien elinolojen perään. Perämeren rannikolla asuvat "kemiläiset" kalastivat Naarman kairan vesistöissä aina 1600-luvulta lähtien ja palasivat vuosittain tutuille apajilleen. Muutkin kulkijat käyttivät jokiuomaa kulkemisiinsa. Heinämiehet liikkuivat veneillä jokea pitkin heinäntekoon suo- ja jokivarsiniityille, kuten retkeilyalueella sijaitsevalle Kivalonaavan suoniitylle.

Kesäinen suomaisema. Suolla kasvaa pitkää heinää ja keskellä on hirsinen vanha lato.

Kun puulle tuli teollista käyttöä, niin Raudanjokikin otettiin puutavaran uittoväyläksi 1800-luvun lopulla. Raudanjoki toimi vuosikymmenet uittojokena ja Vikakönkäälle rakennettiin 1980-luvun alussa puutavaran lanssi- eli varastoalue. Kun uitto loppui 1980-luvun lopulla Raudanjoesta, lanssialue kävi tarpeettomaksi. Tällöin varastoalue muutettiin virkistyskäyttöön ja kalastukseen soveltuvaksi alueeksi, johon rakennettiin kaksi tulentekopaikkaa ja pysäköintialue.