Viklinrimmen luonto

Suot ovat Viklinrimmen alueella pääosassa. Suurin osa alueesta on suota ja valtaosa niistä on karuja rämeitä ja nevarämeitä. Alueen viettokeidassuot ja eteläiset aapasuot ovat oikein edustavia. Aapasoilla on laajoja suursaraisia nevoja ja rämeitä. Viklinrimmen 1460 ha alueeseen sisältyy Viklinsuon-Rapalahdensuon soidensuojelualue (970 ha). Alueella on myös ennallistettu eli palautettu luonnontilaan noin 180 hehtaaria ojitettuja soita.

Kuva: Auvo Sapattinen

Laajat suoalueet ovat linnustolle tärkeä muutonaikainen levähdysalue

Viklinsuo alueen eteläosassa on alueen tärkein lintujen pesimäalue. Naurulokkiyhdyskunnan suojassa pesii monia muitakin lintulajeja. Pesimäpuuhissa voi nähdä myös kurkia ja joutsenia kurkottelemassa pitkiä kaulojaan. Metsähanhia sekä monia kahlaajia voi nähdä alueella huilaamassa muuttoaikaan. Tuolloin vilskettä ja siiven läpsytystä onkin suolla jopa yli 100 lintulajin ja satojen yksilöiden verran. 

Harjujakson halkomaa

Viklinrimmen Natura-alueella on luoteesta kaakkoon kulkeva harjujakso. Se saa alkunsa Jaamankankaan reunamuodostuma-alueelta Puntarikoskelta. Viklinrimmen harjut syntyivät 10000 vuotta sitten mannerjäätikön sulamisen myötä. Harjumaastolle tyypillinen kuiva ja jäkälikön kirjavoima mäntykangas on täälläkin tuttu näky. Näissä pohjoiskarjalaisissa maisemissa tavataan myös suurpetoja.

Ilmeikäs Rauanjoki

Rauanjoki rehevine rantametsineen mutkittelee hiekkamaastossa. Jokivarren rantapenkkoja laikuttavat lehdot ja pienet rantaniityt. Viklinrimmen alueella kukoistavat melko yleisesti ruusu ja koiranheisi. Rauanjoki on myös saukolle mieluista seutua.

Rauanjoki. Kuva: Auvo Sapattinen / Metsähallitus

Joesta irtikuroutuneet jouluat elävöittävät entisestään moni-ilmeistä jokivartta. Rauanjoki on muuttanut uomaansa useasti vuosisatojen aikana sekä luonnon että ihmisen toimesta. Muistoina ihmisen aikaansaamista muutoksista ovat joen sivussa olevat "rosvohodut" mitä nimitystä vanha kansa käytti joesta erilleen louhitusta väylästä.