Sallatunturin alueen kautta kulkee valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti. Kuusamon suunnasta tuleva Karhunkierroksen reitti jatkuu Hautajärveltä pohjoiseen UKK-reittinä Sallan kunnan läpi aina Savukosken puolelle Tulppioon saakka. Reitti on merkitty punaisilla vanerilaatoilla maastoon.

Reitin varrella on monia taukopaikkoja kuten kotia, laavuja ja tupia. Reitistä voi valita vaelluskohteiksi myös eripituisia osataipaleita. Reitillä on mahdollisuus tutustua Sallan erämaiden lisäksi myös moniin alueen tunnettuihin nähtävyyksiin.

Reitin lähtöpisteet

Sallatunturin alueen halki kulkevalle UKK-reitin osuudelle voi lähteä mm. seuraavista paikoista:

  • Hautajärvi
  • Sallatunturi, hiihtokeskus
  • Vilman metsäautotie (Aihkipetsin päivätuvan eteläpuolella)
  • Kelloselkä, Hanhikangas

Ajo-ohjeita löydät Sallatunturin kartat ja kulkuyhteydet -sivuilta.

Vaativuus

Maasto on retkeilyllisesti vaativaa ja monilla osuuksilla tarvitaan vankkaa eräretkeilykokemusta. Reitti kulkee suurimman osan matkaa asumattomilla metsäseuduilla ja useilla osuuksilla on syytä varmistaa kulkusuunta kartan ja kompassin avulla.

Reittiosuudet

UKK-reittiä voi kulkea osuuksittain välillä Hautajärvi - Kelloselkä:

  • Hautajärvi - Tervanpolttamalammit, 11 km
  • Tervanpolttamalammit - Konttilampi, 7 km
  • Konttilampi - Aihkipetsi, 12 km
  • Aihkipetsi - Sallatunturi, 15 km
  • Sallatunturi - Kelloselkä, 30 km

Hautajärvi - Tervanpolttamalammit, 11 km

Reitin alkuosuus kulkee yksityismaita pitkin, joilla reitin ylläpidosta vastaa Sallan kunta. Hautajärveltä lähdettäessä reitti kulkee Koutajoen maantiesillan kautta. Sillan jälkeen UKK-reitti kääntyy länteen metsäautotielle, jota se seuraa kilometrin. Reitti kulkee läpi Kirjavanviidan ja Kirjavanjängän. Ennen Isonviidan paikallistietä reitti kulkee vanhan peltoaukean poikki. Isoviidassa reitti kulkee taas yli kilometrin tietä pitkin. Vantturimmillä reitti on pitkostettu ja se seuraa moottorikelkkareittiä. Ennen Kaartiselkää metsätieosuutta on lähes kilometri, kunnes reitti sukeltaa vihdoin nuoreen mäntymetsään, missä polku seurailee vanhoja ajouria Tervanpolttamalammin taukopaikalle, jossa on Sallan kunnan ylläpitämä kota.

Tervanpolttamalammit - Konttilampi, 7 km

Lammilta reitti nousee metsäautotielle, jonka ylityksen jälkeen se kiipeää Puupalovaaran rinnettä suoraan ylös. Ylhäällä metsä on vanhaa petäjikköä. Jossakin näillä main kulki myös vanha postireitti, jota pitkin posti kulki vielä ennen viime sotia Niemelän ja Aholanvaaran kylän välillä.

Nousu jatkuu ja maisema avartuu idän suunnalla, ympärillä on tykkylumen painamia puita. UKK-reitti kulkee kovapohjaisella tunturimaalla, edessä kohoaa yksi kuusikkoisen Palotunturin huipuista. Reitti laskeutuu rinnettä alas ja kuusien lomasta näkyy vettä; siellä Pikkukonttilampi välkyttelee vesiään. Erämaalammen jäätyä taakse reitti viettää edelleen alas tummassa kuusikossa. Vähitellen näköpiiriin ilmestyy suuria aihkeja ja lopulta vettä: Konttilampi petäjikkörantoineen ottaa vaeltajan vastaan. Levähtää tai yöpyä voi lammen rannalla olevassa kodassa.

Konttilampi - Aihkipetsi, 12 km

Konttilammen kodalta reitti nousee taas tunturiin, missä matalaa kuusta ja koivua kasvaa aivan ylhäälläkin. Rinteen kosteat painanteet ovat soistuneet. Palotunturissa on näköalapaikka, josta maisema avautuu itään. Rajan takana siintävät suuret tunturit, kuten Kieskistunturi ja Possolitunturi. Alhaalla välkkyvän veden äärellä on Niemelän kylä. Lyhyen matkan päässä tunturin päällä on pieni lampi, jonka rannalla on Palotunturin kota.

Kodalta lähtiessä reitti laskeutuu Topsakka-aavalle ja tunturimaa jää taakse. Laaja suoalue on Löytöjängän-Suksenpaistama-aavan soidensuojelualuetta. Reitti ylittää heinikkoisen jängän Topsakkaharjua pitkin; siellä missä kova maa loppuu, ovat jatkona pitkospuut. Topsakkaharjun nokassa on lintutorni, josta voi tarkkailla elämää ympäröivällä suolla ja lähellä siintävällä Topsakkajärvellä. Lintutornin luona on myös tulentekopaikka. Reilun kolmen kilometrin päässä lintutornista, Suksenpaistamalammilla, on laavu.

