Utsjoen alueen luonto on todella ainutlaatuinen. Jyrkkärinteinen Utsjokilaakso lukeutuu Suomen kansallismaisemiin, ja Tenon varrella näkymät pysyvät yhtä jylhinä ja vaikuttavina. Jokilaaksoissa ja tunturien alarinteillä kasvaa puita, mutta tunturiylängöt ovat lähes puuttomia.

Tunturisopuli. Kuva: Reijo Nenonen, Vastavalo.fi

Utsjoen geologiaa

Utsjoen pinnanmuodoissa näkyy selvästi viimeisen jääkauden, Veiksel-jääkauden, jälkiä. Mannerjäätikön työn tuloksena ikivanhan kallioperän päälle kerrostui irtonaisista maalajeista muodostuva maaperä. Jäätikön pohjalla sulamisvesien täyttämien tunnelien virtaukset pyöristivät ja lajittelivat kiviainesta. Utsjoen ja Tenon harjujaksot muodostuivat tästä sulamisvesien kuljettamasta sorasta ja hiekasta.

Kivilajien osalta Utsjoen kallioperä on kaksijakoinen. Utsjokilaakson länsipuoli muodostuu vaaleanharmaista tai punertavista ja rakeisista granuliiteista, itäinen puoli harmaasta ja raitaisesta gneissistä.

Metsänrajan puustoa

Utsjoki sijaitsee havumetsävyöhykkeen pohjoispuolella. Täällä metsänrajan muodostaa tunturikoivu. Lähes puuttomilla tunturiylängöillä kuivat, varpuja kasvavat nummet vaihtelevat laajojen jänkien ja karujen tunturijärvien kanssa.

Siellä täällä kuitenkin kohoaa tummanvihreä, matala ja tiheäoksainen ikipetäjä muistona menneistä lämpimämmistä ajoista. Ilmastoltaan edullisemmissa jokilaaksoissa kasvaa jopa vanhoja havumetsiä. Viime vuosisadan puolivälissä mäntyä myös istutettiin muutamin paikoin metsiköiksi.

Alueella kasvaa myös tunturikoivikoita, jotka halla- ja tunturimittarit ovat tuhonneet melkein täysin jättäen jäljelle vain lahoavia kantoja.

Elämää äärirajoilla

Monet kasvit ja eläimet ovat Utsjoella levinneisyytensä äärirajoilla, ja joistakin on alueella kehittynyt myös omia alalajejaan. Putkilokasveja alueella kasvaa yli 600 lajia, joiden joukossa on myös monia harvinaisuuksia.

Maakotka. Kuva: Martti Rikkonen

Pesiviä lintulajeja Utsjoella on satakunta, ja pohjoiset lajit ovat runsaasti edustettuna. Alueella liikkuvalla on mahdollisuuksia nähdä esimerkiksi maakotka tai tunturihaukka.