Urho Kekkosen kansallispuiston reittikuvaukset

Reittien lähtöpisteet

Teemalliset Tunturiin-lähireitit

Muut reitit alle 10 km

Muut reitit yli 10 km

Maisemalliset Kairaan-erämaareitit yli 30km

  • Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä. Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882'  lon: 27° 27.7299'
  • Kemihaaran pysäköintialue puiston kaakkoisosassa, koordinaatit: WGS84 lat: 67° 57.7502' lon: 28° 57.2913'
  • Haukijärvenoja pysäköintipaikka puiston kaakkoisosassa, koordinaatit: WGS84 lat: 67° 51.5370' lon: 29° 11.2806'

Maastopyöräilyreitit

  • Saariselän lähtöportti, Lutontie 10-12, Saariselkä (Inari). Koordinaatit: WGS84 lat:68° 25.0989' ja lon: 27° 25.6173
  • Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä. Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882'  lon: 27° 27.7299'
  • Kiilo-ojan silta, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä (Sodankylä). Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.8287' lon: 27° 27.5981'
  • Saariselän Neste,  Kiveliöntie 7, 99830 Saariselkä. Koordinaatit:WGS84 lat: 68° 25.3607' lon: 27° 24.5068' 
  • Kakslauttanen E75-tien varrella, Ivalontie 11753, Sodankylä. Koordinaatit Kakslauttanen: WGS84 lat: 68° 20.1164' lon: 27° 19.9753
""

Reitit alle 10 km

Tankavaaran Urpiaislenkki, 1 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Luontopolkuun tutustuminen symboli. Patikoinnin symboli. Lumikenkäilyn symboli. Maastopyöräilyn symboli. Sienestyksen ja marjastuksen symboli.

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on helppo ja kesäisin kuljettavissa myös pyörätuolilla avustajan kanssa. Urpiaispolulla voi myös maastopyöräillä.

Kulkuaika 0,5 h

Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Reitti on sorastettu. 

Nähtävää

Urpiaispolku vie suoraan pohjoiseen havumetsään. Alkupuolella kapealatvainen ja -oksainen siperiankuusi on valtapuulaji, polun loppupäässä valtapuulajina on mänty. Polkua reunustaa pohjoisen varpukasvit puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja variksenmarja (Empetrum nigrum). Karua varvikkoa värittää paikoin vaaleanvihreänä kasvavat karttajäkälät (Rhizocarpaceae)

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Urpiaispolku on merkitty vihreisiin puutolppiin vihreillä käpymerkeillä.

Retkikartta.fi

Alkumatkasta myös kolme muuta Tankavaaran luontopolkua kulkee samaa reittiä ja ne on merkitty erivärisin käpymerkein. Urpiaispolku on tasoltaan helppo eikä korkeuseroja juurikaan ole. Rengasmainen Urpiaispolku sopii hyvin myös perheen pienimmille. 

Huomioitavaa

Urpiaislenkki sopii avustajan kanssa pyörätuolilla kuljettavaksi. Talvella polku toimii merkittynä lumikenkäilyreittinä. 

Tankavaaran Sotahistoriapolku, 1,5 km / suunta

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Luontopolkuun tutustuminen symboli. Patikoinnin symboli. Lumikenkäilyn symboli. Maastopyöräilyn symboli. Sienestyksen ja marjastuksen symboli. 

Kuljettavissa ympärivuoden,  kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Sotahistoriapolulla voi myös maastopyöräillä. 

Kulkuaika noin 1-2 h.

Etualalla on panssarintorjuntatykki ja taustalla näkyy hirsinen rakennus, jossa on tähystystorni.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Sotahistoriapolun opastetaulut kertovat Schutzwallin puolustusasemasta, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat toisen maailmansodan aikaan Tankavaarojen ympäristöön. Reitti voidaan yhdistää Kuukkelilenkkiin, joka kulkee Pikku-Tankavaaran huipulle. Kuukkelilenkin loppupäässä Hopiaojan varressa on kaksi tulentekopaikkaa liitereineen. Jälkimmäisen yhteydessä on myös kota ja kuivakäymälä. Älä mene liian lähelle vanhoja rakennelmia, koska ne voivat sortua. 

Nähtävää

Sotahistoriapolku esittelee erityisesti toisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia kohteita, kuten majoituskorsuja, ampuma-asemia, taisteluhautoja ja tykkiteitä. Polun varrella on myös uusi, maanpinnalle rakennettu jäljennös toisen maailmansodan aikaisesta korsusta. Uuteen, maanpinnalle rakennettuun korsuun retkeilijät voivat tutustua turvallisesti myös korsun sisätiloissa. Korsun vieressä on nähtävillä vanha panssarintorjuntatykki. Älä mene liian lähelle vanhoja rakennelmia, koska ne voivat sortua. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Sotahistoriapolku on merkitty vihreisiin puutolppiin mustilla käpymerkeillä.

Retkikartta.fi

Sotahistoriapolku kulkee yhden suuntaisena luontopolkujen lähtöpaikasta Pikku-Tankavaaran rinteeseen. Reitti voidaan kulkea joko edestakaisin, jolloin sen pituus on yhteensä 3 kilometriä tai yhdistämällä Sotahistoriapolku Kuukkelilenkkiin.  

Huomioitavaa

Talvella Sotahistoriapolulla voi kulkea lumikengillä. Myös maastopyöräily on sallittua, mutta paikoin Sotahistoriapolku on kivikkoinen ja juurakkoinen. 

Tankavaaran Koppelolenkki, 3 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Luontopolkuun tutustuminen symboli. Patikoinnin symboli. Lumikenkäilyn symboli. Maastopyöräilyn symboli. Sienestyksen ja marjastuksen symboli. Tulentekopaikan symboli. Avoimen kodan symboli. Kuivakäymälän symboli.

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulla ei ole talvikunnossapitoa. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on helppo, koska polulla ei ole suuria korkeuseroja. Koppelopolulla voi myös maastopyöräillä. 

Kulkuaika 1 h

Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.

Hangella kävelee ruskeankirjava lintu, jonka silmän yläpuolella on punainen täplä.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Noin puolivälissä reittiä, Hopiaojan varressa on kota, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri. Kosteikko-osuuksilla on pitkokset. 

Nähtävää

Koppelopolku vie sinut hiljaisiin kynttiläkuusikoihin. Alkumatkasta polku kulkee tuoreessa kangasmetsässä. Reitin puolivälissä saavutaan kosteikolle Hopiaojan varteen, joka on kasvillisuudeltaan rehevin alue tällä polulla. Kodan ja tulentekopaikan ympäristössä kasvaa mm. kullero, korpiorvokki, hilla, karpalo, suokukka, tupassara, mesimarja, tupasvilla, kurjenjalka, vilukko, pohjanpaju, mesiangervo, ruohokanukka ja pikkutalvikki. Kukkivana kasvit on helppo löytää ja tunnistaa. Ruska-aikaan ruohokanukka hehkuu näyttävästi punaisen eri sävyissä. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Koppelopolku on merkitty vihreisiin puutolppiin sinisillä käpymerkeillä.

Retkikartta.fi

Alkumatkasta myös kolme muuta Tankavaaran luontopolkua kulkee samaa reittiä ja ne on merkitty erivärisin käpymerkein. Noin kilometrin jälkeen Koppelolenkki kääntyy kohden Pikku-Tankavaaran alarinteitä. Samalla polku muuttuu luonnontilaisemmaksi ja rinteelle noustaessa on lyhyt jyrkähkö ja melko kivinen pätkä. Vaaran juurelta polku laskeutuu loivasti kohden taukopaikkaa, jossa voi juoda kahvit lautakodassa säältä suojassa. Ennen ja jälkeen taukopaikan kuljetaan pitkospuilla. Reitin loppuosa on sorastettu. 

