Tunnelmallinen yöpymispaikka monen vuosikymmenen ajan

Suomunruoktun asuinrakennuksessa oli kaksi puolta, Teräväpää ja Tylppäpää ja keskellä keittiö. Sotien aikaan kämpässä majoittuivat sotilaspartiot, ja sitä käytettiin tuolloin myös hevostallina. Vuonna 1943 Suomen Latu osti kämpän ja saunan eräretkeilykäyttöön. Jo tuolloin varsinainen kämppä oli kuitenkin jo niin huonokuntoinen, ettei sitä enää kannattanut korjata, ja se purettiin pois. Eräretkeilijöille tehtiinkin kämppä sitten saunasta. Kämpässä ei ole kiinteää perustusta vaan se on tehty maapohjalle käsinveistetyistä pyöröhirsistä. Kämpässä on yksi ikkuna ja lautarakenteinen harjakatto. Suomen Ladun korjausretkikunnat ja yksityiset henkilöt tekivät kämppään korjaustöitä ja remontteja tehtiin useana vuosikymmenenä alkaen vuodesta 1947.

Suomunruoktun museokämppä sisältä 2002. Kuva: Veli Pääkkö

Suomunruoktun vanha kämppä on ensimmäinen Saariselän alueelle yksinomaan retkeilykäyttöön tehty autiotupa. Se ehti palvella eräretkeilijöitä usean vuosikymmenen ajan. Myöhemmin Koilliskairaan rakennettu autiotupaverkosto ja erityisesti vuonna 1966 rakennettu Suomunruoktun uusi kämppä vähensivät vanhan kämpän käyttöä. Näin vanha kämppä pääsi rapistumaan. Uusi kämppä sijaitsee noin 400 m etäisyydellä vanhasta kämpästä (polkua pitkin 600 m). Suomunruoktun uudelta kämpältä löytyy tulentekopaikka, liiteri ja kuivakäymälä.

 

Suomunruoktun museokämpän riukukäymälä. Kuva: Nina RaasakkaVuosina 1976-78 Suomen Latu ry. kunnosti Suomunruoktun vanhan kämpän museaaliseksi kohteeksi. Nykyään se onkin historiallinen tutustumiskohde Urho Kekkosen kansallispuiston perusosalla. Kämpän kunto on huono. Kämpässä on edelleen peskat ja pöytä, mutta tulisija on poistettu. Museokämpän takaa löytyy myös vanha riukukäymälä. Ruoktu on pohjois- eli tunturisaamea ja tarkoittaa kotia.

Vanhan Suomunruoktun historiaa, kesto 5 minuuttia.