Suomen kansallismaisemat – 27 vaikuttavaa kulttuuri- ja luontokohdetta

Vuonna 1992 Suomen itsenäisyyden 75-juhlavuoden kunniaksi nimettiin 27 kansallismaisemaa eri puolilta Suomea. Valinnassa painotettiin maiseman vaikuttavuutta, kulttuurihistoriallista merkitystä ja pitkää tunnettuutta. Nämä 27 maisemaa eivät ole pelkästään kauniita – ne kertovat tarinaa siitä, millaiseksi suomalainen identiteetti on rakentunut. Kansallisia merkityksiä ei luoda yhdessä yössä.

Ajatus kansallismaisemasta juontaa juurensa 1800–1900-lukujen vaihteen poliittisesti kireään ilmapiiriin, jolloin luontoa alettiin kuvata kansakunnan symbolina. Luontosuhteen katsottiin kertovan jotain oleellista siitä, mitä on olla suomalainen. Kansallistunnetta luotiin taiteen keinoin.

Taiteessa ja kirjallisuudessa tietyistä maisemista tuli tuttuja koko kansalle. Koli, Punkaharju ja Pallas piirtyivät paitsi kankaalle, myös kansakunnan tietoisuuteen. Kansallismaisemat ovat myös romanttisia: Jean Sibelius teki häämatkan Kolille, samoin Juhani Aho vaimonsa, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin kanssa. Kolin huipulla vietetään häitä vielä nykyäänkin.

Tänään kansallismaisemat ovat paljon muutakin kuin taiteen innoittajia. Ne ovat suosittuja retkeilykohteita, luonnonsuojelualueita ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä paikkoja. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua luontoon ja historiaan jalan, pyörällä tai vesitse.

Samalla kansallismaisemat herättävät kysymyksiä: Ovatko ne menneisyyden ihannemaisemia vai olennainen osa sitä, millaisena kotimaamme yhä näemme? Miltä kansallismaisema näyttää tänään – ja miltä se tuntuu juuri sinulle? Löydätkö sinä uuden kuvakulman kansallismaisemaan?

Moniin näistä kohteista pääsee patikoiden, pyöräillen tai meloen. Osa sijaitsee keskellä asutusta, osa taas luonnonsuojelualueilla.

• Merellinen Helsinki – saaristoa, linnoituksia ja kaupunkimaista historiaa.
• Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo – idyllinen jokimaisema ja historiallinen puutalokaupunki.
• Tapiola – Espoon tunnettu puutarhakaupunginosa arkkitehtuureineen.
• Snappertuna – Fagervik – Raaseporin rauniolinna ja ruukkiperinne.
• Pohjan ruukit – osa suomalaisen teollisuuden historiaa.
• Aurajokilaakson kulttuurimaisema Turun seudulla.
• Saaristomeren kansallismaisema – tutustu alueeseen esimerkiksi Saaristomeren kansallispuistossa.
• Sundin kulttuurimaisema Kastelholman linnoineen Ahvenanmaalla.
• Köyliönjärvi – historiallinen järvimaisema Säkylässä.
• Vanajaveden laakso – Aulangon luonnonsuojelualueen huikeat näkymät ja puistometsä Hämeenlinnassa.
• Rautaveden kulttuurimaisema Sastamalan seudulla.
• Tammerkoski – Tampereen sydän ja teollisuushistoriaa.
• Hämeenkyrön kulttuurimaisemat Pirkanmaalla.
• Imatrankoski – Vuoksen kuohut, joita ihaillaan edelleen kuten 1800-luvulla.
• Olavinlinna ja Pihlajavesi – Pihlajaveden luonnonsuojelualue vie keskelle järvimaisemaa.
• Punkaharju – harjumaisema, joka on ollut matkailijoiden suosikki jo 1800-luvulta.
• Heinäveden reitti – Koloveden kansallispuisto ja Kermajärven luonnonsuojelualue houkuttelevat melojia ja vaeltajia.
• Väisälänmäki näkötorneineen Lapinlahdella.
• Koli – Kolin kansallispuiston huipulta avautuvat Suomen taiteen kuuluisimmat maisemat.
• Pohjois-Karjalan vaarakylät Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin alueella.
• Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet avarine maisemineen.
• Merenkurkun saaristo – jääkauden muovaama maisema, jota voi ihailla Unescon luonnonperintökohteella, Merenkurkun maailmanperintöalueella.
• Hailuoto on tunnettu kalastajakylistään ja Perämeren maankohoamisrannikosta.
• Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat – Oulangan kansallispuistossa yhdistyy pohjoinen luonto ja rotkolaaksot.
• Aavasaksa ja Tornionjokilaakso – Aavasaksa on Lapin vanhimpia matkailukohteita, maisemat Tornionjoelle.
• Pallastunturi – Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kuuluisa tunturimaisema.
• Utsjokilaakso – tuntureita, jokilaaksoja ja saamelaista kulttuuriperintöä.

Kansallismaisemat eivät ole vain menneisyyden ihanteita – ne ovat eläviä, muuttuvia paikkoja, joita jokainen voi kokea omalla tavallaan. Retkeily kansallismaisemassa on tapa kulkea historian jalanjäljillä ja samalla olla osa sen jatkumoa.

Ota mukaan kamera, eväät ja avoin mieli. Se, mitä näet, voi olla enemmän kuin kaunis näkymä – se voi olla pala suomalaista sielunmaisemaa.