Huomioitavaa

Reitti on kuljettavissa talviaikaan lumikengillä. Reitillä on mahdollista myös maastopyöräillä, mutta pyöräilijän tulee varautua paikoin juurakkoiseen ja kivikkoiseen polkuun sekä osin huonokuntoisiin pitkospuihin. 

Tankavaaran Kuukkelilenkki, 6 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Luontopolkuun tutustuminen symboli. Patikoinnin symboli. Lumikenkäilyn symboli. Maastopyöräilyn symboli. Sienestyksen ja marjastuksen symboli. Tulentekopaikan symboli. Avoimen kodan symboli. Näköalojen katselun symboli. Luontotornin symboli. Kuivakäymälän symboli.

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on keskivaikea nousten Pikku-Tankavaaran päälle. Kuukkelipolulla voi myös maastopyöräillä.

Kulkuaika 2-3h

Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.

Syksyinen tunturikoivikko hehkuu oranssi ja punaisen sävyissä auringonpaisteessa. Taustalla häämöttää terävähuippuinen tunturijono.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Pikku-Tankavaaran laella on upeat näköalat Sompion luonnonpuiston Nattastuntureille sekä Urho Kekkosen kansallispuiston laajalle tunturialueelle. Suoalueella on pitkospuut. Kuukkelipolun loppupäässä Hopiaojan varressa on kaksi tulentekopaikkaa liitereineen. Jälkimmäisen yhteydessä on myös kota ja kuivakäymälä. 

Nähtävää

Polun varrella on opastetauluja kertomassa alueen luonnosta ja toisen maailmansodan aikaisesta historiasta. Reitin alkupäässä on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen Schutzwall-puolustusaseman jäänteitä sekä maanpinnalle rakennettu jäljennös toisen maailmansodan aikaisesta korsusta. Retkeilijät voivat tutustua turvallisesti myös tämän uuden korsun sisätiloihin. Pikku-Tankavaaran huipulta avautuu upeat maisemat Urho Kekkosen kansallispuistoon, Nattasten tunturijonoon ja Hammastunturin erämaahan. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Kuukkelipolku on merkitty vihreisiin puutolppiin oransseilla käpymerkeillä. 

Retkikartta.fi

Kuukkelilenkki kuljettaa retkeilijän Tankavaaran alueen luonnonpiirteiden lävitse. Reitin alkuosa on yhteinen kahden lyhyemmän luontopolun kanssa ja se kulkee kuusivaltaisessa sekametsässä. Erottuaan Koppelolenkistä Kuukkelilenkki aloittaa noin 1,5 kilometrin loivahkon nousun kohden Pikku-Tankavaaran huippua. Juuri ennen huippua polku on paikoin hieman kivikkoinen, mutta suurempia rakkakivikoita reitillä ei ole. Huipulta avautuvat maisemat palkitsevat retkeilijän. Pikku-Tankavaaralta laskeuduttaessa saavutaan suoalueelle, mikä on Kuukkelipolun puolivälissä. Kun matkaa on taitettu kaikenkaikkiaan n. 4 km, saavutaan ensimmäiselle taukopaikalle, Hopiaojan varren nuotiopaikalle. Seuraava nuotiopaikka ja kota ovat tästä noin kilometrin päässä.

Huomioitavaa

Talvella reitin voi kulkea lumikengillä. Kuukkelilenkillä on sallittua myös maastopyöräillä, mutta reitti on paikoin juurakkoinen ja kivikkoinen. Pyöräilijän kannattaa ottaa huomioon myös reitin huonokuntoiset pitkokset sekä nousu Pikku-Tankavaaralle. 

Tankavaaran geologinen polku, 7 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Luontopolkuun tutustuminen symboli. Patikoinnin symboli. Lumikenkäilyn symboli. Maastopyöräilyn symboli. Sienestyksen ja marjastuksen symboli. Tulentekopaikan symboli. Laavun symboli. Avoimen kodan symboli. Kuivakäymälän symboli.

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesäisin patikointireittinä ja talvisin lumikenkäilyreittinä. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on helppo, koska polulla ei ole suuria korkeuseroja. Geologisella polulla voi myös maastopyöräillä.

Kulkuaika 2-4h

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Nuotion loiste valaisee laavun pimeässä. Laavun sisällä roikkuu riippumatto. Myös koira makaa laavussa.

Lähtöpiste

Tankavaaran pysäköintialue, Tankavaarantie 11,  99695 Tankavaara (retkikartta.fi).

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 10.6613' lon: 27° 05.8279', ETRS-TM35FIN P: 7562678m I: 504029m

Retkeilyrakenteet

Noin puolivälissä reittiä on laavu, liiteri ja käymälä tunnelmallisen Koiranjuomalammen rannalla. Kuukkelipolun loppupäässä Hopiaojan varressa on kaksi tulentekopaikkaa liitereineen. Jälkimmäisen yhteydessä on myös kota ja kuivakäymälä. Suo-osuudet on pitkostettu.

Nähtävää

Polun varrella on alueen geologiasta kertovia opastetauluja. 

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Kuukkelipolku on merkitty vihreisiin puutolppiin harmailla käpymerkeillä. 

Retkikartta.fi

Tankavaaran P-paikalta kuljetaan polun lähtöportille, joka on Tankavaara Wild – adventure and conference centerin (tankavaara.fi) pihalla (ent. luontokeskus). Geologinen polku alkaa portilta, jonne Tankavaaran muut luontopolut loppuvat. Alkumatka kuljetaankin muiden luontopolkujen uraa ”väärään suuntaan” kunnes Geologinen polku erkanee muista ja kääntyy vasemmalle. Pian tämän jälkeen ylitetään Hopiaojan kaksi uomaa. Ylityksessä ei ole siltaa, joten alkukesällä ja sateiden jälkeen kannattaa varautua vedenpitävillä jalkineilla. Geologisen polun puolivälissä on tunnelmallinen taukopaikka, laavu kirkasvetisen Koiranjuomalammen rannalla. Kesällä lampeen voi pulahtaa myös uimaan, vaikka virallista uimarantaa ei olekaan. Laavun jälkeen polku kulkee osin kallioisessa maastossa kohden Jorpulipään rinnettä, kunnes kääntyy oikealle ja laskeutuu suomaisemiin. Polun loppuosa on yhteinen Kuukkelilenkin kanssa.

Huomioitavaa

Reitti voidaan kulkea talvella lumikengillä. Reitillä voi myös maastopyöräillä, mutta se on paikoin kivikkoinen ja juurakkoinen. Osa reitin pitkoksista on huonokuntoisia. 

Reitit yli 10 km

Rautulammen kierros, 22 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Patikoinnin symboli. Maastopyöräilyn symboli. Kuntohiihdon symboli. Erävaelluksen symboli. Tulentekopaikan symboli.  Kuivakäymälän symboli.

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesällä patikointi- ja maastopyöräilyreittinä, talvella huolettuna maastohiihtoreittinä. Reitillä on paikoin suuria korkeuseroja ja sen kulkeminen vaatii kohtalaisen hyvää kuntoa.

Kulkuaika 3-10 h.

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste 

Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m.

Retkeilyrakenteet

Luulammen päivä- ja opastustupa, tulentekopaikka ja käymälä. Rautulammen tulentekopaikka, liiteri ja käymälä. Niilanpään päivätupa, tulentekopaikka, liiteri ja käymälä. Rautuojan silta.

Nähtävää

Rautupäiltä ja Niilanpään huipulta avautuvat upeat näkymät Urho Kekkosen kansallispuistoon. Niilanpään päivätuvan läheisyydessä voi tutustua vanhaan poroerotusaitaan.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Alussa  mustatolppaiset retkeilyreittimerkinnät. Välillä Luulalampi-Rautulampi-Kiilopää siniset ja punaiset rastiviitat.

