Reitit alle 10 km

Tankavaaran Urpiaislenkki, 1 km, rengasreitti

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on helppo ja kesäisin luettavissa vaativaksi esteettömäksi poluksi. Urpiaispolulla voi myös maastopyöräillä.

Kulkuaika 0,5 h

Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Reitti on sorastettu. 

Nähtävää

Urpiaispolku vie suoraan pohjoiseen havumetsään. Alkupuolella kapealatvainen ja -oksainen siperiankuusi on valtapuulaji, polun loppupäässä valtapuulajina on mänty. Polkua reunustaa pohjoisen varpukasvit puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja variksenmarja (Empetrum nigrum). Karua varvikkoa värittää paikoin vaaleanvihreänä kasvavat karttajäkälät (Rhizocarpaceae). 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Urpiaispolku on merkitty vihreisiin puutolppiin vihreillä käpymerkeillä.

Retkikartta.fi

Alkumatkasta myös kolme muuta Tankavaaran luontopolkua kulkee samaa reittiä ja ne on merkitty erivärisin käpymerkein. Urpiaispolku on tasoltaan helppo eikä korkeuseroja juurikaan ole. Rengasmainen Urpiaispolku sopii hyvin myös perheen pienimmille. 

Huomioitavaa

Urpiaislenkki on sulan maan aikana vaativa esteetön reitti ja talvella polku toimii merkittynä lumikenkäilyreittinä. 

Tankavaaran Sotahistoriapolku, 1,5 km / suunta

Kuljettavissa ympärivuoden,  kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Sotahistoriapolulla voi myös maastopyöräillä. 

Kulkuaika noin 1-2 h.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Sotahistoriapolun opastetaulut kertovat Schutzwallin puolustusasemasta, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat toisen maailmansodan aikaan Tankavaarojen ympäristöön. Reitti voidaan yhdistää Kuukkelilenkkiin, joka kulkee Pikku-Tankavaaran huipulle. Kuukkelilenkin loppupäässä Hopiaojan varressa on kaksi tulentekopaikkaa liitereineen. Jälkimmäisen yhteydessä on myös kota ja kuivakäymälä. Älä mene liian lähelle vanhoja rakennelmia, koska ne voivat sortua. 

Nähtävää

Sotahistoriapolku esittelee erityisesti toisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia kohteita, kuten majoituskorsuja, ampuma-asemia, taisteluhautoja ja tykkiteitä. Polun varrella on myös uusi, maanpinnalle rakennettu jäljennös toisen maailmansodan aikaisesta korsusta. Uuteen, maanpinnalle rakennettuun korsuun retkeilijät voivat tutustua turvallisesti myös korsun sisätiloissa. Korsun vieressä on nähtävillä vanha panssarintorjuntatykki. Älä mene liian lähelle vanhoja rakennelmia, koska ne voivat sortua. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Sotahistoriapolku on merkitty vihreisiin puutolppiin mustilla käpymerkeillä.

Retkikartta.fi

Sotahistoriapolku kulkee yhden suuntaisena luontopolkujen lähtöpaikasta Pikku-Tankavaaran rinteeseen. Reitti voidaan kulkea joko edestakaisin, jolloin sen pituus on yhteensä 3 kilometriä tai yhdistämällä Sotahistoriapolku Kuukkelilenkkiin.  

Huomioitavaa

Talvella Sotahistoriapolulla voi kulkea lumikengillä. Myös maastopyöräily on sallittua, mutta paikoin Sotahistoriapolku on kivikkoinen ja juurakkoinen. 

Tankavaaran Koppelolenkki, 3 km, rengasreitti

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulla ei ole talvikunnossapitoa. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on helppo, koska polulla ei ole suuria korkeuseroja. Koppelopolulla voi myös maastopyöräillä. 

Kulkuaika 1 h

Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Noin puolivälissä reittiä, Hopiaojan varressa on kota, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri. Kosteikko-osuuksilla on pitkokset. 

Nähtävää

Koppelopolku vie sinut hiljaisiin kynttiläkuusikoihin. Alkumatkasta polku kulkee tuoreessa kangasmetsässä. Reitin puolivälissä saavutaan kosteikolle Hopiaojan varteen, joka on kasvillisuudeltaan rehevin alue tällä polulla. Kodan ja tulentekopaikan ympäristössä kasvaa mm. kullero, korpiorvokki, hilla, karpalo, suokukka, tupassara, mesimarja, tupasvilla, kurjenjalka, vilukko, pohjanpaju, mesiangervo, ruohokanukka ja pikkutalvikki. Kukkivana kasvit on helppo löytää ja tunnistaa. Ruska-aikaan ruohokanukka hehkuu näyttävästi punaisen eri sävyissä. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Koppelopolku on merkitty vihreisiin puutolppiin sinisillä käpymerkeillä.

Retkikartta.fi

Alkumatkasta myös kolme muuta Tankavaaran luontopolkua kulkee samaa reittiä ja ne on merkitty erivärisin käpymerkein. Noin kilometrin jälkeen Koppelolenkki kääntyy kohden Pikku-Tankavaaran alarinteitä. Samalla polku muuttuu luonnontilaisemmaksi ja rinteelle noustaessa on lyhyt jyrkähkö ja melko kivinen pätkä. Vaaran juurelta polku laskeutuu loivasti kohden taukopaikkaa, jossa voi juoda kahvit lautakodassa säältä suojassa. Ennen ja jälkeen taukopaikan kuljetaan pitkospuilla. Reitin loppuosa on sorastettu. 

Huomioitavaa

Reitti on kuljettavissa talviaikaan lumikengillä. Reitillä on mahdollista myös maastopyöräillä, mutta pyöräilijän tulee varautua paikoin juurakkoiseen ja kivikkoiseen polkuun sekä osin huonokuntoisiin pitkospuihin. 

Tankavaaran Kuukkelilenkki, 5 km, rengasreitti

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on keskivaikea nousten Pikku-Tankavaaran päälle. Kuukkelipolulla voi myös maastopyöräillä.

Kulkuaika 2-3h

Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Pikku-Tankavaaran laella on upeat näköalat Sompion luonnonpuiston Nattastuntureille sekä Urho Kekkosen kansallispuiston laajalle tunturialueelle. Suoalueella on pitkospuut. Kuukkelipolun loppupäässä Hopiaojan varressa on kaksi tulentekopaikkaa liitereineen. Jälkimmäisen yhteydessä on myös kota ja kuivakäymälä. 

Nähtävää

Polun varrella on opastetauluja kertomassa alueen luonnosta ja toisen maailmansodan aikaisesta historiasta. Reitin alkupäässä on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen Schutzwall-puolustusaseman jäänteitä sekä maanpinnalle rakennettu jäljennös toisen maailmansodan aikaisesta korsusta. Retkeilijät voivat tutustua turvallisesti myös tämän uuden korsun sisätiloihin. Pikku-Tankavaaran huipulta avautuu upeat maisemat Urho Kekkosen kansallispuistoon, Nattasten tunturijonoon ja Hammastunturin erämaahan. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Kuukkelipolku on merkitty vihreisiin puutolppiin oransseilla käpymerkeillä. 

Retkikartta.fi

Kuukkelilenkki kuljettaa retkeilijän Tankavaaran alueen luonnonpiirteiden lävitse. Reitin alkuosa on yhteinen kahden lyhyemmän luontopolun kanssa ja se kulkee kuusivaltaisessa sekametsässä. Erottuaan Koppelolenkistä Kuukkelilenkki aloittaa noin 1,5 kilometrin loivahkon nousun kohden Pikku-Tankavaaran huippua. Juuri ennen huippua polku on paikoin hieman kivikkoinen, mutta suurempia rakkakivikoita reitillä ei ole. Huipulta avautuvat maisemat palkitsevat retkeilijän. Pikku-Tankavaaralta laskeuduttaessa saavutaan suoalueelle, mikä on Kuukkelipolun puolivälissä. Kun matkaa on taitettu kaikenkaikkiaan n. 4,5 km, saavutaan Hopiaojan kodalle. 

