Viiankiaavan tärkeimpiä käyttömuotoja ovat olleet niitto, metsästys ja kalastus. Alueella elettiin luontaistaloudessa ja suoalueen vanhat käyttömuodot tukivat asukkaiden elinkeinoja. Karjanhoito on ollut elinkeinona jo noin 1700-luvulta lähtien. Paine niittymaiden käyttöön säilyi aina 1900-luvulle asti, kunnes loppui 1950-luvulla, jonka jälkeen valtaosa alueella sijainneista ladoista siirrettiin peltopalstoille.

Pikku Moskujärven ympäristössä oli paljon suoniittyjä, samoin Ylijoella, missä latoja oli kymmeniä Moskuvaaran ja Siurunmaan välillä. Heinää tehtiin myös alueen länsireunalla Tihiämaassa. Heinässä kävivät lähikylien asukkaat ainakin Kersilöstä, Moskuvaarasta ja Puolakkavaarasta.
Heinänteon vuosina Tiukuojassa oli tammi, eli puinen patorakennelma, veden nostamiseksi niitylle. Ojaa kutsuttiin silloin Tammenniskanojaksi.
Tiukuojasta kalastettiin ahventa ja särkeä. Viiankijärveltä saatiin isoja haukia ja ahvenia sekä sorsia. Vesilinnuille vietiin pönttöjä, joista kerättiin munia alkukesästä, kun ruoka muuten oli tiukalla. Ylijoella on tuohustettu ja alueella on metsästetty oravia sekä maalintuja kevätsoitimelta.
Ylijoella uitettiin lähitienoon savotan tukkeja 1950-luvun alkupuolella. Särkikosenmaassa on vielä nähtävissä vanhan savottakämpän jäänteet tältä ajalta ja vanhoja kantoja metsätalouskäytön ajalta. Uiton takia Ylijokeen kaivettiin ojia, jotka oikaisivat muuten erittäin mutkaista jokea. Myös Petäjäsaaressa on ollut savottakämppä ja alueella on tehty todennäköisesti harsintahakkuita 1900-luvun alkupuolella. Perustetun soidensuojelualueen ulkopuolella alueen pohjoisosassa on hakattu yksityisomistuksessa olleita metsiä. Palstat on sittemmin hankittu valtiolle ja liitetty Natura-alueeseen. Muutoin alueen metsiä ei ole hyödynnetty vuosikymmeniin.

Viiankijärven länsirannalla on vanha, noin kolmen hehtaarin kokoinen, suoniitty, jota alueen asukkaat ovat niittäneet viimeksi 1950-luvulla. Sittemmin niityn raivauksella ja niitolla on pyritty parantamaan niitosta hyötyvien kasvilajien elinmahdollisuuksia. Paikalle rakennettiin vuonna 2003 lato heinien varastoimiseksi.

Yöpyminen

Telttailu