Heretyn metsätyökämppä

Retkeilijöitä vanhan punaisen hirsitalon pihamaalla.

Heretyn kämpän sijainti SuomessaLänsi-Suomi, Keski-Suomi, Kuhmoinen
Isojärven kansallispuisto

Isojärven kansallispuistossa sijaitseva Heretyn kämppä rakennettiin talvella 1946 - 47 hakkuiden tukikohdaksi majoittamaan metsätyömiehiä. Kämpällä voi tutustua metsien käytön historiasta kertovaan valokuvanäyttelyyn.

Heretyn kämppä rakennettiin alunperin yhtä hakkuuta varten, mutta siellä majoittuikin sitten metsätyömiehiä yli 20 vuoden ajan. Vilkkaimpina aikoina 1950-luvulla siellä piti majaa liki neljäkymmentä miestä.

Kesäpäivä metsätyökämpällä 1950-luvulla, pihassa henkilö moottoripyörällä, oven suussa seisoo toinen, kolmas istuu rappusilla.

Heretyn kämppäkokonaisuus eli kämppäkartano on ensimmäisiä, joissa on otettu huomioon ne työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät uudistukset, jotka saivat lainvoiman vuoden 1947 kämppälaissa: siinä on varusteiden kuivaushuone, tuulikaapit ja erilliset emännän tilat. Kämppä oli mitoitettu 24 työmiehelle, jotka oli sijoitettu kerrossänkyihin omaan makuusaliinsa. Keskellä on keittiö ja emännän huone sekä toisessa päässä työnjohdon majoitushuone, johon kuuluu toimisto eli konttori. Metsätyömiesten puolta kutsuttiin savotoilla "tylsäksi pääksi" ja työnjohdon päätyä "teräväksi pääksi". Keittiöstä on isoon makuusaliin tarjoiluluukku, ns. elämänluukku. Tilajako on erittäin tyypillinen ja korostaa työnjakoa: tilojen välillä ei ole kulkuyhteyttä, vaan jokaiselle ryhmälle on oma ovi. Miehillä ei ollut mitään asiaa emännän puolelle, hänelle piti antaa työrauha.

Heretty oli pääasiassa hevosmiesten kämppä. Miehiä hevosineen tuli talveksi savotoille Satakunnasta, Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta asti. Pohjalaisen reen malli ei kuitenkaan sopinut kuhmoislaiseen mäkiseen maastoon ja jotkut joutuivat palaamaan tasaisemmille maille.

Myös hakkuumiehiä majoittui Herettyyn ja sodan jälkeen kulki paljon lentojätkiä. Lentojätkiksi sanottiin miehiä, jotka eivät yleensä viihtyneet kovin kauan samalla savotalla ja joiden kotipaikasta ei ollut tietoa. Talvella 1967 tuli miehiä savotalle viimeisen kerran niin paljon, että kämpälle palkattiin emäntä. Heretystä lähti viimeinen työmies 1970-luvun alussa. Kämppälaki oli muuttunut jälleen 1967 ja sääti mm. matkakorvauksen, joten mopojen ja autojen yleistymisen myötä alettiin käydä töissä kotoa käsin. Heretty on kunnostettu museokämpäksi ja se toimii kesäaikaan Isojärven kansallispuiston pääopastuspaikkana. Heretyn rakennukset on myös suojeltu hyvin säilyneenä esimerkkinä tyypillisestä savottakämppäkokonaisuudesta suurten savotoiden ajalta.

Aukioloajat

Heretyn kämppä on avoinna kesäaikaan kahvilan ollessa auki.

Yhteystiedot

Osoite: Kylämäntie 1335, 17800 Kuhmoinen

Heretyn kesäkahvila

Talvella: sisasuomi(at)metsa.fi

Asiakas on ostoksilla kämpän kahvilan ikkunaluukulla, kahvilan myyjä on kahvilan sisäpuolella. Tarjolla on suolaista ja makeaa.

Kulkuyhteydet ja kartat

Heretyn kämpän kulkuyhteyksistä on kerrottu Isojärven kansallispuiston sivuilla.

Sähköiset kartat

Palvelut

Heretty toimii Isojärven kansallispuiston keskusopastuspaikkana. Kesäisin Heretyssä toimii kesäkahvila. Tarjolla myös majoitusta.

Heretyn kämpän "jätkien puolella" on kämpän historiasta kertova valokuvanäyttely. Näyttelyyn voi tutustua kämpän aukioloaikoina.

Seinillä on vanhoja valookuvia ja tietoa kämpän historiasta.

Heretyn piha-alue

Kämpän lisäksi Heretyn pihapiirissä ovat myös kaikki muut kämppäkokonaisuuteen kuuluvat rakennukset. Talli ja sauna sekä puuliiteri, kaivo ja puusee rakennettiin vuonna 1946. Käpykuivaamo on 1950-luvun alusta. Puuliiterin päätyyn on peruskorjauksen (1985) yhteydessä lisätty kansallispuiston info-katos.

Kämppä sijaitsee tien varressa ja aikanaan kämpälle oli hyvät julkiset kulkuyhteydet. Heretty oli pääasiassa hevosmiesten kämppä, miehiä hevosineen tuli talveksi savotoille sekä lähiseudulta että kauempaa. Maaseutu ja sen talot elivät vilkasta aikaa, johon kämppä ja tukkijätkät antoivat lisäväriä. Kämpältä muutaman kilometrin päässä sijainnut taimitarha tarjosi työtä myös paikkakunnan naisille. Kämpän valmistumisen aikaan sen pihapiiri oli nykyistä avoimempi.

Polut

Heretystä lähtevät kansallispuiston polut.

Esteettömät palvelut

  • Pihapiirissä esteetön kuivakäymälä. Kahvilaan pääsee siirrettävän rampin avulla pyörätuolilla.

Kohdetta hoitaa: Metsähallitus, Järvi-Suomen Luontopalvelut.

Tämän sivun osoite on luontoon.fi/heretty

Asiakaspalvelu

Metsähallitus/Seitsemisen kansallispuisto
Puhelin: 0206 39 5270 ma - pe klo 9 - 15
Sähköposti: sisasuomi(at)metsa.fi

Kädessä on kännykkä, jossa näkyy Retkikartta.fi. Avaa Heretyn kartan Retkikartta.fi:ssä.

Retkietiketti

Piirretty kuva, jossa hiihtäjä nostaa roskan ladulta.

1. Kunnioita luontoa.

2. Suosi merkittyjä reittejä.

3. Leiriydy vain sallituille paikoille.

4. Tee tulet vain sallituille paikoille.

5. Älä roskaa.

Lue lisää