Huomioitavaa

Talvella reitin voi kulkea lumikengillä. Kuukkelilenkillä on sallittua myös maastopyöräillä, mutta reitti on paikoin juurakkoinen ja kivikkoinen. Pyöräilijän kannattaa ottaa huomioon myös reitin huonokuntoiset pitkokset sekä nousu Pikku-Tankavaaralle. 

Tankavaaran geologinen polku, 7 km, rengasreitti

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on helppo, koska polulla ei ole suuria korkeuseroja. Geologisella polulla voi myös maastopyöräillä.

Kulkuaika 2-4h

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Noin puolivälissä reittiä on laavu, liiteri ja käymälä tunnelmallisen Koiranjuomalammen rannalla. Kuukkelipolun loppupäässä Hopiaojan varressa on kaksi tulentekopaikkaa liitereineen. Jälkimmäisen yhteydessä on myös kota ja kuivakäymälä. Suo-osuudet on pitkostettu.

Nähtävää

Polun varrella on alueen geologiasta kertovia opastetauluja. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Kuukkelipolku on merkitty vihreisiin puutolppiin harmailla käpymerkeillä. 

Retkikartta.fi

Tankavaaran P-paikalta kuljetaan polun lähtöportille, joka on Tankavaara Wild – adventure and conference centerin (tankavaara.fi) pihalla (ent. luontokeskus). Geologinen polku alkaa portilta, jonne Tankavaaran muut luontopolut loppuvat. Alkumatka kuljetaankin muiden luontopolkujen uraa ”väärään suuntaan” kunnes Geologinen polku erkanee muista ja kääntyy vasemmalle. Pian tämän jälkeen ylitetään Hopiaojan kaksi uomaa. Ylityksessä ei ole siltaa, joten alkukesällä ja sateiden jälkeen kannattaa varautua vedenpitävillä jalkineilla. Geologisen polun puolivälissä on tunnelmallinen taukopaikka, laavu kirkasvetisen Koiranjuomalammen rannalla. Kesällä lampeen voi pulahtaa myös uimaan, vaikka virallista uimarantaa ei olekaan. Laavun jälkeen polku kulkee osin kallioisessa maastossa kohden Jorpulipään rinnettä, kunnes kääntyy oikealle ja laskeutuu suomaisemiin. Polun loppuosa on yhteinen Kuukkelilenkin kanssa.

Huomioitavaa

Reitti voidaan kulkea talvella lumikengillä. Reitillä voi myös maastopyöräillä, mutta se on paikoin kivikkoinen ja juurakkoinen. Osa reitin pitkoksista on huonokuntoisia. 

Reitit yli 10 km

Rautulammen kierros, 22 km, rengasreitti

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesällä patikointi- ja maastopyöräilyreittinä, talvella huolettuna maastohiihtoreittinä. Reitillä on paikoin suuria korkeuseroja ja sen kulkeminen vaatii kohtalaisen hyvää kuntoa.

Kulkuaika 3-10 h.

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste 

Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m.

Retkeilyrakenteet

Luulammen päivä- ja opastustupa, tulentekopaikka ja käymälä. Rautulammen varaus-, autio- ja päivätupa sekä tulentekopaikka, liiteri ja käymälä. Niilanpään päivätupa, tulentekopaikka, liiteri ja käymälä. Rautuojan silta.

Nähtävää

Rautupäiltä ja Niilanpään huipulta avautuvat upeat näkymät Urho Kekkosen kansallispuistoon. Niilanpään päivätuvan läheisyydessä voi tutustua vanhaan poroerotusaitaan.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Alussa  mustatolppaiset retkeilyreittimerkinnät. Välillä Luulalampi-Rautulampi-Kiilopää siniset ja punaiset rastiviitat.

Retkikartta.fi

Rautulammen reitti on yksi Urho Kekkosen kansallispuiston klassikoista ja se johdattaa retkeilijän huikaisevien tunturimaisemien äärelle. Reitti on erämainen ja se sisältää runsaasti korkeuseroja, joten se vaatii hyvän varustautumisen eikä sitä suositella aivan ensikertalaisille. Rautuojan purolaaksossa reitti puikkelehtii monena rinnakkaisena polkuna ja ylittää pieniä puroja kunnes saapuu Rautulammen tuvalle. Rautulammelta reitti palaa takaisin Kiilopäälle Raututunturit ylittäen.

Huomioitavaa

Reitti on erämainen, joten varustaudu eväin, ensiapu- ja pyöränkorjausvälinein. Sää saattaa vaihdella avotunturissa nopeasti, joten ota vaihto- ja sadevaatteet mukaasi. Puhelimen kuuluvuudessa saattaa olla katvealueita ja näkyvyys voi kadota nopeastikin. Lasku Luulammelle on jyrkkä, joten pyöräilijän tai hiihtäjän on syytä hillitä vauhtia ajoissa. Välillä on myös joitakin pienien purojen ylityksiä. Rautuojan ylitse on silta. 

Taajoslaavun polku, 26 km, rengasreitti

Kuljettavissa ympärivuoden, kesällä maastopyöräily ja patikointireittinä, talvella huolettuna maastohiihtoreittinä. Reitti on pituutensa ja erämaisuutensa takia melko vaativa reitti. 

Kulkuaika 3-10 h

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpisteet

Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä tai Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi) , Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Koordinaatit Saariselkä: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Koordinaatit Kiilopää: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m

Retkeilyrakenteet

Vellinsärpimän päivätupa, tulentekopaikka, liiteri ja käymälä. Rumakurun uusi ja vanha päivätupa, joiden yhteyksissä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Luulammen päivä- ja opastustupa, tulentekopaikka ja käymälä.  Taajoslaavu, tulentekopaikka, liiteri ja käymälä.

Nähtävää

Rumakurun suojellut päivätuvat. Luulammen historiallinen asuinpaikka. Taajoslaavun ja Vellinsärpimän päivätuvan välinen pitkä erämainen osuus vanhoine mäntymetsineen. Pääsiäiskuru. 

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Retkeilyreitin mustat pystytolpat.

Retkikartta.fi

Taajoslaavunpolulle voi lähteä Saariselältä tai Kiilopäältä ja polun kulkemiseen on useita reittivaihtoehtoja. Saariselältä lähdettäessä voi suunnata Luttojoen viertä kulkevan reitin kautta Vellinsärpimän tuvalle. Toinen mahdollisuus on valita Iisakkipään rinteiden ja Pääsiäiskurun kautta Vellinsärpimälle kulkeva reitti. Vellinsärpimältä jatketaan Taajoslaavulle, josta palataan Rumakurun tupien kautta Saariselälle.

Reitti kulkee Ahopään ja Iisakkipään rinteiden kautta Saariselälle, josta jatketaan Luttojoen vartta ja Vellinsärpimän päivätuvan kautta Taajoslaavulle. Paluu Kiilopäälle Luulammen kautta. Reitin voi kulkea myös yhdensuuntaisena reittinä Saariselän ja Kiilopään välillä

Huomioitavaa

Patikoijalle Taajoslaavunpolku sopii hyvin esimerkiksi yhden yön retkiin merkittyä reittiä pitkin. Yöpyä voi esimerkiksi Taajoslaavulla. Vellinsärpimän lähistöllä ja Taajoslaavu–Pessinlampi -osuudella on muutamia kosteita kohtia ja lyhyitä huonokuntoisia pitkososuuksia. Reitin takaosalta ei ole oikaisumahdollisuutta eikä puhelin kuulu joka paikassa, mikä on huomioitava reitille varustauduttaessa. 

Moitakurun reitti, 25 km, rengasreitti

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesällä maastopyöräily ja patikointireittinä, talvena huollettuna maastohiihtoreittinä. Reitti on pituutensa ja korkeuserojensa takia vaativa reitti.

Kulkuaika: 3-10 h

Lähtöpisteet

Patikointi ja maastohiihto:

Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12 99830 Saariselkä

GPS-koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Koirahiihto:

Ski Saariselän ala-asema (retkikartta.fi), Kullanhuuhtojantie, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.5504' lon: 27° 27.2825' ETRS-TM35FIN P: 7590412 m I: 518659 m

Retkeilyrakenteet

Luton päivätupa, tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Moitakurun päivätupa, tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Palo-ojan kota, käymälä ja liiteri. Luttojoen ja Lumipallokurun sillat. 