Retkikartta.fi

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi)

Rautulammen reitti on yksi Urho Kekkosen kansallispuiston klassikoista ja se johdattaa retkeilijän huikaisevien tunturimaisemien äärelle. Reitti on erämainen ja se sisältää runsaasti korkeuseroja, joten se vaatii hyvän varustautumisen eikä sitä suositella aivan ensikertalaisille. Rautuojan purolaaksossa reitti puikkelehtii monena rinnakkaisena polkuna ja ylittää pieniä puroja kunnes saapuu Rautulammen tulentekopaikalle. Rautulammelta reitti palaa takaisin Kiilopäälle Raututunturit ylittäen.

Huomioitavaa

Reitti on erämainen, joten varustaudu eväin, ensiapu- ja pyöränkorjausvälinein. Sää saattaa vaihdella avotunturissa nopeasti, joten ota vaihto- ja sadevaatteet mukaasi. Puhelimen kuuluvuudessa saattaa olla katvealueita ja näkyvyys voi kadota nopeastikin. Lasku Luulammelle on jyrkkä, joten maastopyöräilijän on syytä hillitä ajonopeus ajoissa. Välillä on myös joitakin pienien purojen ylityksiä. Rautuojan ylitse on silta. 

Taajoslaavun polku, 26 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Patikoinnin symboli. Kuntohiihdon symboli. Erävaelluksen symboli. Tulentekopaikan symboli. Laavun symboli. Päivätuvan symboli. Kuivakäymälän symboli.

Kuljettavissa ympärivuoden, kesällä maastopyöräily ja patikointireittinä, talvella huolettuna maastohiihtoreittinä. Reitti on pituutensa ja erämaisuutensa takia melko vaativa reitti. 

Kulkuaika 3-10 h

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpisteet

Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä tai Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi) , Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Koordinaatit Saariselkä: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Koordinaatit Kiilopää: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m

Retkeilyrakenteet

Vellinsärpimän päivätupa, tulentekopaikka, liiteri ja käymälä. Rumakurun uusi ja vanha päivätupa, joiden yhteyksissä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Luulammen päivä- ja opastustupa, tulentekopaikka ja käymälä.  Taajoslaavu, tulentekopaikka, liiteri ja käymälä.

Nähtävää

Rumakurun suojellut päivätuvat. Luulammen historiallinen asuinpaikka. Taajoslaavun ja Vellinsärpimän päivätuvan välinen pitkä erämainen osuus vanhoine mäntymetsineen. Pääsiäiskuru. 

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Retkeilyreitin mustat pystytolpat.

Retkikartta.fi

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi)

Taajoslaavunpolulle voi lähteä Saariselältä tai Kiilopäältä ja polun kulkemiseen on useita reittivaihtoehtoja. Saariselältä lähdettäessä voi suunnata Luttojoen viertä kulkevan reitin kautta Vellinsärpimän tuvalle. Tämä on erityisesti maastopyöräilijälle ajettavampi vaihtoehto. Toinen mahdollisuus on valita Iisakkipään rinteiden ja Pääsiäiskurun kautta Vellinsärpimälle kulkeva reitti. Vellinsärpimältä jatketaan Taajoslaavulle, josta palataan Rumakurun tupien kautta Saariselälle.

Kiilopäältä aloitettaessa voidaan tehdä Saariselän maastopyöräilyoppaassakin esitelty reittivaihtoehto. Reitti kulkee Ahopään ja Iisakkipään rinteiden kautta Saariselälle, josta jatketaan Luttojoen vartta ja Vellinsärpimän päivätuvan kautta Taajoslaavulle. Paluu Kiilopäälle Luulammen kautta. Reitin voi kulkea myös yhdensuuntaisena reittinä Saariselän ja Kiilopään välillä

Huomioitavaa

Reitti on pitkä ja se soveltuukin erityisen hyvin kokeeneelle maastopyöräilijälle. Patikoijalle Taajoslaavunpolku sopii hyvin esimerkiksi yhden yön retkiin merkittyä reittiä pitkin. Yöpyä voi esimerkiksi Taajoslaavulla. Vellinsärpimän lähistöllä ja Taajoslaavu–Pessinlampi -osuudella on muutamia kosteita kohtia ja lyhyitä huonokuntoisia pitkososuuksia. Reitin takaosalta ei ole oikaisumahdollisuutta eikä puhelin kuulu joka paikassa, mikä on huomioitava reitille varustauduttaessa. 

Moitakurun reitti, 25 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Patikoinnin symboli. Kuntohiihdon symboli. Tulentekopaikan symboli. Päivätuvan symboli. Avoimen kodan symboli. Kuivakäymälän symboli. 

Kuljettavissa ympäri vuoden, kesällä maastopyöräily ja patikointireittinä, talvena huollettuna maastohiihtoreittinä. Reitti on pituutensa ja korkeuserojensa takia vaativa reitti.

Kulkuaika: 3-10 h

Hiihtolatu halkoo harvaa metsää. Taustalla näkyy talvinen tunturimaisema.

Lähtöpisteet

Patikointi ja maastohiihto:

Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12 99830 Saariselkä

GPS-koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Maastopyöräily:

Saariselän Neste (retkikartta.fi), Kiveliöntie 8, 99830 Saariselkä

Koordinaatit:WGS84 lat: 68° 25.3607' lon: 27° 24.5068' ETRS-TM35FIN P: 7590046 m I: 516763 m

Koirahiihto:

Ski Saariselän ala-asema (retkikartta.fi), Kullanhuuhtojantie, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.5504' lon: 27° 27.2825' ETRS-TM35FIN P: 7590412 m I: 518659 m

Retkeilyrakenteet

Luton päivätupa, tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Moitakurun päivätupa, tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Palo-ojan kota, käymälä ja liiteri. Luttojoen ja Lumipallokurun sillat. 

Nähtävää

Kaunispäältä ja Palopäältä avautuvat maisemat. Moitakurun vanha porokämppä ja poroerotusaita. Karvaselän Kummituskämppä Saariselällä.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Retkeilyreitin mustat pystytolpat.

Retkikartta.fi

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi)

Moitakurun reitti kulkee Luttojoen vartta Luttotuvalle, josta reitti jatkuu Moitakuruun, jossa on mahdollista pitää taukoa Moitakurun päivätuvalla. Paluu Saariselälle kulkee Palopää-tunturin ylitse, jolta laskeuduttaessa saavutaan Palo-ojan tulistelukodalle. Palo-ojan jälkeen reitti haarautuu. Valitsemalla länteen kulkevan haaran paluu Saariselälle tapahtuu Kaunispää-tunturin ylitse. Etelään vievä haara johtaa takaisin Luttojoen varteen ja edelleen Saariselälle. 

Maastopyöräilijä voi ajaa Moitakurun reitin Saariselän maastopyöräilyoppaan esittelemällä tavalla. Tässä tapauksessa lähtö tapahtuu Saariselän Nesteeltä, josta ajateaan alkuun merkitsemätöntä uraa Urupäälle. Urupäältä jatketaan kelkkauraa Palopäälle, jossa saavutaan Moitakurun retkeilyreitille. Retkeilyreittiä ajetaan Moitakurun ja Luton päivätupien kautta takaisin Saariselälle. 

Huomioitavaa

Moitakurun ladulla on talvella luvallista hiihtää koiran kanssa. Koiraladulle lähtö tapahtuu Ski Saariselän ala-asemalta. Huomaa myös, että Kaunispäälle kulkeva osuus ei kuulu koiralatuun. Koiradulla koirat on pidettävä kytkettynä ja jätökset kerättävä.

