Sulan maan aikaan, kulkuaika 5-7 päivää
Vaativa reitti, pituuden ja vaihtelevakuntoisten polkujen takia

Sallantunturin alueen vanhojen metsien halki kulkeva UKK-reitin osuus

Lähtöpiste
Osoite: Hautajärvi, Karhunkierroksen luontokeskus, Hautajärventie 414, 98995 Hautajärvi
Koordinaatit: WGS84 66° 31.1398', 29° 03.2735'
ETRS-TM35FIN 7379263, 591337

Osoite: Kelloselkä, Hanhikangas, Saijantie, 98920 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 56.5272', 28° 57.7562'
ETRS-TM35FIN 7426280, 585766

Osoite: Sallan Poropuisto, Hautajärventie 111, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 44.3297', 28° 49.4223'
ETRS-TM35FIN 7403441, 580361

Osoite: Tunturikeskus, Revontulentie, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 45.5567', 28° 46.1984'
ETRS-TM35FIN 7405652, 577929

Retkeilyrakenteet
Reitin varrella on useita taukopaikkoja kuten kotia, laavuja ja yksi päivätupa.

Nähtävää
Sallantunturin alueen vanhojen metsien halki kulkeva UKK-reitin osuus

Reittikuvaus
Sallatunturin alueen kautta kulkee valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti. Kuusamon suunnasta tuleva Karhunkierroksen reitti jatkuu Hautajärveltä pohjoiseen UKK-reittinä Sallan kunnan läpi aina Savukosken puolelle Tulppioon saakka. Reitti on merkitty punaisilla vanerilaatoilla maastoon. Reitin 45 km pituinen etappi reittiä välillä Hautajärvi - Sallatunturi on nimetty Topsakantaipaleeksi.

UKK-reitti eli UKK-vaellusreitti on valtakunnallinen vaellusreitti, joka on nimetty presidentti Urho Kaleva Kekkosen mukaan. Reitti kulkee Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella. Sen päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. Urho Kekkonen vaelsi reitin vuonna 1957.
 

Vanhassa männyssä on kyltti, jossa lukee UKK-reitti.

UKK-reittiä voi kulkea osuuksittain:

Hautajärvi - Tervanpolttamalammit, 11 km
Tervanpolttamalammit - Konttilampi, 7 km
Konttilampi - Aikkipetsi, 12 km
Aikkipetsi - Sallatunturi, 15 km
Sallatunturi - Pitkälampi, 10,5-11,5 km
Pitkälampi - Kelloselkä 18,5 km

Hautajärvi - Tervanpolttamalammit, 11 km (Topsakantaival, 1. osuus)
Reitin alkuosuus kulkee yksityismaita pitkin, joilla reitin ylläpidosta vastaa Sallan kunta. Hautajärveltä lähdettäessä reitti kulkee Koutajoen maantiesillan kautta. Sillan jälkeen UKK-reitti kääntyy länteen metsäautotielle, jota se seuraa kilometrin. Reitti kulkee läpi Kirjavanviidan ja Kirjavanjängän. Ennen Isonviidan paikallistietä reitti kulkee vanhan peltoaukean poikki. Isoviidassa reitti kulkee taas yli kilometrin tietä pitkin. Vantturimmillä reitti on pitkostettu ja se seuraa moottorikelkkareittiä. Ennen Kaartiselkää metsätieosuutta on lähes kilometri, kunnes reitti sukeltaa vihdoin nuoreen mäntymetsään, missä polku seurailee vanhoja ajouria Tervalammen kodalle, jossa on Sallan kunnan ylläpitämä kota.
 

Syksyinen suomaisema, taustalla metsää ja pilvinen taivas.

Tervanpolttamalammit - Konttilampi, 7 km (Topsakantaival, 2. osuus)
Lammilta reitti jatkaa Puupalovaaraa kohti ja nousee ylös sen rinnettä metsäautotien ylityksen jälkeen. Ylhäällä metsä on vanhaa petäjikköä. Jossakin näillä main kulki myös vanha postireitti, jota pitkin posti kulki vielä ennen viime sotia Niemelän ja Aholanvaaran kylän välillä.

Nousu jatkuu ja maisema avartuu idän suunnalla, ympärillä on tykkylumen painamia puita. UKK-reitti kulkee kovapohjaisella tunturimaalla, edessä kohoaa yksi kuusikkoisen Palotunturin huipuista. Reitti laskeutuu rinnettä alas ja kuusien lomasta näkyy vettä; siellä Pikkukonttilampi välkyttelee vesiään. Erämaalammen jäätyä taakse reitti viettää edelleen alas tummassa kuusikossa. Vähitellen näköpiiriin ilmestyy suuria aihkeja ja lopulta vettä: Konttilampi petäjikkörantoineen ottaa vaeltajan vastaan. Lammen rannalla on Konttilammen kota.