Nähtävää

Kaunispäältä ja Palopäältä avautuvat maisemat. Moitakurun vanha porokämppä ja poroerotusaita. Karvaselän Kummituskämppä Saariselällä.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Retkeilyreitin mustat pystytolpat.

Retkikartta.fi

Moitakurun reitti kulkee Luttojoen vartta Luttotuvalle, josta reitti jatkuu Moitakuruun, jossa on mahdollista pitää taukoa Moitakurun päivätuvalla. Paluu Saariselälle kulkee Palopää-tunturin ylitse, jolta laskeuduttaessa saavutaan Palo-ojan tulistelukodalle. Palo-ojan jälkeen reitti haarautuu. Valitsemalla länteen kulkevan haaran paluu Saariselälle tapahtuu Kaunispää-tunturin ylitse. Etelään vievä haara johtaa takaisin Luttojoen varteen ja edelleen Saariselälle. 

Huomioitavaa

Moitakurun ladulla on talvella luvallista hiihtää koiran kanssa. Koiraladulle lähtö tapahtuu Ski Saariselän ala-asemalta. Huomaa myös, että Kaunispäälle kulkeva osuus ei kuulu koiralatuun. Koiradulla koirat on pidettävä kytkettynä ja jätökset kerättävä.

Maisemalliset Kairaan-erämaareitit yli 20km

Luirojärven vaellus, 70-80 km, rengasreitti

Lähtöpiste

Retkeilyrakenteet

Niilanpään porokämppä, Suomunruoktun autio- ja varaustupa, Tuiskukurun autio- ja varaustupa, Luirojärven autio- ja varaustupa / Kuuselan vuokratupa, Lankojärven autio- ja varaustupa ja Rautulammen autio- ja varaustupa.

Nähtävää

Reittikuvaus

Kiilopää-Sumunruoktu, 14 km. Vaellus alkaa Kiilopäältä, Suomen Latu Kiilopään pihalta lähtevää Rautulammen reittiä pitkin. Vain ensimmäiset 5,5 km kuljetaan merkityllä reitillä. Niilanpään vanhalla poroaidalla on päivätupa tulentekopaikkoineen. Poroaidan jälkeen suunnataan viitoittamattomalle kulku-uralle lähes suoraan etelää kohti.
Kun Rautulammen merkityltä polulta on erkaannuttu ja kuljettu lähes 4 km, saavutaan kahden polun risteykseen. Risteyksestä noin 200 m päässä on Suomunlatvan laavu, jossa voi poiketa levähtämään. Mikäli ei ole tarvetta poiketa laavulla, matka jatkuu kohti kaakkoa, ja Suomunruoktun autio- ja varaustuvalle tästä risteyksestä on matkaa noin 4,5 km. Polku on paikoin kivikkoinen.
Tunturiylänköjen jälkeen polku seurailee Suomujoen vartta kuivilla mäntykankailla. Polku on koko matkalta leveä ja helppo havaita. Suomujoen ylittäminen tuvan kohdalta käy ongelmitta. 

Suomunruoktu–Tuiskukuru, 13 km. Suomunruoktulta reitti jatkuu aluksi jokivartta alaspäin. Aitaojan tuntumassa Suomujoen ylitystä varten on silta. Sillalta matka jatkuu kohti Vintilätunturia. Polku johdattaa kulkijan Vintilätunturin ja puustoisen Vintilävaaran välistä Harrihaaran latvoille. Siitä otetaan suunta kohti Tuiskukurun autio- ja varaustupaa. 
Toinen vaihtoehto on jatkaa Aitaojan sillalta matkaa edelleen Suomujokivartta alavirtaan Kallenlammen ja Kustunlammen jäädessä itäpuolelle. Kolmannen lammen, Salolammen jälkeen polku kaartuu seuraillen Vintiläojaa. Salolammen rannassa on myös laavu.
Tästä polku nousee Vintiläojan vartta Pikkutunturien eteläpuolisiin tunturikoivikoihin, josta se laskee kohti Tuiskukurua. Tämä reittivaihtoehto kulkee Vintilätunturin pohjoispuolta.
Tunturirinteillä erottuvat selvästi jääkauden uurtamat lieveuomat, jotka johdattavat kulkijan katseen kohti etelässä laajoina avautuvia Sompion suoerämaita. Lounaassa kohoavat salaperäiset Nattastunturit.

Tuiskukuru–Luirojärvi, 8 km. Tuiskukurun tuvalta polku jatkuu komeassa mäntymetsikössä ja tunturikoivikossa itään Ampupäiden eteläpuolta kohti Luirojärveä. Polun korkeimmalta kohdalta avautuu upea näkymä Tuiskukurun ja Luirojärven laaksoihin. Polku johtaa suoraan Luirojoen rantaan ja karttoihin on merkitty kahlaamo. Tuiskukurun ja Luirojärven välillä on myös muita polkuja.
Normaaliveden aikaan kahluupaikalla joen yli pääsee tavallisilla pitkävartisilla kumisaappailla. Tulvan aikana kahlattaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Jokien ylitystä varten onkin hyvä varustaa mukaan jonkinlaiset kahluutossut, jotta joen pohjan terävät kivet eivät ole paljasjalkaisen kahlaajan kiusana. 

Luirojärvi. Luirojärvelle saavuttaessa Kuuselan kämppä, 4 hengen vuokratupa tervehtii ensimmäisenä tulijaa. Lisäksi Luirojärven rannassa on Luirojärven autio- ja varaustupa (12 + 12 hlöä) sekä  Rajankämppä autiotupa (5 hlöä). Luirojärven koillisrannalla sijaitsee huonokuntoinen majoituskäytöstä poistunut Raappanan kammi.

Sokosti. Erämainen Luirojärvi lepää keskellä jylhää tunturimaisemaa. Korkeimpana tunturina kohoaa Sokosti (718 m mpy). Sokosti on monille vaeltajille retken kohokohta. Kannattaakin varata aikaa yhden päivän verran Sokostin "huiputukseen" ja toivoa kirkasta säätä.
Sokostin huipulla on masto, joka on tehty matkapuhelinten kuuluvuuden vuoksi. Kuitenkin erämaassa on katvealueita, jolloin matkapuhelinten kuuluvuus on heikko. Ja aina on mahdollista, että mastossa on toimintahäiriö, jota ei ole ehditty korjata.

Luirojärvi–Lankojärvi, 19 km. Lankojärvelle lähdetään Luirojärven länsirantaa seuraten. Polku kulkee Vasanlyömäpäitten ja Joukhaispään välistä Palovangalle. Toinen reitti kulkee Ampuojan kautta ja jatkuu Ampupäiden ja Vasanlyömäpäiden välissä kohti Kaavitsalampia, jonka jälkeen se pian yhtyy ensimmäiseen reittivaihtoehtoon. Kaavitsanlampien tienoilta polku jatkuu yhtenä polkuna Palovanganjoen eteläpuolta.
Suomujoen läheisyydessä Palovanganjoella sijaitseva silta on purettu keväällä 2019. Palovanganjoen voi ylittää mm. noin 250 m jokisuusta ylävirtaan, jossa vettä on normaaliveden aikaan alle polven. Tämän jälkeen Suomujokivartta kuljetaan alavirtaan. Saariselkä - Sokosti -kartassa on merkitty kahluupaikat ennen Lankojärveä. Tulva-aikana on syytä välttää kahlaamista ja oman turvallisuutesi vuoksi kannattaa kulkea ensin n. 2 km Suomujokea ylävirtaan ja ylittää joki Kotakönkään sillan kautta. Kotakönkäältä Lankojärven tuvalle on matkaa n. 5 km, kahluupaikoilta matkaa on n. 1 km. 

Lankojärvi–Rautulampi, 8 km. Lankojärveltä vie selkeä reitti Rautuojan vartta pitkin länteen Rautulammelle. Maisemat ovat pääosin metsäiset. Rautulammella on päivä-, autio- ja varaustupa. 

Rautulampi–Niilanpää–Kiilopää, 11 km. Rautulammelta vie ristiviitoitettu reitti Kiilopäälle aukeissa tunturimaisemissa. Reitti on kivikkoinen ja leveä ja reitin varrella on päivätupa ja tulentekopaikka vanhalla Niilanpään poroaidalla. 