Maisemalliset Kairaan-erämaareitit yli 30km

Luirojärven vaellus, 70-80 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Erävaelluksen symboli. Kahluupaikan symboli. Tulentekopaikan symboli. Varaus- tai vuokratuvan symboli. Autiotuvan symboli. Laavun symboli. Kuivakäymälän symboli. Sienestyksen ja marjastuksen symboli. 

Kuljettavissa ympärivuoden, kesällä kävellen ja talvella hiihtäen. Reitti on pituutensa ja erämaisuutensa vuoksi melko vaativa reitti. Kulku-uraa ei ole merkitty maastoon. 

Kulkuaika: 4-6 päivää

Järven pintaan heijastuu vastarannalla oleva tunturi. Järveä ympäröi havumetsä.

Lähtöpiste

Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi). Osoite: Suomen Latu Kiilopää, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä (Inari)
 
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 20.7943' lon: 27° 27.7020' ETRS-TM35FIN N: 7581576 E: 519012

Retkeilyrakenteet

Niilanpään porokämppä, Suomunruoktun autio- ja varaustupa, Tuiskukurun autio- ja varaustupa, Luirojärven autio- ja varaustupa / Kuuselan vuokratupa ja Lankojärven autio- ja varaustupa.

Nähtävää

Vanha Niilanpään poroerotusaita, Raappanan kammi, avotunturialueet, tunturirinteiden lieveuomat, Sompion suoerämaat, Nattastunturit sekä Suomujoen upea Kotaköngäs.
 

Reittikuvaus

Kiilopää-Sumunruoktu, 14 km. Vaellus alkaa Kiilopäältä, Suomen Latu Kiilopään pihalta lähtevää Rautulammen reittiä pitkin. Vain ensimmäiset 5,5 km kuljetaan merkityllä reitillä. Niilanpään vanhalla poroaidalla on päivätupa tulentekopaikkoineen. Poroaidan jälkeen suunnataan viitoittamattomalle kulku-uralle lähes suoraan etelää kohti.
Kun Rautulammen merkityltä polulta on erkaannuttu ja kuljettu lähes 4 km, saavutaan kahden polun risteykseen. Risteyksestä noin 200 m päässä on Suomunlatvan laavu, jossa voi poiketa levähtämään. Mikäli ei ole tarvetta poiketa laavulla, matka jatkuu kohti kaakkoa, ja Suomunruoktun autio- ja varaustuvalle tästä risteyksestä on matkaa noin 4,5 km. Polku on paikoin kivikkoinen.
Tunturiylänköjen jälkeen polku seurailee Suomujoen vartta kuivilla mäntykankailla. Polku on koko matkalta leveä ja helppo havaita. Suomujoen ylittäminen tuvan kohdalta käy ongelmitta. 

Suomunruoktu–Tuiskukuru, 13 km. Suomunruoktulta reitti jatkuu aluksi jokivartta alaspäin. Aitaojan tuntumassa Suomujoen ylitystä varten on silta ja sillan kupeessa on myös tulentekopaikka. Sillalta matka jatkuu kohti Vintilätunturia. Polku johdattaa kulkijan Vintilätunturin ja puustoisen Vintilävaaran välistä Harrihaaran latvoille. Siitä otetaan suunta kohti Tuiskukurun autio- ja varaustupaa. 
Toinen vaihtoehto on jatkaa Aitaojan tulentekopaikalta matkaa edelleen Suomujokivartta alavirtaan Kallenlammen ja Kustunlammen jäädessä itäpuolelle. Kolmannen lammen, Salolammen jälkeen polku kaartuu seuraillen Vintiläojaa. Salolammen rannassa on myös laavu.
Tästä polku nousee Vintiläojan vartta Pikkutunturien eteläpuolisiin tunturikoivikoihin, josta se laskee kohti Tuiskukurua. Tämä reittivaihtoehto kulkee Vintilätunturin pohjoispuolta.
Tunturirinteillä erottuvat selvästi jääkauden uurtamat lieveuomat, jotka johdattavat kulkijan katseen kohti etelässä laajoina avautuvia Sompion suoerämaita. Lounaassa kohoavat salaperäiset Nattastunturit.

Tuiskukuru–Luirojärvi, 8 km. Tuiskukurun tuvalta polku jatkuu komeassa mäntymetsikössä ja tunturikoivikossa itään Ampupäiden eteläpuolta kohti Luirojärveä. Polun korkeimmalta kohdalta avautuu upea näkymä Tuiskukurun ja Luirojärven laaksoihin. Polku johtaa suoraan Luirojoen rantaan ja karttoihin on merkitty kahlaamo. Tuiskukurun ja Luirojärven välillä on myös muita polkuja.
Normaaliveden aikaan kahluupaikalla joen yli pääsee tavallisilla pitkävartisilla kumisaappailla. Tulvan aikana kahlattaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Jokien ylitystä varten onkin hyvä varustaa mukaan jonkinlaiset kahluutossut, jotta joen pohjan terävät kivet eivät ole paljasjalkaisen kahlaajan kiusana. 

Luirojärvelle saavuttaessa Kuuselan kämppä, 4 hengen vuokratupa tervehtii ensimmäisenä tulijaa. Lisäksi Luirojärven rannassa on Luirojärven autio- ja varaustupa (14 + 14 hlöä) sekä  Rajan kämppä autiotupa (6 hlöä). Luirojärven koillisrannalla sijaitsee huonokuntoinen majoituskäytöstä poistunut Raappanan kammi.

Erämainen Luirojärvi lepää keskellä jylhää tunturimaisemaa. Korkeimpana tunturina kohoaa Sokosti (718 m mpy). Sokosti on monille vaeltajille retken kohokohta. Kannattaakin varata aikaa yhden päivän verran Sokostin "huiputukseen" ja toivoa kirkasta säätä.
Sokostin huipulla on masto, joka on tehty matkapuhelinten kuuluvuuden vuoksi. Kuitenkin erämaassa on katvealueita, jolloin matkapuhelinten kuuluvuus on heikko. Ja aina on mahdollista, että mastossa on toimintahäiriö, jota ei ole ehditty korjata.

Luirojärvi–Lankojärvi, 19 km. Lankojärvelle lähdetään Luirojärven länsirantaa seuraten. Polku kulkee Vasanlyömäpäitten ja Joukhaispään välistä Palovangalle. Toinen reitti kulkee Ampuojan kautta ja jatkuu Ampupäiden ja Vasanlyömäpäiden välissä kohti Kaavitsalampia, jonka jälkeen se pian yhtyy ensimmäiseen reittivaihtoehtoon. Kaavitsanlampien tienoilta polku jatkuu yhtenä polkuna Palovanganjoen eteläpuolta.
Suomujoen läheisyydessä Palovanganjoella sijaitseva silta on purettu keväällä 2019. Palovanganjoen voi ylittää mm. noin 250 m jokisuusta ylävirtaan, jossa vettä on normaaliveden aikaan alle polven. Tämän jälkeen Suomujokivartta kuljetaan alavirtaan. Saariselkä - Sokosti -kartassa on merkitty kahluupaikat ennen Lankojärveä. Tulva-aikana on syytä välttää kahlaamista ja oman turvallisuutesi vuoksi kannattaa kulkea ensin n. 2 km Suomujokea ylävirtaan ja ylittää joki Kotakönkään sillan kautta. Kotakönkäältä Lankojärven tuvalle on matkaa n. 5 km, kahluupaikoilta matkaa on n. 1 km. 

Lankojärvi–Rautulampi, 8 km. Lankojärveltä vie selkeä reitti Rautuojan vartta pitkin länteen Rautulammelle. Maisemat ovat pääosin metsäiset. Rautulammella on keväällä 2019 palaneen päivätuvan tilalle pystytetty väliaikainen jurtta/teltta. 