Konttilampi - Aikkipetsi, 12 km, (Topsakantaival, 3. osuus)
Konttilammen kodalta reitti nousee taas tunturiin, missä matalaa kuusta ja koivua kasvaa aivan ylhäälläkin. Rinteen kosteat painanteet ovat soistuneet. Palotunturissa on näköalapaikka, josta maisema avautuu itään. Rajan takana siintävät suuret tunturit, kuten Kieskistunturi ja Possolitunturi. Alhaalla välkkyvän veden äärellä on Niemelän kylä. Lyhyen matkan päässä tunturin päällä on pieni lampi, jonka rannalla on Palotunturin kota.

Kodalta lähtiessä reitti laskeutuu Topsakka-aavalle ja tunturimaa jää taakse. Laaja suoalue on Löytöjängän-Suksenpaistama-aavan soidensuojelualue. Reitti ylittää heinikkoisen jängän Topsakkaharjua pitkin; siellä missä kova maa loppuu, ovat jatkona pitkospuut. Topsakkaharjun nokassa on pieni tulipaikka, lähellä siintää Topsakkajärvi. Tulipaikalla ei ole käymälää. Paikalla on aiemmin sijainnut lintutorni. Topsakkaharjulla on perimätiedon mukaan ollut useita peuranpyyntikuoppia. Viimeinen kulutukselta on säästynyt peurakuoppa on aidattu reitin viereen. Reilun kolmen kilometrin päässä tulipaikalta, Suksenpaistamalammilla, on Suksenpaistaman laavu.

Topsakalla, vanhalla suoniityllä, on harmaa lato, mikä kertoo vuosisadan vaihteen työstä. Karjan "rehu" hankittiin silloin lähes yksinomaan luonnonniityiltä. Niityt olivat pitkien matkojen takana, jolloin heinänteossa meni useita päiviä. Heinäntekijät asustivat tuohikattoisessa kodassa tai kämpässä. Kallungin kylästä Topsakalle heinäreitti tuli Palotunturin ja Isovaaran välistä. Heinät ajettiin karjalle talven aikana hevosella. Luonnonniityiltä korjattiin heinää vielä viime sotien jälkeen muutamia vuosia. 

UKK-retkeilyreitti kulkee Suksenpaistamalammilta Aikkipetsin länsirinteellä suoraan Vilman metsäautotielle. Tieltä on vain kilometri lammen rannalla olevalle Aikkipetsin päivätuvalle.
 

Rinkkaa kantavat mies ja nainen ylittävät suota pitkoksia pitkin.

Sumuinen syysmaisema. Nainen rinkka selässä kodan edessä.

Aikkipetsi - Sallatunturi, 15 km (Topsakantaival, 4. osuus)
Päivätuvalta on kaksi reittivaihtoehtoa kohti Sallatunturia. Matkaa voi jatkaa joko Aikkipetsin kierrosta pitkin Paltsarikummun ohi tai valita varsinaisen UKK-reitin, joka kulkee Ruuhitunturin itäpuolitse Siskelilammen kautta. Ruuhitunturilla voi valita myös tunturin laen kautta kulkevan reittivaihtoehdon.

UKK-reitti nousee Aikkipetsin päivätuvalta Kuusikko-Ruuhivaaraan ja erkanee sen pohjoispuolella Aikkipetsin ja Ruuhitunturin reiteistä itään, kohti Siskelilammen kotaa. Reitti jatkuu lammelta kumpareisessa maastossa laajojen soiden äärelle, mistä se kiemurtelee pitkoksia myöten Kolmiloukkosenvaaran laitaan. Sieltä reitti jatkuu Kolmiloukkosen lammelle, jossa on laavu (Kolmiloukkosen laavu 1). Aikkipetsin päivätuvalta Paltsarikummun ja Hanhivaaran kautta tuleva Aikkipetsin kierroksen reitti yhtyy UKK-reittiin ennen Kolmiloukkosen lampea, jolloin myös ylitetään Sallan kansallispuiston raja.
 

Nainen päivätuvassa, selaa vieraskirjaa.

Mies ja nainen kantavat rinkkoja. Polku kiemurtelee mäntyvaltaisessa sekametsässä.

Kolmiloukkoselta UKK-reitti jatkuu Sallan Poropuistoon, jonka kohdalla ylitetään Salla - Kuusamo -tie (nro 950). Reitti kulkee Salla - Kuusamo -tietä seuraillen tien itäpuolella Sallatunturin matkailukeskukseen.

Sallatunturi-Pitkälampi 10,5-11,5 km
Tällä reittiosuudella UKK-reitti kulkee noin melkein koko matkan Sallan kansallispuistossa. Sallatunturin tunturikeskuksesta lähdettäessä on kaksi reittivaihtoehtoa valittavana jatkettaessa matkaa kohti Aatsinginhautaa. Pohjoista reittiä pitkin Pitkälammelle on 10,5 km, eteläistä pitkin 11,5 km. Molemmat reitit yhdistyvät noin 700 metriäennen Pahakurua olevassa risteyksessä.