Nuorttin retkeilyreitti, 40 km, rengasreitti

Kuljettavissa kesällä kävellen. Reitti on pituutensa ja erämaisuutensa vuoksi melko vaativa reitti. Reitti on merkitty maastoon. Reitillä joki ylitetään kahdesti.

Kulkuaika: 3-4 päivää

Lähtöpisteet

Haukijärvenojan pysäköintialue (retkikartta.fi), jossa on paikoitustilan lisäksi opastekatos. Välillä Tulppio-Haukijärvenoja tiellä ei ole talvikunnossapitoa. 

Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 51.5370', lon: 29° 11.2806'. ETRS-TM35FIN P: 7528766m, I: 592009m

Hirvashaudan pysäköintialue (retkikartta.fi), josta heti alkuvaiheessa merkitty reitti eroaa vanhasta poroaidasta ja sen vierellä kulkevasta polusta. Välillä Tulppio-Hirvashaudan pysäköintialue ei tiellä ole talvikunnossapitoa. 

Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 52.9142' lon: 29° 17.4282' ETRS-TM35FIN N: 7531479m E: 596222m

Retkeilyrakenteet

Hirvashaudan autio- ja varaustupa, Saihon autiotupa, Kärekeojan autio- ja varaustupa, Mettopalon autiotupa sekä Karhuojan autiotupa. Karhuojan varaustupa on poistunut käytöstä 1.6.2020.  Retkeilyreitin ja Nuorttijoen varrella on lukuisia tulentekopaikkoja, laavuja sekä kotia, mutta myös pelkkiä avotulentekopaikkoja. Palvelurakenteet on merkitty ulkoilukarttoihin.

Huomioitavaa

Kalastusta varten tarvitset Nuorttijoen kalastusluvan 3550 (eraluvat.fi). Urho Kekkosen kansallispuiston alueella Nuorttijoen kalastuskausi on 1.6.-31.8.

Kärekeojan kahluuvaijerin kiinnityksestä kesäkaudeksi tiedotetaan Urho Kekkosen kansallispuiston sivuilla.

Puhelimen kuuluvuus Urho Kekkosen kansallispuiston syrjävyöhykkeellä on vähäistä - oleta, että soittaminen tai netin käyttö ei ole mahdollista. Kuuluvuusalueen rajalla ja/tai kylmällä säällä myös puhelimen akku voi kulua hyvin nopeasti. Luethan Ohjeet ja säännöt -sivulta tarkemmin vaellukselle varustautumisesta.

Nuorttin retkeilyreitti sijaitsee rajavyöhykkeen vieressä. Dronen käyttöön Nuorttijoella sisältyy rajoituksia (aviamaps.com). ADIZ-rajavyöhykkeellä dronen lennättämisestä on tehtävä lentosuunnitelma. Laadintaohjeita lentosuunnitelmaan saa AIS Finlandin verkkosivuilta (ais.fi). EFD200 ja EFR100 -lentokieltoraja-alueelle on haettava puolustusvoimien lentolupa dronen lennättämiseen. Lupaa voi hakea puolustusvoimien verkkosivuilta (puolustusvoimat.fi). 

Vaativuus

Nuorttijoen ylitys tapahtuu rajavyöhykkeen tuntumassa helposti Kolsan siltaa pitkin. Reitin toisessa päässä, lähellä Haukijärvenojan pysäköintialuetta on joen ylitse kulkeva kahluuvaijeri, joka tuo turvallisuutta joen ylitykseen. Kahluuvaijeri kiinnitetään kesän alussa ja siitä tiedotetaan kansallispuiston Ajankohtaista-sivulla. Vedenpinnan ollessa normaali, joki on ylitettävissä kahlaten. Vesitilanne on syytä tarkistaa aina ennen retkeä Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisestä.

Reittikuvaus

Nuorttijoen eteläpuoli 16 km. Vaelluksen voi aloittaa Haukijärvenojan pysäköintialueelta (n. 93 km Savukoskelta), josta löytyy paikoitustilan lisäksi opastekatos. Pysäköintialueelta pääsee välittömästi merkitylle reitille. Seuraava etappi on Hirvashaudan autio- ja varaustupa, josta matka jatkuu uudelle Saihon autiotuvalle. Rajavyöhykkeen läheisyydessä reitin taitekohdassa on Kolsankosken riippusilta, josta reitti kääntyy takaisin kohti lähtöpistettä. Tulva-aikaan suositellaan joen etelärannan puoleista reittiä Venäjän rajan tuntumaan ja samaa reittiä takaisin. 

Nuorttijoen pohjoispuoli 24 km. Nuorttijoen pohjoispuolella retkeilyreitti kulkee Kolsankoskelta metsien halki Kummalehdonojan tulentekopaikalle, josta eteenpäin se pysyttelee lähempänä jokea. Mettopalon autiotupa sopii vaelluksen tauko- tai yöpymispaikaksi, samoin Kärekeojan autio- ja varaustupa. Hieman reitiltä syrjässä on Karhuojan autio- ja varaustupa, jossa on myös sauna. Karhuojan varaustupa on poistunut käytöstä 1.6.2020. Autiotupa ja sauna ovat vielä retkeilijöiden käytettävissä.
Haukinivoilla, Kärekeojan autio- ja varaustuvan läheisyydessä Nuorttijoki on vähän veden aikana ylitettävissä kahlaamalla. Joen ylitse on viritetty kahluuvaijeri, josta voi ottaa tukea ylityksen aikana. Vesitilanne on aina syytä tarkistaa ennen vaellusta Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisestä. Kahluuvaijeri poistetaan talveksi.
Nuorttin retkeilyreitti on mahdollista kulkea myös toisinpäin eli kulkea ensin Nuorttijoen pohjoispuolta.

Kemihaara–Korvatunturinmurusta retkeilyreitti 20km/suunta

Korvatunturinmurustalle johtava reitti on niin sanottu matkailupalvelureitti, jolla matkailuyrittäjät voivat järjestää luvanvaraisia moottorikelkalla huollettuja hiihtovaelluksia ja kuljettaa asiakkaita moottorikelkan reessä.

Edestakaisin kuljettava reitti, yhteispituus noin 40 km.

Kuljettavissa kesällä kävellen. Kulkuaika: 2-3 päivää.

Huom! Reitin pitkospuut ovat käyttöikänsä lopussa ja heikkokuntoisia. Reitti erottuu erityisesti huonolla säällä ja pimeällä paikoin heikosti maastosta. Älä lähde Korvatunturinmurustan reitille ilman suunnistustaitoja, omaa karttaa, kompassia ja majoitetta.

Lähtöpiste

Kemihaaran pysäköintialue (retkikartta.fi). Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 57.7565', lon: 28° 57.2906'. ETRS-TM35FIN P: 7539990m, I: 581842m.

Retkeilyrakenteet

Retkeilyreitin varrella on Vieriharjun autiotupa ja sauna, Rakitsanojan kammi ja tulipaikka, liiteri-käymälä ja Korvatunturinmurustalla tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Reitillä on sillat jokien ylitykseen. Palvelurakenteet on merkitty ulkoilukarttoihin.

Huomioitavaa

Reitti Rakitsanoja-Korvatunturinmurusta-välillä sisältää erittäin heikkokuntoisia pitkoksia ja erottuu maastosta heikosti.

Puhelimen kuuluvuus Urho Kekkosen kansallispuiston syrjävyöhykkeellä on vähäistä - oleta, että soittaminen tai netin käyttö ei ole mahdollista. Kuuluvuusalueen rajalla ja/tai kylmällä säällä myös puhelimen akku voi kulua hyvin nopeasti. Luethan Ohjeet ja säännöt -sivulta tarkemmin vaellukselle varustautumisesta.

Kemihaara-Korvatunturinmurusta-välillä ei ole merkittyjä talvireittejä.

Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä. Rajavartiolaitokselta (raja.fi) on tarvittaessa haettava lupa rajavyöhykkeellä liikkumiseen. Rajavyöhykkeelle jatkuva polku risteää Korvatunturinmurustan reitistä ennen Korvatunturinmurustaa. Rajavyöhyke on merkitty maastoon.