Rautulampi–Niilanpää–Kiilopää, 11 km. Rautulammelta vie ristiviitoitettu reitti Kiilopäälle aukeissa tunturimaisemissa. Reitti on kivikkoinen ja leveä ja reitin varrella on päivätupa ja tulentekopaikka vanhalla Niilanpään poroaidalla. 

Nuorttin retkeilyreitti, 40 km, rengasreitti

Pysäköintialueen symboli. Kahluupaikan symboli. Erävaelluksen symboli. Tulentekopaikan symboli. Varaus- tai vuokratuvan symboli. Autiotuvan symboli. Laavun symboli. Kuivakäymälän symboli. Sienestyksen ja marjastuksen symboli. Kalastuksen symboli. Näköalojen katselun symboli. Maastopyöräilyn symboli.

Kuljettavissa kesällä kävellen. Reitti on pituutensa ja erämaisuutensa vuoksi melko vaativa reitti. Reitti on merkitty maastoon. Reitillä joki ylitetään kahdesti.

Kulkuaika: 3-4 päivää

Joki virtaa kurun pohjalla. Kurun rinteet kasvaa sekametsää.

Lähtöpisteet

Haukijärvenojan pysäköintialue (retkikartta.fi), jossa on paikoitustilan lisäksi opastekatos. Välillä Tulppio-Haukijärvenoja tiellä ei ole talvikunnossapitoa. 

Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 51.5370', lon: 29° 11.2806'. ETRS-TM35FIN P: 7528766m, I: 592009m

Hirvashaudan pysäköintialue (retkikartta.fi), josta heti alkuvaiheessa merkitty reitti eroaa vanhasta poroaidasta ja sen vierellä kulkevasta polusta. Välillä Tulppio-Hirvashaudan pysäköintialue ei tiellä ole talvikunnossapitoa. 

Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 52.9142' lon: 29° 17.4282' ETRS-TM35FIN N: 7531479m E: 596222m

Retkeilyrakenteet

Hirvashaudan autio- ja varaustupa, Saihon autiotupa, Kärekeojan autio- ja varaustupa, Metsopalon autiotupa sekä Karhuojan autiotupa. Karhuojan varaustupa on poistunut käytöstä 1.6.2020.  Retkeilyreitin ja Nuorttijoen varrella on lukuisia tulentekopaikkoja, laavuja sekä kotia, mutta myös pelkkiä avotulentekopaikkoja. Palvelurakenteet on merkitty ulkoilukarttoihin.

Huomioitavaa

Kalastusta varten tarvitset Nuorttijoen kalastusluvan 3550 (eraluvat.fi). Urho Kekkosen kansallispuiston alueella Nuorttijoen kalastuskausi on 1.6.-31.8.

Kärekeojan kahluuvaijerin kiinnityksestä kesäkaudeksi tiedotetaan Urho Kekkosen kansallispuiston sivuilla.

Puhelimen kuuluvuus Urho Kekkosen kansallispuiston syrjävyöhykkeellä on vähäistä - oleta, että soittaminen tai netin käyttö ei ole mahdollista. Kuuluvuusalueen rajalla ja/tai kylmällä säällä myös puhelimen akku voi kulua hyvin nopeasti. Luethan Ohjeet ja säännöt -sivulta tarkemmin vaellukselle varustautumisesta.

Nuorttin retkeilyreitti sijaitsee rajavyöhykkeen vieressä. Dronen käyttöön Nuorttijoella sisältyy rajoituksia (aviamaps.com). ADIZ-rajavyöhykkeellä dronen lennättämisestä on tehtävä lentosuunnitelma. Laadintaohjeita lentosuunnitelmaan saa AIS Finlandin verkkosivuilta (ais.fi). EFD200 ja EFR100 -lentokieltoraja-alueelle on haettava puolustusvoimien lentolupa dronen lennättämiseen. Lupaa voi hakea puolustusvoimien verkkosivuilta (puolustusvoimat.fi)

Vaativuus

Nuorttijoen ylitys tapahtuu rajavyöhykkeen tuntumassa helposti Kolsan siltaa pitkin. Reitin toisessa päässä, lähellä Haukijärvenojan pysäköintialuetta on joen ylitse kulkeva kahluuvaijeri, joka tuo turvallisuutta joen ylitykseen. Kahluuvaijeri kiinnitetään kesän alussa ja siitä tiedotetaan kansallispuiston Ajankohtaista-sivulla. Vedenpinnan ollessa normaali, joki on ylitettävissä kahlaten. Vesitilanne on syytä tarkistaa aina ennen retkeä Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisestä.

Reittikuvaus

Nuorttijoen eteläpuoli 16 km. Vaelluksen voi aloittaa Haukijärvenojan pysäköintialueelta (n. 93 km Savukoskelta), josta löytyy paikoitustilan lisäksi opastekatos. Pysäköintialueelta pääsee välittömästi merkitylle reitille. Seuraava etappi on Hirvashaudan autio- ja varaustupa, josta matka jatkuu uudelle Saihon autiotuvalle. Rajavyöhykkeen läheisyydessä reitin taitekohdassa on Kolsankosken riippusilta, josta reitti kääntyy takaisin kohti lähtöpistettä. Tulva-aikaan suositellaan joen etelärannan puoleista reittiä Venäjän rajan tuntumaan ja samaa reittiä takaisin. 

Nuorttijoen pohjoispuoli 24 km. Nuorttijoen pohjoispuolella retkeilyreitti kulkee Kolsankoskelta metsien halki Kummalehdonojan tulentekopaikalle, josta eteenpäin se pysyttelee lähempänä jokea. Mettopalon autiotupa sopii vaelluksen tauko- tai yöpymispaikaksi, samoin Kärekeojan autio- ja varaustupa. Hieman reitiltä syrjässä on Karhuojan autio- ja varaustupa, jossa on myös sauna. Karhuojan varaustupa on poistunut käytöstä 1.6.2020. Autiotupa ja sauna ovat vielä retkeilijöiden käytettävissä.
Haukinivoilla, Kärekeojan autio- ja varaustuvan läheisyydessä Nuorttijoki on vähän veden aikana ylitettävissä kahlaamalla. Joen ylitse on viritetty kahluuvaijeri, josta voi ottaa tukea ylityksen aikana. Vesitilanne on aina syytä tarkistaa ennen vaellusta Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisestä. Kahluuvaijeri poistetaan talveksi.
Nuorttin retkeilyreitti on mahdollista kulkea myös toisinpäin eli kulkea ensin Nuorttijoen pohjoispuolta.

Kemihaara–Korvatunturinmurusta retkeilyreitti 20km/suunta

Pysäköintialueen symboli. Erävaelluksen symboli. Tulentekopaikan symboli. Autiotuvan symboli. Avoimen kodan symboli. Näköalojen katselun symboli.
Korvatunturinmurustalle johtava reitti on niin sanottu matkailupalvelureitti, jolla matkailuyrittäjät voivat järjestää luvanvaraisia moottorikelkalla huollettuja hiihtovaelluksia ja kuljettaa asiakkaita moottorikelkan reessä.

Edestakaisin kuljettava reitti, yhteispituus noin 40 km.

Kuljettavissa kesällä kävellen. Kulkuaika: 2-3 päivää.

Huom! Reitin pitkospuut ovat käyttöikänsä lopussa ja heikkokuntoisia. Reitti erottuu erityisesti huonolla säällä ja pimeällä paikoin heikosti maastosta. Älä lähde Korvatunturinmurustan reitille ilman suunnistustaitoja, omaa karttaa, kompassia ja majoitetta.

Lähtöpiste

Kemihaaran pysäköintialue (retkikartta.fi). Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 57.7565', lon: 28° 57.2906'. ETRS-TM35FIN P: 7539990m, I: 581842m.