Pohjoinen reitti: Pohjoista reittiä pitkin pääsee tunturin vierustaa Kaippahanojan laavulle, joka on korkealla tunturin metsäisellä rinteellä, ja siitä edelleen läpi kuusikkoisten korpien kohti Pahakurua ja edelleen Pitkälammelle.

Eteläinen reitti: Sallatunturin eteläpuolelta kiertävä reitti, kulkee Tunturilammen laavulle saakka samaa polkua Sallatunturi - Kaunisharjun reitin kanssa. Hieman ennen laavua reitit erkanevat. Tunturilammen laavulta UKK-retkeilyreitti jatkuu Kylmähetteen kodalle ja siitä edelleen kohti Pahakurua ja edelleen Pitkälammelle.

Pahakurun (Pahaojankurun) ympäristössä ja sen partaalla kasvaa suuria aihkipetäjiä. Pahakurun taukopaikalta on myös portaat kurun pohjalle, missä virtaa pieni puro. Kurun partaalta suurten aihkien lomasta vilahtelevat Aatsinginhaudan vaaramaisemat.

Reitti viettää Pahakurulta alas Aatsinginhaudan pohjalle. Pitkälammella on kota ja tulipaikka vanhan metsän reunassa. Pitkälampi on kaunis suolampi, jonka rannasta näkyy Aatsinginhaudan jyrkkärinteinen Julmoivan vaara. Aatsinginhaudan kartalla hienosti näkyviä muotoja on maastossa vaikea erottaa. Hautavajoama on niin suuri ja kauttaaltaan puuston peittämä, että maisemat muistuttavat lähinnä vaaramaisemia.
 

Suuria kelopuita ja vanhoja mäntyjä sekä kuusia, joiden lomassa kiemurtelee polku.

Lampimaisema, jonka taustalla kohoaa jyrkkä ja kuusikkoinen rinne.

Pitkälampi-Kelloselkä 18,5 km
Pitkälammelta ja sen jälkeen olevilta pitkoksilta näkyy hienosti vasemmalla kohoava jyrkkä Julmoivan rinne. Polku jatkuu Julmoivan jyrkän rinteen alla kauniissa, vanhassa kuusikko-koivikossa. Reitti kiemurtelee vaikeahkossa maastossa haudan pohjalla vaarojen ja myöhemmin talousmetsän ympäröimänä. Paikoin polku erottuu huonosti, on vaikeakulkuinen ja maasto on hieman pusikoitunut. Ennen Aatsinginjokea UKK-reitti saapuu metsäautotielle ja reitin viimeiselle taukopaikalle, Koutalammen laavulle (ent. nimi Aatsinginhaudan laavu). Reitti jatkuu hiekkatietä pitkin Aatsingin kylään. Viimein kylämaisema vesineen avautuu kauniina suurten vaarojen kainalossa. Kylältä voi edetä edelleen tietä pitkin Kelloselän Hanhikankaalle, missä reitti ylittää rautatien ja saapuu Salla - Kelloselkä maantielle (nro 82).

Hanhikankaalla voi vielä nähdä päätien varrella kantoja, jotka ovat sota-ajalta peräisin. Venäläiset käyttivät samaa väylää talvisodan aikana edetessään länteen. Joukot toimivat Sallan vanhalta kirkonkylältä tulleen huollon varassa. Suomalaiset tekivät parhaansa häiritäkseen vihollisen kuljetuksia ja siksi venäläiset joutuivat hakkaamaan tien varret aukeiksi suojatakseen kuljetuksiaan.

UKK-reitti jatkuu Sallan itäosissa Kelloselästä pohjoiseen kohti Tulppiota ja Nuorttia, mutta reitti on huonossa kunnossa ja reittimerkintä on puutteellinen välillä Kelloselkä - Naruska.
 

Lampimaisema, etualalla suota. Taustalla vaaramaisema.

Järvimaisema, lumpeita vedessä. Taustalla vaaramaisemaa.

Huomioitavaa
Maasto on retkeilyllisesti vaativaa ja monilla osuuksilla tarvitaan vankkaa retkeilykokemusta. Reitti kulkee suurimman osan matkaa asumattomilla metsäseuduilla ja useilla osuuksilla on syytä varmistaa kulkusuunta kartan ja kompassin avulla. Muutamissa kohdissa polku voi olla huonosti erottuva ja pusikoitunut.

Säänmukainen retkeilyvarustus, eli hyvät vaelluskengät, säältä suojaava vaatetus, varavaatetta, kartta, ladattu puhelin, sekä tarpeeksi juotavaa ja syötävää. Reitin varrella on luonnonvesipisteitä, mutta niiden laatua ei tutkita, vesi pitää aina keittää ennen käyttöä. Sateisella kelillä suosittelemme kumisaappaita tai vedenpitäviä vaelluskenkiä, reitti voi paikoin olla kostea. Tulentekoa varten mukana pitää olla tulitikut ja käymälää varten oma wc-paperi.