Korvatunturinmurustalle johtava reitti sijaitsee rajavyöhykkeen läheisyydessä. Dronen käyttöön alueella sisältyy rajoituksia (aviamaps.com). ADIZ-rajavyöhykkeellä dronen lennättämisestä on tehtävä lentosuunnitelma. Laadintaohjeita lentosuunnitelmaan saa AIS Finlandin verkkosivuilta (ais.fi). EFD200 ja EFR100 -lentokieltoraja-alueelle on haettava puolustusvoimien lentolupa dronen lennättämiseen. Lupaa voi hakea puolustusvoimien verkkosivuilta (puolustusvoimat.fi).
 

Nähtävää

Maailmanrauhan merkiksi pystytetty Rauhanpaalu Korvatunturinmurustalla. Hyvällä säällä Korvatunturi näkyy Korvatunturinmurustalle.

Reittiselostus

Reitti alkaa Kemihaarasta (noin 100 km Savukoskelta pohjoiseen, josta noin 75 km soratietä), ylittää Keskihaaran ja kulkee pienten kuusikoiden ja aapasoiden läpi kuivalle mäntykankaalle. Poroaidan jälkeen saavutaan Vieriharjun autiotuvan pihapiiriin. Sieltä reitti jatkuu matalia kankaita ja aapasoita pitkin.
Palo-Vieriharjun jälkeen Korvatunturinmurustan retkeilyreitti erkaantuu matkailupalvelureitistä kaartuen Rakitsanojaa kohti. Rakitsanojaa myötäillen retkeilyreitti johtaa Rakitsanojan kammille. Kun kuljetaan kammilta noin kaksi kilometriä, reitit yhtyvät jälleen ja reitti jatkuu kuivaa mäntykangasta pitkin.
Pari sataa metriä ennen rajavyöhykettä retkeilyreitti kaartuu Korvatunturinmurustalle, missä sijaitsee Korvatunturinmurustan Rauhanpaalu sekä tulentekopaikka ja käymälä. Rajavyöhykkeellä liikkuminen ei ole sallittua ilman Rajavartiolaitokselta anottua lupaa. 
Kemihaara–Korvatunturinmurusta retkeilyreitillä liikkumiseen tarvitaan aina kartta ja kompassi. 
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi).

Maastopyöräilyreitit

1. Kaunispään OFB, 6 km, rengasreitti

Kaunispään reitiltä on hyvä aloittaa tutustuminen Saariselän maisemiin ja maastoihin. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo - vaativa.

Ajoaika: 0,5–1 h.

Suositeltu ajosuunta: myötä- ja vastapäivään.

Lähtöpiste

Saariselän lähtöpiste (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Nähtävää

Kaunispään huippu, josta aukeavat huikeat näkymät joka suuntaan. Kaunispään huipulla sijaitsee puinen näkötorni. Torni on vanhan kolmiomittaustorni näköisversio.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 1. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki.

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti alkaa Saariselän reittien lähtöpisteeltä. Ensimmäinen osuus kohti Kaunispäätä kuljetaan sorapintaista latupohjaa, ja juuri ennen Kullanhuuhtojantien ylittävää latusiltaa poiketaan oikoreittiä vasemmalle. Pyörätietä seurataan ohi liikenneympyrän.
Liikenneympyrän jälkeen Kaunispään huipulle voi lähteä nousemaan vastapäivään lyhyempää, keskimäärin jyrkempää, mutta teknisesti helpompaa reittiä Vaeltajantien kevyenliikenteenväylää pitkin. Vaihtoinen reitti kulkee myötäpäivään pidempää ja loivempaa, mutta vaativampaa reittiä hieman kauempaa Suopunkitien pyörätietä pitkin.

Mikäli reitti kuljetaan myötäpäivään, jatketaan Suopunkitien pyörätietä ohi Vasan, Vuonelon ja Vuorsan risteysten, ja käännytään pyörätietä vasemmalle ylämäkeen. Pyörätie vie kulkijan Koivutielle, joka päättyy Etelärinteentielle. Reitti jatkuu suoraan Koivutieltä yli Etelärinteentien polkuosuudelle.

Paluureitille lähdetään Ylämajantietä alamäkeen. Reitti jatkuu Etelärinteentieltä Kuusitielle, joka muuttuu Havutieksi. Havutietä mennään päähän saakka, ja käännytään oikealle Vaeltajantielle.

Mikäli reitti kierretään vastapäivään, lähdetään nousuun jo Vaeltajantietä pitkin. Tätä pyörätietä seurataan Havutielle asti, jota käännytään ylämäkeen. Havutie muuttuu Kuusitieksi, ja päättyy Etelärinteentielle, jota käännytään oikealle. Etelärinteentien päästä alkaa Ylämajanpolku, jota seurataan huipulle saakka.

Paluureitti lähtee heti aluksi vaativaa polkua alamäkeen. Polkuosuus päättyy tielle ja reitti jatkuu suoraan Etelärinteentien ylitse alamäkeen Koivutielle. Koivutien päästä reitti jatkuu pyörätietä Suopunkitien pyörätielle, jota käännytään oikealle. Pyörätie jatkuu alas Saariseläntien pyörätielle, jota käännytään vasemmalle, ja saavutaan tuloreitille. Paluu tapahtuu samaa reittiä kuin tultaessa.

Huomioitavaa

Reitti soveltuu hyvin myös gravel-pyörille, mutta polkuosuus lähellä Kaunispään huippua on gravel-pyörille erittäin vaativa. 

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

2. Moitakuru, 27 km (13 km), rengasreitti

Moitakurun reitti on hyvä valinta aloittelevalle maastopyöräilijälle. Palo-ojalta voi oikaista helposti paluureitille, jolloin reitti lyhenee noin puoleen. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo – Keskivaativa.

Ajoaika 2–4 h.

Suositeltu ajosuunta: myötäpäivään.

 

Lähtöpiste

Saariselän lähtöpiste (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä.

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Retkeilyrakenteet

Palo-ojan kota sekä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri kodan läheisyydessä, Moitakurun päivätupa sekä Luttotupa (päivätupa) ja tulentekopaikat, käymälät ja liiterit tupien läheisyydessä.

Nähtävää

Kaunispään huippu, josta aukeavat huikeat näkymät joka suuntaan. Kaunispään huipulla sijaitsee näkötorni. Torni on vanhan kolmiomittaustorni näköisversio.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 2. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki.

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti alkaa Saariselän lähtöpisteeltä. Aluksi noustaan Kaunispään huipulle. Huipulta lähdetään laskeutumaan itään kohti Palo-ojan kotaa pitkin hyväpintaista keskivaativaa latupohjaa. Tämä kolmen kilometrin mittainen alamäki on nautinnollinen kokonaisuus.

Mikäli tässä vaiheessa reitti tuntuukin liian haastavalta, niin Kaunispään laskun jälkeen on mahdollista laskeutua Luttojoen varteen, ja takaisin Saariselälle. Reitin kokonaispituudeksi tulee noin 13 km. 

Pitkän Kaunispään laskun jälkeen alkaakin pitkä, mutta suhteellisen loiva nousu lähelle Palopään huippua. Lasku Palopään laidalta Moitakuruun on paikoin vaativa ja kivikkoinen. Moitakurun tuvalta reiti kulkee sorapintaista latupohjaa ohitse koiratarhan aina Kuukkelilammentielle. Koiratarhan jälkeen tietä käännytään oikealle etelään. 

Moitakurulta reitti on laskuvoittoinen aina Luttotuvalle asti. Luttotuvalta jatketaan helppokulkuista sorapintaista reittiä Luttojokea seuraten. Ennen Saariselän lähtöpisteelle paluuta reitti kulkee läpi laskettelukeskuksen. 

Huomioitavaa

Reittiosuus Kaunispäältä Palopään kautta Moitakurulle on gravel-pyörille vaativa, paikoin erittäin vaativa. Reittiosuus Moitakurulta Luttotuvan kautta Saariselälle soveltuu myös hyvin gravel-pyörille.