Retkeilyrakenteet

Retkeilyreitin varrella on Vieriharjun autiotupa ja sauna, Rakitsanojan kammi ja tulipaikka, liiteri-käymälä ja Korvatunturinmurustalla tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Reitillä on sillat jokien ylitykseen. Palvelurakenteet on merkitty ulkoilukarttoihin.

Huomioitavaa

Reitti Rakitsanoja-Korvatunturinmurusta-välillä sisältää erittäin heikkokuntoisia pitkoksia ja erottuu maastosta heikosti.

Puhelimen kuuluvuus Urho Kekkosen kansallispuiston syrjävyöhykkeellä on vähäistä - oleta, että soittaminen tai netin käyttö ei ole mahdollista. Kuuluvuusalueen rajalla ja/tai kylmällä säällä myös puhelimen akku voi kulua hyvin nopeasti. Luethan Ohjeet ja säännöt -sivulta tarkemmin vaellukselle varustautumisesta.

Kemihaara-Korvatunturinmurusta-välillä ei ole merkittyjä talvireittejä.

Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä. Rajavartiolaitokselta (raja.fi) on tarvittaessa haettava lupa rajavyöhykkeellä liikkumiseen. Rajavyöhykkeelle jatkuva polku risteää Korvatunturinmurustan reitistä ennen Korvatunturinmurustaa. Rajavyöhyke on merkitty maastoon.

Korvatunturinmurustalle johtava reitti sijaitsee rajavyöhykkeen läheisyydessä. Dronen käyttöön alueella sisältyy rajoituksia (aviamaps.com). ADIZ-rajavyöhykkeellä dronen lennättämisestä on tehtävä lentosuunnitelma. Laadintaohjeita lentosuunnitelmaan saa AIS Finlandin verkkosivuilta (ais.fi). EFD200 ja EFR100 -lentokieltoraja-alueelle on haettava puolustusvoimien lentolupa dronen lennättämiseen. Lupaa voi hakea puolustusvoimien verkkosivuilta (puolustusvoimat.fi).
 

Nähtävää

Maailmanrauhan merkiksi pystytetty Rauhanpaalu Korvatunturinmurustalla. Hyvällä säällä Korvatunturi näkyy Korvatunturinmurustalle.

Reittiselostus

Reitti alkaa Kemihaarasta (noin 100 km Savukoskelta pohjoiseen, josta noin 75 km soratietä), ylittää Keskihaaran ja kulkee pienten kuusikoiden ja aapasoiden läpi kuivalle mäntykankaalle. Poroaidan jälkeen saavutaan Vieriharjun autiotuvan pihapiiriin. Sieltä reitti jatkuu matalia kankaita ja aapasoita pitkin.
Palo-Vieriharjun jälkeen Korvatunturinmurustan retkeilyreitti erkaantuu matkailupalvelureitistä kaartuen Rakitsanojaa kohti. Rakitsanojaa myötäillen retkeilyreitti johtaa Rakitsanojan kammille. Kun kuljetaan kammilta noin kaksi kilometriä, reitit yhtyvät jälleen ja reitti jatkuu kuivaa mäntykangasta pitkin.
Pari sataa metriä ennen rajavyöhykettä retkeilyreitti kaartuu Korvatunturinmurustalle, missä sijaitsee Korvatunturinmurustan Rauhanpaalu sekä tulentekopaikka ja käymälä. Rajavyöhykkeellä liikkuminen ei ole sallittua ilman Rajavartiolaitokselta anottua lupaa. 
Kemihaara–Korvatunturinmurusta retkeilyreitillä liikkumiseen tarvitaan aina kartta ja kompassi. 
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi).
Kartat: Urho Kekkosen kansallispuisto vedenkestävä ulkoilukartta 1:100 000, Karttakeskus 2016 tai Itäkaira Nuortti Korvatunturi vedenkestävä topokartta, 1:50 000, Karttakeskus 2017.

Maastopyöräilyreitit

Latvakurun kierros, 10 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Tulentekopaikan symboli.  

Ajettavissa lumettomaan aikaan. Keskivaikea reitti Kiilopään lähimaastossa.

Ajoaika 1-2 h

Suositeltu ajosuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Kiilo-ojan silta (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä
Koordinaatit WGS84 lat: 68° 20.8287' lon: 27° 27.5981', ETRS-TM35FIN P: 7581639m I: 518940m

Retkeilyrakenteet

Ahopään luontopolun tulentekopaikka.

Nähtävää

Historiallinen Ruijanpolku.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Alussa retkeilyreittimerkinnät. Ruijanpolulla viittoina ovat puupaalut. Lopussa seurattava karttaa. Reitistä on saatavissa myös GPS-jälki.

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi)

Latvakurun kierroksella pääsee nauttimaan vaihtelevasta maastopyöräilykokemuksesta aivan Kiilopään lähiympäristössä. Reitti ylittää ensin Ahopää-tunturin ja sukeltaa sitten Ruijanpolkua ympäröivien metsien siimekseen. Reitillä saa hyvän kokonaiskuvan Kiilopään alueen erilaisista maasto- ja polkutyypeistä, joten se soveltuukin hyvin tutustumislenkiksi ennen pidemmille erämaareiteille lähtemistä. 

Huomioitavaa

Ahopäällä on lyhyt kivikkoinen osuus. Reitillä on muutamia lyhyitä pitkospuuosuuksia, jotka voi ohittaa myös pyörää taluttaen. Ennen Kiilopäätä on joitakin kosteita kohtia, jotka voi halutessaan ohittaa ajamalla Ruijanpolun P-paikalta Kiilopäälle tietä pitkin.

Sivakan lenkki, 12 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Tulentekopaikan symboli. Päivätuvan symboli. Laavun symboli. Kuivakäymälän symboli.

Ajettavissa lumettomana aikana. Maisemiltaan monipuolinen, mutta korkeuseroiltaan maltillinen reitti.

Ajoaika 1,5-2,5 h 

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Pyöräilijät pitävät taukoa tuvan seinustan vieressä. Sää on sumuinen ja näkyvyys heikko.

Lähtöpiste

Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m

Retkeilyrakenteet

Niilanpään päivätupa, tulentekopaikka, liiteri ja käymälä sekä Sivakkaojan laavu, tulentekopaikka, käymälä ja liiteri.

Nähtävää

Niillanpäältä avautuvat komeat maisemat. Niillanpään vanhaan poroerotusaitaan voi tutustua Niillanpään päivätuvan läheisyydessä. 

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Alussa siniset rastiviitat, Ruijanpolulla puupaalut vinoviitalla, Sivakan laavulta eteenpäin seuraillaan pientä patikkapolkua ja lopussa taas sinisin rastiviitoin merkittyä retkeilyreittiä.

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi)

Maisemiltaan ja maastoltaan monipuolinen Sivakan lenkki kulkee kokonaisuudessaan Urho Kekkosen kansallispuistossa. Nautiskeleva laskuosuus, paikon mutkikas neulaspolku, vähäiset kivikot ja juuret antavat aloittelijallekin vivahteikkaan maastopyöräilykokemuksen. Lenkillä pääseekin kehittämään ajotaitoaan helpohkossa, mutta vaihtelevassa maastossa. Kokeneimmille kuskeille reitti sopii rentoon nautiskeluun.

Huomioitavaa

Lähdettäessä Niilanpään porokämpältä, on kiinnitettävä huomiota oikeaan reittivalintaan. Reitti lähtee länteen, ei etelään. Samoin käännyttäessä Ruijanpolulta kohden Sivakkojan laavua on reitin valintaan hyvä kiinnittää huomiota.

Kakslauttasen kierros, 13 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. 

