Turvallisuus

Huolellinen retken suunnittelu ja tietojen hankkiminen paikallisista oloista auttaa parhaan luontoelämyksen saavuttamisessa. Tärkeimmät varusteet vaelluksella ovat puukko, tulitikut, kartta ja kompassi. Ne tulisi olla kaikkein lyhimmilläkin päiväretkillä mukana eväiden ja juoman lisäksi.

Päiväretkillä voi harjoitella vaeltamista. Merkittyjen reittien ulkopuolelle suuntautuvien vaellusten opettelu kannattaa aloittaa kokeneemman henkilön kanssa.
Alueella on runsas reittiverkosto. Vaikka reitit onkin merkitty maastoon, retkeilijän kannattaa hankkia sopiva kartta, jotta ei synny sekaannusta eri reittivaihtoehtojen kanssa.
Pitkille reiteille lähtevän on hyvä hallita suunnistus- ja retkeilytaidot. Kannattaa myös huomioida, että monilla alueen reiteistä on huomattavia korkeuseroja, mikä lisää reittien vaativuutta.
Kevättalvi on suosittua retkeilyaikaa, mutta silloinkin on varustauduttava asianmukaisesti. Tavallisilla latusuksilla ei pidä lähteä hoidetun latuverkoston ulkopuolelle!
Talvella retkeileminen on vaativaa. Sää- ja valo-olosuhteet ovat keskitalvella vaikeat, sillä pakkasta voi olla jopa -40 astetta ja kaamosaikana päivänvaloa on vain muutamia tunteja. Tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti. Myös energiantarve on pakkasella kovempi.
Moottorikelkan jälkien seuraamisessa tulee olla varovainen. Jäljet eivät aina vie sinne, minne olet menossa. Eksyminen on talvella aina vaarallista.
Kuruissa voi olla lumivyöryvaara.
Yksin vaeltamista on syytä välttää. Hätätilanteessa vaellustoveri on korvaamaton apu.
Metsäautoteillä ei ole talvisin kunnossapitoa, joten retken aloituspisteeksi on hyvä valita joku kansallispuiston virallisista pysäköintialueista: Sallan luontokeskus, Tunturikeskus tai Pohjoisrinne.
Ota retkelle mukaan ensiapupakkaus. Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112 ja tee hätätilanneilmoitus. Taustatietoa toiminnasta hätätilanteessa.
Matkapuhelimien kuuluvuus vaihtelee Sallan kansallispuistossa, ennen retkeä voit tutkia oman operaattorin kuuluvuuskarttaa. Lue lisää matkapuhelimen kuuluvuudesta.

Vuodenajat

On tärkeää perehtyä retkikohteeseen jo ennalta ja valmistautua retkelle huolella. Reitillä pysyttely sekä sääennusteiden seuraaminen auttavat retken onnistumisessa. Sallatunturin ulkoilukartta on hyvä kartta, joka kannattaa hankkia ennen patikoinnin aloittamista.

Kesä alkaa yleensä vasta kesäkuun keskivälin tienoilla, kun routa on sulanut ja maa lämmennyt. Sääsket kuoriutuvat juhannuksen jälkeen.
Ruska alkaa Sallassa tavallisesti syyskuun puolivälissä ja kestää lokakuun alkuun, jolloin ensimmäiset kovat pakkaset irrottavat lehdet puista. Syysmyrsky saattaa joskus riipiä lehdet puista ennen aikojaan.
Talven ensimmäinen lumipeite tulee vuosittain yleensä lokakuun puolivälin tienoilla, ja lunta kertyy talvella keskimäärin 85 cm. Talvi on Koillismaalla ankara kovan pakkasen ja paksun lumipeitteen takia. Suosittelemme talvivaellusta vain kokeneille retkeilijöille. Sallan Naruskassa on mitattu alimmillaan yli viidenkymmenen asteen pakkaslukemia. Muista, että tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti. Myös energiantarve on pakkasella suurempi, mikä kannattaa huomioida eväitä pakatessa. Talvivaelluksella kannattaa ottaa huomioon, että kulkuvauhti on huomattavasti hitaampi kuin sulan maan aikaan, keskimäärin 1,5 km tunnissa.
Tutustu tarkasti myös päivän valoisan ajan pituuteen (moisio.fi) ennen vaellusta. Päivän lyheneminen saavuttaa huippunsa talvipäivän seisauksena noin joulukuun 21. päivänä. Talvipäivänseisauksen aikaan Sallassa päivän pituus on 1 tunti ja 47 minuuttia. Aurinko nousee 11.10 ja laskee 12:57.
Kevät saapuu Koillismaalle yleensä huhtikuun viimeisellä viikolla päivien pidentyessä. Kevättulva alkaa yleensä toukokuun puolessa välissä ja tulvaveden lasku kestää neidonkengän kukinta-aikaan saakka eli kesäkuun alkuun.

Sesonkiajat

Kansallispuiston retkeilyn sesonkiaikoja ovat joulu-maaliskuun hiihtokausi sekä kesän ja syksyn vaelluskausi.

Opas- ja elämyspalvelut Sallassa