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

3. Iisakkipää panoraama, 11 (13) km, rengasreitti

Alun nousu Aurorakurun kautta Iisakkipään ja Vahtamapään kylkeen on paikoin vaativa, mutta maisemat palkitseva. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo – keskivaativa.

Ajoaika: 0,5–1 h.

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste

Saariselän lähtöpiste (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Retkeilyrakenteet

Aurora päivätupa ja Prospektorin kaivoskämppä (päivätupa) sekä tulentekopaikat, käymälät ja liiterit tupien läheisyydessä.

Nähtävää

Prospektorin museokaivos.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 3. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki.

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti alkaa Saariselän lähtöpisteeltä, josta pudottaudutaan sorastettua Aurorapolkua alas Luttojoen sillalle. Sillalta seuraa tiukka nousu ylös Ristikurun reunalle. Reitti jatkuu Ristikurun kautta Iisakkipään ja Vahtamapään kylkeen. Nousu on paikoin vaativa, mutta maisemat palkitsevat. Reitin varrelta on mahdollista käydä noin kilometrin mittainen pisto Iisakkipään huipulle (2 km edestakaisin).

Vahtamapään reilun kilometrin kivikkoisen laskun jälkeen saavutaan Hirvaskurun risteykseen, josta reitti kääntyy oikealle kohti Laanilaa ja takaisin Saariselälle. Hirvaskurun risteyksestä Saariselälle reitti on leveää ja helppokulkuista latupohjaa.

Huomioitavaa

Reittiosuus Saariselältä Iisakkipään ja Vahtamapään kyljen kautta on gravel-pyörille erittäin vaativa, paikoin vain vaativa. Reittiosuus Hirvaskurun risteyksestä Prospektorin kaivoksen ja Laanilan kautta takaisin Saariselälle on gravel-pyörille helppo.

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

4. Vellinsärpimä, 31 km, rengasreitti

Vellinsärpimän kierros koostuu oikeista lajinomaisista maastopyöräilyreiteistä. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Vaativa.

Ajoaika: 3–5 h.

Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Retkeilyrakenteet

Aurora päivätupa, Rumakurun uusi päivätupa, Rumakurun vanha päivätupa, Taajoslaavu ja Vellinsärpimä päivätupa. Tupien ja laavun läheisyydessä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri.

Nähtävää

Rumakurun suojellut uusi ja vanha päivätupa, Rumakurun kurulaakso. 

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla neljä. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki.

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti alkaa Saariselän lähtöpisteeltä. Aluksi kuljetaan Aurorapolkua ja sieltä Iisakkipään ja Rumakurun opasteita seuraten, Vahtamapään laitaa pitkin Hirvaskurun risteykseen. Hirvaskurun risteyksestä on tarjolla helppoa ja vauhdikasta alamäkipainotteista sorapolkua Rumakurulle.

Vanhalta Rumakurun päivätuvalta jatketaan reittiä vielä 1,4 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle kohti Taajoslaavua. Polkuosuus Taajoslaavulle on vaativaa, ja reitin vaativuus lisääntyy loppua kohden. Taajoslaavulta matka jatkuu suoraan pohjoiseen nousten hitaasti kohti Vellinsärpimää. Polkuosuus on paikoin erittäin haastava.
Vellinsäripimästä reitti kääntyy oikealle pohjoiseen kohti Luttojoen vartta. Viimeinen osuus takaisin Saariselän lähtöpisteeseen pitkin Luttojokivartta on helppoa sorapintaista reittiä.

Huomioitavaa

Reittiosuus Taajoslaavun ja Vellinsärpimän kautta ei sovellu gravel-pyörille.

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

5. Rumakuru Gravel, 25 km, rengasreitti

Koko matkalta sorastettu leveä ura tekee reitistä teknisyydeltään pääosin helpon. Luulammelta Kiilopäälle mentäessä reitin ensimmäinen kilometri on erittäin jyrkkää nousua ja lasku Kiilopäälle pitkä ja teknisesti helppo. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo - Vaativa.

Ajoaika: 3–5 h.

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste

Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä.

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m.

Retkeilyrakenteet

Rönkönlammmen tulistelutupa, Prospektorin kaivoskämppä päivätupa, suojellut Rumakurun uusi päivätupa ja Rumakurun vanha päivätupa sekä Luulampi päivätupa. Tupien läheisyydessä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri.

Nähtävää

Rumakurun suojellut uusi ja vanha päivätupa, Rumakurun kurulaakso, Prospektorin museokaivos.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla viisi. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki.

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti alkaa Kiilopään lähtöportilta. Reitille voi lähteä myös Laanilasta, Savottakahvilan vierestä. Kiilopäältä suunnataan pohjoiseen ylitse Kiilo-ojan, jonka jälkeen kaarretaan latuvaloja seuraten vasemmalle Kiilo-ojan suuntaisesti. Reitin sorastus alkaa pian, jonka jälkeen sorastettua reittiä on helppo seurata itään Kakslauttasen suuntaan. Reilun kolmen kilometrin jälkeen tullaan Saariselän runkoreitin risteykseen, josta reitti kääntyy poroaidan lävitse oikealle kohti Laanilaa ja Saariselkää. Reitti jatkuu sorastettuna helppona reittinä, kumpuillen vaihtelevassa maastossa.

Laanilan Savottakahvilan jälkeen ajetaan alikulun läpi, ja pian sen jälkeen seuraavasta risteyksestä kaarretaan oikealle kohti Prospektorin kaivosta ja Rumakurua. Prospektorin jälkeen Hirvaskurun risteyksestä käännytään kohti Rumakurua. Reitti on alamäkipainotteista Rumakurulle asti.

Rumakurun jälkeen jatketaan sorastettua, kumpuilevaa polkua Luulammelle. Luulammelta noustaan ylös Kiilopäälle. Reitti on pääosin teknisesti helpohko, mutta nousu on heti alussa lähes seinäjyrkkä. Tämän jälkeen nousu loivenee hieman ja ajettavuus helpottuu. Lasku Kiilopään tunturikeskukselle on vauhdikas ja teknisesti helppo. 

Huomioitavaa

Reitti on gravel-pyörille suurimmaksi osaksi helppo ja erittäin nautinnollinen, mutta Kiilopään ja Luulammen välinen tunturiylitys on gravel-pyörille paikoin erittäin haastava.

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

6. Rautulampi 24 (22) km, rengasreitti

Rautulammen reitti on Urho Kekkosen kansallispuiston klassikkoreitti, jonka varrella on upeat maisemat ja reilusti korkeuseroja. Erämaisessa maastossa kulkeva reitti kiertää Kiilopään ja Niilanpään ympäri, ja sopii kokeneelle maastopyöräilijälle. Kivikkoinen tunturialue sekä vaikeat nousut ja laskut tekevät reitistä erittäin vaativan. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Vaativa - Erittäin vaativa.

Ajoaika: 3–5 h

Suositeltu ajosuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä.

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m.

Retkeilyrakenteet

Niilanpään porokämppä päivätupa, Rautulampi varaus-, autio- ja päivätupa, Luulampi päivätupa. Tupien läheisyydessä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri.

Nähtävää

Rautupäiltä ja Niilanpään huipulta avautuvat upeat näkymät Urho Kekkosen kansallispuistoon. Niilanpään päivätuvan läheisyydessä voi tutustua vanhaan poroerotusaitaan.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 6. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki.

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti alkaa Kiilopään lähtöportilta, josta suunnataan etuoikealle kohti sorastamatonta merkittyä reittiä. Parinsadan metrin jälkeen reitti kääntyy Sivakka-nimisestä risteyksestä vasemmalle, ja seuraava osuus kohti Niilanpään porokämppää on sorapohjaista leveähköä uraa. Tämä on reitin helpoin osuus.

Porokämpän jälkeen reitti jatkuu leveähkönä soraurana. Noin 200 metrin jälkeen reitti haarautuu vasemmalle ylös tunturiin, jolloin reitti kapenee ja muuttuu erittäin vaativaksi, kivikkoiseksi ja paikoin todella jyrkäksi nousuksi. Tästä Rautulammelle asti on reitin vaativin etappi. 

