Jokirapu rauhoitetaan valtion vesialueilla

Jokirapu on maamme alkuperäinen laji, joka kärsii rapurutosta ja täpläravun leviämisestä. Täplärapu on vieraslaji, joka levittää rapuruttoa. Vesistöön levitessään rutto hävittää jokiravut, mutta täplärapu itse sietää sitä hyvin.

Jokirapukannat ovat heikentyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Jokiravun rauhoittaminen valtion vesialueilla on kirjattu Metsähallituksen kalastuksen kehittämisohjelmaan 2024–2034. Tämän vuoksi jokiravun pyyntiin ei enää myydä enää lupia 2025 ravustuskaudesta alkaen.

Päätös jokiravun rauhoituksesta toistaiseksi edistää myös kansallisen rapustrategian tavoitteita, joista yhtenä on jokiravun elinympäristöjen ja kantojen suojelu.

Joillakin Metsähallitukselta vuokratuilla vesialueilla jokiravustus on edelleen sallittu. Näissä tapauksissa Metsähallituksen vesialue on osa laajempaa järvialuetta, joissa ravustus on järjestetty osakaskuntien toimesta siten, että jokirapukantojen elinvoimaisuuden turvaaminen on huomioitu. Lisäksi sellaisissa vesistöissä, jotka ovat kaupalliselle kalastukselle merkityksellisiä, ravustus voi jatkua varovaisuusperiaatetta noudattaen.

• Ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12 ja jatkuu lokakuun loppuun saakka.
• Ravustaja tarvitsee vesialueen omistajan luvan. Valtion vesillä ravustusluvan voi hankkia Metsähallitukselta.
• Lisäksi 18–69-vuotiaiden ravustajien on maksettava kalastonhoitomaksu (Eräluvat.fi).
• Rapulupien myynti valtion vesialueille alkaa 1. heinäkuuta kello 9. Täpläravun pyynti jatkuu edelleen seuraavilla ravustusalueilla:
  • 6009 Pyhäjärvi (Säkylä)
  • 6010 Päijänne (Kuhmoinen, Padasjoki, Sysmä)
  • 6011 Pukalanjärvi (Orivesi)
  • 7006 Sorsavesi (Leppävirta)
  • 7008 Haukivesi (Savonlinna, Rantasalmi)
  • 7009 Pihlajavesi (Savonlinna)
  • 7011 Haapaselkä ja Tolvanselkä (Puumala, Saimaa)
  • Lue lisää ravustuskohteista (Eräluvat.fi).