UKK-reitin maisemia Aihkipetsin eteläpuolella. Kuva: Pia Arvola

Topsakalla, vanhalla suoniityllä, on harmaa lato, mikä kertoo vuosisadan vaihteen työstä. Karjan "rehu" hankittiin silloin lähes yksinomaan luonnonniityiltä. Niityt olivat pitkien matkojen takana, jolloin heinänteossa meni useita päiviä. Heinäntekijät asustivat tuohikattoisessa kodassa tai kämpässä. Kallungain kylästä Topsakalle heinäreitti tuli Palotunturin ja Isovaaran välistä. Heinät ajettiin karjalle talven aikana hevosella. Luonnonniityiltä korjattiin heinää vielä viime sotien jälkeen muutamia vuosia.

UKK-retkeilyreitti kulkee Suksenpaistamalammilta Aihkipetsin länsirinteellä suoraan Vilman metsäautotielle. Tieltä on vain kilometri Kalliolammen rannalla olevalle Aihkipetsin päivätuvalle, missä voi levähtää pitempäänkin.

Aihkipetsi - Sallatunturi, 15 km

Päivätuvalta on kolme reittivaihtoehtoa kohti Sallatunturia. Matkaa voi jatkaa Aihkipetsin kierrosta pitkin Ruuhitunturin itäpuolitse tai Ruuhitunturin kierrosta Ruuhitunturin laen kautta tai valita varsinaisen UKK-reitin, joka kulkee niiden välistä.

UKK-reitti nousee Aihkipetsin päivätuvalta Kuusikkoruuhivaaraan ja erkanee sen pohjoispuolella Aihkipetsin ja Ruuhitunturin reiteistä itään, kohti Siskelilammen kotaa. Reitti jatkuu lammelta kumpareisessa maastossa laajojen soiden äärelle, mistä se kiemurtelee pitkoksia myöten Kolmiloukkosenvaaran laitaan. Sieltä reitti jatkuu Kolmiloukkosen lammelle, jossa on laavu. Aihkipetsin päivätuvalta Ruuhitunturin itäpuolitse tuleva Aihkipetsin kierroksen reitti yhtyy UKK-reittiin ennen Kolmiloukkosen lampea.

Kolmiloukkoselta UKK-reitti jatkuu Sallan Poropuistoon, jonka kohdalla ylitetään Salla - Kuusamo -tie (nro 950). Reitti kulkee Salla - Kuusamo -tietä seuraillen tien itäpuolella Sallatunturin matkailukeskukseen.

Sallatunturi - Kelloselkä, 30 km

Tällä reittiosuudella UKK-reitti kulkee noin puolet matkasta Aatsinki - Onkamon Natura-alueella (www.ymparisto.fi). Sallatunturilta lähdettäessä on kaksi reittivaihtoehtoa valittavana jatkettaessa matkaa Aatsinginhautaan. Molempia reittejä pitkin on vajaa 8 km matkaa ennen Pahakurua olevaan risteykseen, jossa reitit taas yhtyvät.

Pohjoinen reitti: Pohjoista reittiä pitkin pääsee tunturin vierustaa Kaippahanojan laavulle, joka on korkealla tunturin metsäisellä rinteellä, ja siitä edelleen läpi kuusikkoisten korpien kohti Pahakurua.

Tunturilammit, taustalla Iso Pyhätunturi, Kuva: Pauliina Kulmala

Eteläinen reitti: Toinen vaihtoehto, Sallatunturin eteläpuolelta kiertävä reitti, kulkee Tunturilammen laavulle saakka samaa polkua Sallatunturi - Kaunisharjun reitin kanssa. Hieman ennen laavua reitit erkanevat. Tunturilammen laavulta UKK-retkeilyreitti jatkuu Kylmähetteen kodalle ja siitä edelleen kohti Pahakurua.

Pohjoinen ja eteläinen reitti yhdistyvät ennen Pahakurua. Kallioisen kurun ympäristössä ja sen partaalla kasvaa suuria aihkipetäjiä. Pahakurun taukopaikalta on myös portaat rotkon pohjalle, missä virtaa pieni puro. Purosta voi koukata kahvivedet tulentekopaikalle. Kurun partaalta suurten aihkien lomasta vilahtelevat Aatsinginhaudan vaaramaisemat.

Reitti viettää kurulta alas Aatsinginhaudan pohjalle. Pian reitti saapuukin Pitkälammen kodalle (Luppotupa), missä voi taas levähtää.

Pitkälammen kodalta pohjoiseen on pitkosta lähes kilometri. Vasemmalla kohoaa jyrkkä Julmoivanrinne. Reitti kiemurtelee vaikeahkossa maastossa haudan pohjalla vaarojen ympäröimänä. Ennen Aatsinginjokea UKK-reitti saapuu metsäautotielle, jota pitkin se jatkuu Aatsingin kylään. Sillankorvan taukopaikalla, Koutalammen laavulla voit jälleen hengähtää. Viimein kylämaisema vesineen avautuu kauniina suurten vaarojen kainalossa. Kylältä voi edetä edelleen tietä pitkin Kelloselän Hanhikankaalle, missä reitti ylittää rautatien ja saapuu Salla - Kelloselkä maantielle (nro 82).

Hanhikankaalla voi vielä nähdä päätien varrella kantoja, jotka ovat sota-ajalta peräisin. Venäläiset käyttivät samaa väylää talvisodan aikana edetessään länteen. Joukot toimivat Sallan vanhalta kirkonkylältä tulleen huollon varassa. Suomalaiset tekivät parhaansa häiritäkseen vihollisen kuljetuksia ja siksi venäläiset joutuivat hakkaamaan tien varret aukeiksi suojatakseen kuljetuksiaan.

UKK-reitti jatkuu Sallan itäosissa Kelloselästä pohjoiseen, mutta reitti on huonossa kunnossa ja reittimerkintä osin puutteellinen välillä Kelloselkä - Naruska.