Rautulammen tuvalta reitti jatkuu puron yli lammen oikeaa reunaa kohti Luulampea. Rautulammesta itään virtaavan Rautuojan yli pääsee rautasiltaa pitkin. Tämä pitkä kapea polku on yksi Saariselän alueen hienoimmista poluista. Se kulkee osin hiekkapohjaisena ja nousee aluksi loivasti, mutta vajaan kolmen kilometrin matkan jälkeen Rautulammen tuvalta, polku kääntyy loivaan laskuun.

Noin 500 metriä ennen Luulampea reitti menee ison ojan yli. Normaalilla veden korkeudella tästä pääsee yli kuivin jaloin pyörää taluttamalla isoja kiviä hyödyntäen. Ojan ylityksen jälkeen polku päätyy poroaidalle, josta käännytään aitaa seuraten vasemmalle kohti aidan porttia. Portilta Luulammelle on matkaa noin parisataa metriä. 

Teknisesti helpompi paluureitti Kiilopäälle (n. 4,5 km) kulkee Luulammen päivätuvan pihan kautta. Luulammelta Kiilopäälle menevä kesäreitti on sorastettu. Reitti on pääosin teknisesti helpohko, mutta nousu on heti alussa todella jyrkkää. Tämän jälkeen nousu loivenee hieman ja ajettavuus helpottuu. Viimeinen lasku Kiilopään tunturikeskukselle on vauhdikas ja teknisesti helppo.

Teknisempi ja haastavampi paluureitti Kiilopäälle (n. 6 km) menee ylempää Kiilopään laitaa. Silloin ei mennä poroaidan toiselle puolelle, vaan jatketaan vasemmalle poroaidalta. Tämä osuus on merkitty mustilla tolpilla. Polku on aluksi helpompaa hiekkapohjaista uraa, mutta muuttuu kivikkoiseksi tunturiin noustessa. Pitkä laskuosuus yhtyy Luulammen sorastettuun kesäreittiin, joka tulee Kiilopään pihaan Urho Kekkosen kansallispuiston lähtöportille.

Huomioitavaa

Reitti ei sovellu gravel-pyörille, lukuunottamatta alkumatkan gravel-pyörille keskivaativaa osuutta Niilanpään päivätuvalle.

Reitillä kahluuosuus leveän (noin 2m) ojan yli. Normaalivedellä vettä nilkkoihin saakka.

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

7. Sivakkaoja 22 (15) km, rengasreitti

Sivakkaojan kierto on helpohko lähireitti Kiilopään ja Kakslauttasen ympäristössä. Reitillä saa myös ensikosketuksen avotunturimaisemiin ilman, että tarvitsee kiivetä korkealle. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo - Keskivaativa.

Ajoaika: 2–3 h.

Suositeltu ajosuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste

Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä.

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m

Retkeilyrakenteet

Niilanpään porokämppä päivätupa sekä tulipaikka, liiteri ja käymälä tuvan läheisyydessä.

Nähtävää

Niilanpään päivätuvan läheisyydessä voi tutustua vanhaan poroerotusaitaan.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 7. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki (pidempi reitti, lyhempi reitti)

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti alkaa Kiilopään lähtöportilta, josta suunnataan etuoikealle kohti sorastamatonta uraa. Parinsadan metrin jälkeen reitti kääntyy Sivakka-nimisestä risteyksestä vasemmalle, ja seuraava osuus kohti Niilanpään porokämppää on sorapohjaista leveähköä uraa. Tämä on reitin helpoin osuus.

Tuvan risteyksestä käännytään loivaan alamäkeen kohti Muotkaa (6,5 km) ja Kakslauttasta (9,2 km). Reitti on loivaa nautinnollista rullaavaa alamäkeä. Polku on leveä, ja alkumatkalta paikoin hieman kivikkoinen.

Pitkän alamäen jälkeen reitti jatkuu ylitse pienen soratien. Juuri ennen Muotkaa reitti saapuu toiselle tielle, josta voi pyöräillä Muotkalle joko tietä pitkin tai tien vierustaa merkittyä reittiä pitkin.

Reitti jatkuu suoraan läpi Muotkan keskuksen piha-alueen pieniä ruskeita Reitit-merkkejä seuraten. Pihan jälkeen ylitetään siltaa pitkin puro ja Tievatuvantie, ja tien jälkeen edessä on t-risteys. Risteyksestä vasemmalle päädytään pidemmälle Sivakkaojan lenkille käyden mutkan Kakslauttasessa. Risteyksestä oikealle kääntyessä pääsee nopeammin takaisin Kiilopäälle helppoa latupohjaa seuraten. Tämä oikoreitti lyhentää matkaa noin neljän kilometrin verran.

Kakslauttasen suuntaan käännyttäessä reitti seuraa hieman polkumaisempaa latupohjaa, joka kumpuilee alueen maastoissa. Oikea reitti löytyy helposti, kun seuraa ladun valotolppien viitoittamaa jälkeä. Reilu kilometri t-risteyksen jälkeen saavutaan tielle, josta reitti jatkuu viistosti ylitse suolle. Tässä reitti muuttuu keskivaativaksi, ja on paikoin pehmeä.

Suolta noustaan hetkeksi kuivemmalle maalle, ja pian tullaan Kakslauttaseen. Kakslauttasen pihan poikki reitti on viitoitettu ruskeapohjaisilla Reitit -kylteillä, ja ne opastavat kulkijan läpi parkkialueen Kiilopään asfalttitien ylitykseen. Asfalttitien ylityksen jälkeen reitti jatkuu sorapintaista ja leveää latupohjaa pitkin takaisin Kiilopäälle. 

Huomioitavaa

Reittiosuudet Kakslauttasesta ja Muotkasta Kiilopäälle ovat gravel-pyörille helppoja, muut osuudet keskivaativia tai vaativia.

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

8. Kultareitti, 13 km / suunta

Ajettavissa lumettomana aikana. Helpohko maastopyöräilyreitti tustuttaa Lapin kultamaiden historiaan.

Ajoaika 1-2 h.

Lähtöpisteet

Kakslauttanen (retkikartta.fi), Tullipalontie 1, 99830 Saariselkä, Laanila (retkikartta.fi), Viskitie 1, 99830 Saariselkä

Koordinaatit Kakslauttanen: WGS84 lat: 68° 20.1164'lon: 27° 19.9753', ETRS-TM35FIN P: 7580282 m I: 513715 m

Koordinaatit Laanila: WGS84 lat: 68° 23.4392' lon: 27° 23.8153',  ETRS-TM35FIN: P: 7586471 m I: 516313 m

Retkeilyrakenteet

Tullinpalon ja Kutturantien moottorikelkkasillat. Reittiä on mahdollista jatkaa Laanilasta latupohjaa myöten Kiilopäälle, jolloin reitti kulkee Piispanojan tulistelutuvan ja käymälän kautta. Kiilopäällä on Ahopäänpolun tulentekopaikka.

Nähtävää

Kerkelän kaivoskylä, Kuivakurun huuhtomalaitos, Everstin kuilu, Carl Gustafin kuilu sekä Laanilan kvartsikallio.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on osin merkitsemätön, joten sen seuraamiseen tarvitsee Saariselän maastopyöräilyoppaan kartan. Laanilan kultareitti on merkitty maastoon oransseilla reittimerkeillä. Jos reittiä jatkaa Laanista Kiilopäälle, on reitti merkitty retkeilyreitin merkein.

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitti kulkee pääosin kuivaa mäntykangasta pitkin 4-tien länsipuolella. Korkeuserot ovat Kuivakurua lukuun ottamatta melko pieniä, joten se soveltuu rentoon ajonautiskeluun. Reitti kulkee vanhojen ja nykyisten kultamaiden halki ja sen varrella on vaskoolin muotoiset opastetaulut kertomassa alueen kullankaivuun historiasta 1800–1900-lukujen taitteessa. Kullankaivuu jatkuu reitin läheisyydessä myös nykyisin. 

Huomioitavaa

Reitillä on purojen ylityksiä, jotka voi tehdä joko taluttamalla pyörää ja kahlaamalla tai ajamalla yli. Reittiä ei ole merkitty kokonaan, joten sen seuraaminen vaatii karttaa. Reitillä on useita oikaisumahdollisuuksia 4-tien kautta. 

Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia.

9. Kulmakuru, 30 km, rengasreitti

Reittiä ei ole merkitty maastoon ja se on luonteeltaan erämaareitti. Matkalla on useita joen ja vesistöjen ylityksiä ilman siltoja. Reitin varrella on katvealueita mobiiliverkon kuuluvuudessa. Reitillä vaaditaan kartta, kompassi ja suunnistustaito. Suosittelemme reittiä vain erittäin kokeneille maastopyöräilijöille, ja mieluiten aina vähintään kahden hengen ryhmissä. Vaativuudesta huolimatta Kulmakurun reitti on kokeneelle maastopyöräilijälle unelmien täyttymys. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Vaativa - Erittäin vaativa.

Ajoaika: 4–6 h.

Suositeltu ajosuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Saariselän Neste (retkikartta.fi), Kiveliöntie 8, 99830 Saariselkä

koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.3607' lon: 27° 24.5068' ETRS-TM35FIN P: 7590046 m I: 516763 m

Retkeilyrakenteet

Harriojan tulistelutupa, liiteri ja käymälä.

Nähtävää

Kulmakuru, joka on lähes 90 asteen kulman tekevä rotko.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reittiä ei ole merkitty maastoon ja se on luonteeltaan luonnontilainen erämaareitti. Reitistä on saatavissa GPX-jälki.

Retkikartta.fi

Open Fell Biking maastopyöräopas

Reitin lähtöpisteenä toimii Saariselän Neste tai Saariselän reittien lähtöpiste. Aluksi ajetaan läpi Saariselän keskuksen pitkin pyöräteitä ja alitetaan nelostien alikulkua kautta Neste-huoltoaseman vierestä. Alikulun jälkeen käännytään vasemmalle soratietä, ja sen jälkeen oikealle länteen ajoharjoitteluradan aidan viertä kulkevalle tielle, joka pikkuhiljaa pienenee ajouraksi.

Vastapäivään kierrettäessä ajoharjoitteluradan jälkeen kaarretaan oikealle kelkkareittiä pitkin. Kelkkareittiä ajetaan noin kilometri, kunnes kelkkareitti haarautuu oikealle, ja meidän reittimme jatkaa etuvasemmalle suon ylitse. Samalla reitti pienenee polkumaiseksi mönkijäuraksi, ja nousee kohti Kuusipään ensimmäistä sivuhuippua.

Seuraavaksi ajetaan noin 40 metriä alaspäin, ylitetään pieni puro ja noustaan vielä hieman ylöspäin, ennen kuin lasketaan sähkölinjalle. Sähkölinjan kohdalla reitti muuttuu jälleen soratieksi. Sähkölinjan kohdalta voi koukata linjaa pitkin 200 metriä oikealle Alajoenlammen rantaan. Alajoenlammelta noustaan pientä soratietä, kunnes tie päättyy risteykseen. Tästä käännytään vasemmalle, ja lähes saman tien laskeudutaan Riekko-ojan ylitykseen.
Riekko-ojan ylityksen jälkeen noustaan ylämäki, josta tie haarautuu kahtia, ja reitti jatkuu oikealle. Risteyksestä alkaa vauhdikas lasku tietä ja tieuraa pitkin. Noin kilometri edellä mainitun tiehaaran jälkeen tulee uusi tienhaara, josta jatketaan vielä reilu kilometri Tolosjoen varteen.

Tien päättyy kääntöpaikalle, josta lähtee pieni polku kohti jokirantaa. Jokirantaa seurataan noin 40 metriä takaisin ylävirtaan, ja tässä on hyvä kohta ylittää joki hieman etuviistoon vasemmalle. Joen leveys on noin 30–40 metriä, ja vuodenajasta ja virtaamasta riippuen vettä on joskus jopa vain alle polveen asti, joskus puoleen reiteenkin. Vastarannalla muutamiin kiviin on maalattu sinisiä maalimerkkejä ja sininen nuoli.

Joen ylityksessä kannattaa pitää kengät jalassa, sillä pohja on kivinen ja kivet voivat olla hyvin liukkaita. Vinkki joen ylitykseen: pyörä kannattaa viedä joen yli joen suuntaisesti, poikittain omaan kulkusuuntaan nähden. Näin virran vastus ei ole niin voimakas.

Joen ylityksen jälkeen seurataan aivan jokirannassa kulkevaa pientä polkua vastavirtaan noin 200 metriä, kunnes polku hiljalleen nousee ylös jokitörmälle ja kohti Kulmakurua. Tämä nousu on alueen vaativimpia. Latupohjalla kulkeva polun varrella on punaisia puutolppia. Niitä ei kuitenkaan kannata seurata orjallisesti, sillä välillä ne vievät todella märkiin paikkoihin. 

Jyrkän nousun jälkeen saavutaan Harripään laidalle ja Kulmakuruun. Kuru on kaksi kilometriä pitkä, jyrkkä, louhikkoinen ja tekee nimensä mukaisesti jyrkän 90 asteen kulman, ja näköalat ovat todella upeat. Kulmakurun jälkeen reitti kääntyy laskuun kohti Tolosjokea. Laskuosuus on yksi Saariselän alueen hienoin singletrack-kokemuksista. Alamäki päättyy Pikku Harrijoen tulistelutuvalle. 

Tuvalta 100 metriä etelään reitti tulee tieuran risteykseen, josta käännytään vasemmalle. Uralta haarautuu pari pienempää polkua oikealle, mutta suurinta uraa seuraamalla pysyy helposti reitillä. Aluksi ura kiipeää hieman, mutta lähtee sitten pitkään laskuun jälleen kohti Tolosjokea. Kaksi kilometriä tuvan jälkeen uran vieressä on pieni kullankaivajan valtaus. Valtauksen jälkeen ura pienenee nopeasti, ja käy pieneksi poluksi, joka kulkee puronuomaa mukaillen ja välillä samassa urassakin pienessä kurussa. Tässä polku muuttuu hyvin nopeasti vaarallisen vaikeaksi, ja laskun loppuosassa on todella jyrkkä kivikkolouhikko. Polku päätyy Tolosjoen rantaan, jota pitkin seurataan ylävirtaan noin 200 metriä. Kun vastarannalla näkyy pieni laskeva joki, olemme tulleet kahluupaikalle. Tolosjoki kannattaa ylittää heti, kun vastarannan joki on ohitettu, jotta osuu suoraan oikealle polulle. Joki on tässä kohden vähän kapeampi, hieman alle 30 metriä leveä.

Vastarannalta lähtee ylämäkeen nouseva polku, joka pian kaartaa oikealle jyrkkään ylämäkeen ja muuttuu pieneksi mönkijäuraksi. Mönkijäura kääntyy jälleen loivaan laskuun. 800 metrin laskun jälkeen kääntyy vasemmalle pieni oikopolku, jota pitkin pääsemme takaisin pohjoiseen vievälle kelkkauralle.

Kelkkaura vie kulkijaansa pohjoiseen kohti Laaniojan ylitystä. Juuri ennen ylitystä ura laskeutuu jyrkästi ojan varteen muuttuen todella kivikkoiseksi, leveäksi ja mutkaiseksi. Laaniojan ylityksen jälkeen kuljetaan koilliseen Kaunispäänojan varren pienessä laaksossa, jossa polku on välillä märkä ja heinikkoinen. Kaunispäänoja ylitetään pariin otteeseen. Viimeisen puronylityksen jälkeen reitti nousee jälleen kuivemmalle maalle, ja puolen kilometrin loivan ylämäen jälkeen ollaan takaisin ajoharjoitteluradan takana pisteessä, jossa reitti haarautui. Paluu tästä Saariselälle tapahtuu samaa reittiä kuin tultaessakin.

Huomioitavaa

Reitti ei sovellu gravel-pyörille.

Reitillä kaksi vaativaa joen ylitystä. Normaalivedellä vettä noin polveen saakka.

Reittiä ei ole merkitty maastoon ja se on luonteeltaan luonnontilainen erämaareitti. Reitti vaatii kartan, kompassin ja suunnistustaidon.