Ajettavissa lumettomana aikana. Nopeakulkuinen lähireitti maantien tuntumassa, joka tarjoaa myös useita oikaisumahdollisuuksia.

Ajoaika 1-2 h

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste

Kiilopään savusauna (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7795' lon: 27° 27.5202', ETRS-TM35FIN P: 7581548 m I: 518888 m

Retkeilyrakenteet

Kiilo-ojan ylityksessä pitkospuut. Kakslauttasenjoen ylityksissä on sillat. Kiilopäällä reitin lähtöpisteen lähettyvillä on Ahopään-reitin tulentekopaikka.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on pääosin merkitsemätön, mutta sen seuraaminen on mahdollista Saariselän maastopyöräilyoppaan kartan avulla. Paluureitillä kelkkareitti on merkitty rastiviitoilla.

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi).

Kiilopääntien läheisyydessä kulkeva reitti vie pyöräilijän nopeakulkuista polkua ja valaistua latureittiä pitkin Kiilopäältä Tievantuvan kautta Kakslauttaseen ja sieltä moottorikelkkareitin pohjaa noudatellen takaisin Kiilopäälle. Reitti soveltuu erityisen hyvin maastopyöräilyä aloitteleville lajiin tutustumiseen ennen vaativammille reiteille lähtöä.

Huomioitavaa

Reitin alussa muutama kostea kohta.

Kultareitti, 13 km / suunta

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli.

Ajettavissa lumettomana aikana. Helpohko maastopyöräilyreitti tustuttaa Lapin kultamaiden historiaan.

Ajoaika 1-2 h.

Metsänlaidalla olevassa portissa lukee "Laanilan kultareitti". Tekstin alapuolella on alueen kartta ja infotaulu vaskoolia esittävissä pyöreissä alustoissa.

Lähtöpisteet

Kakslauttanen (retkikartta.fi), Tullipalontie 1, 99830 Saariselkä, Laanila (retkikartta.fi), Viskitie 1, 99830 Saariselkä

Koordinaatit Kakslauttanen: WGS84 lat: 68° 20.1164'lon: 27° 19.9753', ETRS-TM35FIN P: 7580282 m I: 513715 m

Koordinaatit Laanila: WGS84 lat: 68° 23.4392' lon: 27° 23.8153',  ETRS-TM35FIN: P: 7586471 m I: 516313 m

Retkeilyrakenteet

Tullinpalon ja Kutturantien moottorikelkkasillat. Reittiä on mahdollista jatkaa Laanilasta latupohjaa myöten Kiilopäälle, jolloin reitti kulkee Piispanojan tulistelutuvan ja käymälän kautta. Kiilopäällä on Ahopäänpolun tulentekopaikka.

Nähtävää

Kerkelän kaivoskylä, Kuivakurun huuhtomalaitos, Everstin kuilu, Carl Gustafin kuilu sekä Laanilan kvartsikallio.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Reitti on osin merkitsemätön, joten sen seuraamiseen tarvitsee Saariselän maastopyöräilyoppaan kartan. Laanilan kultareitti on merkitty maastoon oransseilla reittimerkeillä. Jos reittiä jatkaa Laanista Kiilopäälle, on reitti merkitty retkeilyreitin merkein.

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi).

Reitti kulkee pääosin kuivaa mäntykangasta pitkin 4-tien länsipuolella. Korkeuserot ovat Kuivakurua lukuun ottamatta melko pieniä, joten se soveltuu rentoon ajonautiskeluun. Reitti kulkee vanhojen ja nykyisten kultamaiden halki ja sen varrella on vaskoolin muotoiset opastetaulut kertomassa alueen kullankaivuun historiasta 1800–1900-lukujen taitteessa. Kullankaivuu jatkuu reitin läheisyydessä myös nykyisin. 

Huomioitavaa

Reitillä on purojen ylityksiä, jotka voi tehdä joko taluttamalla pyörää ja kahlaamalla tai ajamalla yli. Reittiä ei ole merkitty kokonaan, joten sen seuraaminen vaatii karttaa. Reitillä on useita oikaisumahdollisuuksia 4-tien kautta. 

Saariselän perhepyöräilyreitti, 14 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Tulentekopaikan symboli. Päivätuvan symboli. Kuivakäymälän symboli.

Ajettavissa lumettomana aikana. Koko perheelle sopiva helppo maastopyöräilyreitti.

Ajoaika 2 h

Kaksi pyöräilijää on pysähtynyt polulle. Taustalla näkyy sekametsää ja tunturin rinne.

Lähtöpiste

Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m

Retkeilyrakenteet

Rumakurun uusi ja vanha päivätupa, joiden yhteydessä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Prospektorin päivätupa ja liiteri. Käymälä sijaitsee retkeilyreitin varrella noin 100 m päässä Prospektorin tuvalta.

Nähtävää

Prospektorin museokaivos, Rumakurun suojellut uusi ja vanha päivätupa, Rumakurun kurulaakso. 

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: retkeilyreitin mustat pystytolpat

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi).

Saariselän perhepyöräilyreitti on erityisesti perheille ja maastopyöräilyn aloittelijoille soveltuva helppo reitti, joka vie pyöräilijän Saariselän matkailukeskuksesta Urho Kekkosen kansallispuistoon. Tasapintainen ja leveähkö, mutta maisemiltaan vaihteleva reitti johdattaa tunturien kupeeseen ja kauniin kurulaakson lävitse Rumakurun päivätuville.

Huomioitavaa

Reitti on helposti seurattava ja osin edestakainen. Sen varrella on muutama vauhdikkaampi lasku ja lyhyt tiukahko nousu.

Rumakurun lenkura, 17 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Tulentekopaikan symboli. Päivätuvan symboli. Kuivakäymälän symboli.

Ajettavissa lumettomana aikana. Keskivaikea reitti kuljettaa avotunturien tunnelmaan.

Ajoaika 1,5-2,5 h

Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.

Lähtöpiste

Kiilo-ojan silta (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.8287' lon: 27° 27.5981', ETRS-TM35FIN P: 7581639m I: 518940m

Retkeilyrakenteet

Rumakurun uusi ja vanha päivätupa, joiden yhteydessä käymälä, tulentekopaikka ja liiteri. Luulammen päivä- ja opastustupa, tulentekopaikka ja käymälä.

Nähtävää

Rumakurun suojellut päivätuvat, Rumakuru.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: retkeilyreitin mustat pystytolpa. Risteyksissä seuraa karttaa ja opasteita. 

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi).

Kansallispuiston avotunturimaisemissa ja kauniissa tunturilaaksossa kulkeva reitti on pääosin leveätä ja helposti ajettavaa nopeaa retkeilyreittiä, mutta pitkät nousut tuovat reitille fyysistä haastetta. Raskas nousu Kiilopään tunturiselänteen yli palkitsee maisemillaan ja pitkällä loppulaskulla. Hyväkuntoiselle pyöräilijälle rento rullailulenkki. 

Huomioitavaa

Ahopään rinteessä on lyhyt kivikkoinen osuus. Pieranvaaran sivustassa puron ylitys ajamalla tai taluttamalla. Nousu Luulammelta Kiilopään tunturiselänteen ylitse on jyrkkä, joten huomioi talutettava osuus ajankäytössä. Sää avotunturissa voi vaihtua nopeasti, varaa siis reppuun varavaatteita. Luulammella on kahvila avoinna sesonkiaikoina. 

Rönkön kierros, 17 km, rengasreitti

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Tulentekopaikan symboli. Avoimen kodan symboli. Kuivakäymälän symboli.

Ajettavissa lumettomana aikana. Keskivaativa lähireitti Kiilopään ja Laanilan välimaastossa.

Ajoaika 1,5-2,5 h

Suositeltu ajosuunta: vastapäivään.

Lähtöpiste

Kiilo-ojan silta (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.8287' lon: 27° 27.5981', ETRS-TM35FIN P: 7581639m I: 518940m

Retkeilyrakenteet

Piispanojan tulistelutupa, tulentekopaikka ja käymälä sijaitsevat reitin läheisyydessä. 

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Ahopään ylittävällä osuudella retkeilyreittimerkinnät. Pieranvaaran itäpuolelta alkaen latuviitoitus Laanilaan saakka. Laanilasta Kiilopäälle moottorikelkkareitin punainen rastiviitoitus.

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi).

Ajettavuudeltaan vaihtelevan tasoista ja vähemmän tunnettua retkeilyreittiä, joka kulkee osittain kelkkauran pohjaa. Maastoltaan pääasiassa kuivaa mäntykangasta, notkopaikoilla kosteampia maastonkohtia.

Huomioitavaa

Aholammen tienoilla ja Kiilopään läheisyydessä on muutamia kosteapohjaisia reitin kohtia. Hangasojan ylitys on mahdollista kiertää latupohjan kautta. Reitin suurimmat nousut ovat Ahopään ja Laaniselän ylityksissä. Reitillä on useita oikaisumahdollisuuksia.  

Kulmakurun reitti, 25 km

Bussipysäkin symboli. Pysäköintialueen symboli. Maastopyöräilyn symboli. Tulentekopaikan symboli. Avoimen kodan symboli. Kuivakäymälän symboli.

Ajettavissa lumettomana aikana. Erämainen ja haastava reitti Saariselällä.

Ajoaika 3-4 h

Suositeltu ajosuunta: vastapäivään.

Maastopyörä nojaa tunturikoivuun. Taustalla avautuu syvä kuru ja metsäinen vaaramaisema.

Lähtöpiste

Saariselän Neste (retkikartta.fi), Kiveliöntie 8, 99830 Saariselkä

koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.3607' lon: 27° 24.5068' ETRS-TM35FIN P: 7590046 m I: 516763 m

Retkeilyrakenteet

Harriojan tulistelutupa, liiteri ja käymälä.

Nähtävää

Kulmakuru, joka on lähes 90 asteen kulman tekevä rotko.

Reittikuvaus

Reittimerkinnät: Kulmakurun retkiladun latupohjalla punaiset puutolpat ja kelkkauralla rastiviitat. Osalla reitistä ei ole merkintää lainkaan.

Saariselän maastopyöräilyopas (pdf 4,5Mt, julkaisut.metsa.fi).

Retkikartta.fi

Tämä klassikkoreitti vie pyöräilijän 4-tien länsipuolella avautuvaan Hammastunturin erämaahan. Kulmakurun rotko, kaksi kahlausta Tolosjoen poikki ja raskas nousu sekä vauhdikas laskuosuus tekevät reitistä vaativan, mutta elämyksellisen. Reitti edellyttää ajajalta hyvää kuntoa ja maastopyöräilykokemusta. 

Huomioitavaa

Kulmakurun reitti on hyvin erämainen ja osa reitistä on merkkaamatonta. Puhelimen kuuluvuudessa saattaa olla katvealueita.  Reitille lähdettäessä mukaan on syytä ottaa kartta ja kompassi sekä mahdollisesti myös GPS-laite. Tolosjoen kahlauksen vaativuuteen vaikuttaa veden korkeus ja tulva-aika saattaakin estää reitin kiertämisen kokonaan. Tolosjoen kahlauksien takia reitille lähtevän on syytä olla uimataitoinen ja reppuun kannattaa varata vaihtovaatteita.

Pysäköintialueet

Kiilopää (Inari)
Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä

Saariselkä (Inari)
Lutontie, 99830 Saariselkä

Tankavaara (Sodankylä)
Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara

Muut pysäköintialueet

Asiakaspalvelu

Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehinen
Puh. 0206 39 7200

ukpuisto(at)metsa.fi

Urho Kekkosen kansallispuiston esite


(pdf 4,4 Mt, julkaisut.metsa.fi)

Retkiehdotuksia

Talven retkiehdotukset

1/2 päivää: Tutustu Saariselän palvelupiste Kiehiseen ja kierrä Aurorapolku. 
1 päivää: Tee lumikenkäretki luontopolulle. 
2 päivää: Varaa petipaikka yhdeltä puiston lukuisista varaustuvista ja hiihdä nauttimaan tunturituvan lämmöstä kaamoksen rauhassa. 

Kevään retkiehdotukset

1/2 päivää: Nauti kevätauringosta kansallispuiston huolletulla latuverkostolla. 
1 päivä: Tee lumikenkäretki maailman kauneimmalle Rumakurulle ja evästele päivätuvassa. 
Yli 2 päivää: Pakkaa tavarat ahkioon ja suuntaa suksenkärjet erämaahan. Puistossa riittää nähtävää ja koettavaa usean päivän hiihtovaellukselle. Kattava autio- ja varaustupien verkosto tarjoaa hankiaisen hiihtäjälle lämpimän yösijan. 

Kesän retkiehdotukset

1/2 päivää: Kierrä teemareitti ja pulahda virkistävälle uinnille tunturijärvellä. Reppuun kannattaa pakata purkki matkaan, sillä ensimmäiset marjat kypsyvät jo heinäkuussa. Kalamiehen kannattaa suunnata Suomu-, Lutto- tai Nuorttijoen varteen. Kalastusluvat saa palvelupiste Kiehisestä.
1 päivää: Heittäydy yöttömän yön seikkailuun. Patikoi tai maastopyöräile merkittyjä reittejä tunturiin. Pakkaa reppuun nokipannu ja kamera. Kuuntele kapustarinnan vihellystä ja keitä kahvit nuotiopaikalla. Nauti.
2-7 päivää: Mieli erämaahan! Pakkaa rinkka ja suuntaa oikealle erävaellukselle Nuorttijoen retkeilyreitin kuusikoihin tai Saariselän tunturimaihin. Autiotuvan saunan löylyt hoitavat kehoa ja mieltä. 

Syksyn retkiehdotukset

1/2 päivää: Kiipeä Kiilopäälle ihailemaan tunturin ruskaa. Poimi retkieväät matkalta, kansallispuiston ensimmäiset marjat ja sienet kypsyvät jo loppukesästä. 
1 päivä: Syksyn raikkaat ilmat ovat kuin luotuja maastopyöräilyyn. Vuokraa pyörä alueen yrittäjiltä ja vietä päivä satulan selässä kansallispuiston laajaa reittiverkostoa tutkaillen. Sopivia reittejä löytyy niin aloittelijalle kuin konkarillekin. 
2 päivää: Tee matka historian havinaan ja patikoi Ruijan polku. Tämä Lapin vanhin kulkukeino johdattaa sinut Sompion luonnonpuiston ja Urho Kekkosen kansallispuiston maisemiin. Matkan varrella on mahdollista yöpyä vaikkapa Kaptukaislammen laavulla. 

Maastopyöräilyopas


(pdf 7,6 Mb, julkaisut.metsa.fi)

Urho Kekkosen kansallispuiston ja Saariselän alueelle. Julkaisua voi ostaa alueelta Metsähallituksen pisteistä sekä Suomen Latu Kiilopäältä, Saariselän keskusvaraamosta ja Santa's Hotel Tunturista. 

Tarkista varoitukset

Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen (ilmatieteenlaitos.fi) aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla ja tupien tulisijoissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta. Huomaathan, että tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.

Piirros tulisijasta. Piirrokseen on merkitty katto, hormi ja irti maasta.

Tulentekopaikoilla joukolla tulistelu lisää koronaviruksen tartuntavaaraa. Katso koronavirusohjeet retkeilijälle.