Patikointireitit

Kaksi naista kulkee kivikkoisella polulla tunturin huipulla. Taustalla vaara- ja tunturimaisemia.

Sallatunturin reittirakenteita uusitaan kesäkauden 2021 aikana. Mikäli Sallan kansallispuiston perustaminen ja lisärahoitus vahvistuu loppuvuodesta 2021, jatketaan reittien ja palvelurakenteiden uudistustyötä enenemässä määrin tulevina vuosina.

Reittien lähtöpisteet

Tunturikeskus, Sallatunturin Holiday Club Salla -hotellin ja rinteiden välissä

Pohjoisrinteet, Sallatunturin kahden tunturihuipun välissä

Poropuisto, Sallatunturin eteläpuolella

Patikointireitit 0-10 km

Kolmiloukkosen kierros, ,3,8 km / rengasreitti

Sulan maan aikaan, kulkuaika n. n. 2 h edestakaisin
Keskivaativa reitti

Kaunis harjulampi ja jääkauden jälkiä Sallassa.

Lähtöpiste
Osoite: Sallan Poropuisto, Hautajärventie 111, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 44.3297', 28° 49.4223'
ETRS-TM35FIN 7403441, 580361

Retkeilyrakenteet
Kolmiloukkosen laavu 1 (lammen länsirannalla), Kolmiloukkosen laavu 2 (lammen itärannalla)

Nähtävää
Kaunis harjulampi ja jääkauden jälkiä Sallassa.

Reittikuvaus
Reittimerkintä: Osin punaiset neliöt puussa, osin ei merkintää
Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään, mutta reitti on kuljettavissa kumpaankin suuntaan

Kolmiloukkonen on kaunis ja monimuotoinen harjulampialue Kaunisharjulla, Sallatunturin luonnonsuojelualueella, jossa vaihtelevat jääkauden muovaamat jyrkät harjukummut, supat, kivikot ja eri ikäiset mäntymetsät. Kolmiloukkosen rannalla on kaksi laavua, toinen itä- ja toinen länsirannalla. Lammen ohitse kulkee Topsakantaival, 45 km, joka on Oulangan, Hautajärven ja Aikkipetsin suuntaan kulkeva UKK-reitin osuus. Kolmiloukkosen kierros kiertää Kolmiloukkosen lammen.

Kolmiloukkosen reitin alku löytyy Poropuiston pysäköintialueen reunasta, kulmasta lähellä Salla-Kuusamo -tietä. Noin 150 metrin päässä pysäköintialueesta ylitetään Sallatunturin luonnonsuojelualueen raja. Polku kulkee alkuun melko jyrkkienkin mäkien yli, ja on välillä hieman kivikkoinen. Metsä on alkuun melko nuorta männikköä, puusto vankistuu Kolmiloukkosen lampea lähestyttäessä, jolloin myös polku muuttuu hieman helppokulkuisemmaksi. Juuri ennen Kolmiloukkosta on polun varressa kaunis pieni lampi. Kolmiloukkosen laavu 1 (lammen länsirannalla) sijaitsee pienessä niemessä, käymälä on laavusta hieman erillään, kummun päällä.
Polku kulkee mäntymetsässä, taustalla pieni lampi.

Puolikota ja liiteri mäntymetsässä, aurinkoinen päivä.

Reitti jatkuu laavulta oikealle, ja alkaa seurata lammen rantaa mäntymetsässä. Lammen eteläpäässä ylitetään suo, jonka jälkeen reitti erkanee UKK-reitistä vasemmalle, jatkaen lammen rantaa kohti pohjoista. Suon jälkeisessä risteyksessä ei ole viittaa ja suolta laavu 2:n kautta takaisin laavu 1:lle kulkeva osuus reitistä on vaikeampikulkuisempaa, polku erottuu paikoin huonommin, eikä reittimerkintöjä tai viittoja ole. Pian saavutaan Kolmiloukkosen laavu 2:lle (lammen itärannalla), joka sijaitsee pyöreän rakkakivikon reunustamassa luonnonkauniissa niemessä. Reitti jatkuu lammen rantaa kiertäen rakkakivikon ohi harjulle, josta erkanee pieni polku oikealle. Tämä polku johtaa 250 metrin päässä sijaitsevalle Kaunisharjun pysäköintialueelle ja luonnonilmiöiden havainnointipaikalle. Sinne päästäkseen on ylitettävä Salla-Kuusamo -tie, ylityskohdassa ei ole alennettua nopeusrajoitusta, tietä ylitettäessä on oltava erityisen varovainen. Kolmiloukkosen kierros jatkuu tästä risteyksestä suoraan, edelleen seuraten lammen rantaa, nyt harjun päällä. Reitti palaa alkuosan laavu 1:lle, ja Poropuistolle palataan laavulta oikealle, takaisin samaa reittiä kuin kierroksen alussa.

Järvimaisema, jonka taustalla mäntymetsää. Etualalla kivikkoa ja heiniä.

Kolmiloukkosen laavu 1:ltä oikealle, lammen länsireunan ohi, kulkee punaisin neliöin merkitty UKK-reitin 45 km pituinen osuus kohti Aikkipetsiä, Hautajärveä ja Oulankaa, joka on nimetty Topsakantaipaleeksi.

Huomioitavaa

Reitti on paikoin jyrkkä ja kivikkoinen. . Kolmiloukkosen lammen itä- ja pohjoisreunalla kulkevaa reittiosuutta ei ole merkitty maastoon, eikä sillä ole reittiviittoja. Polku on myös tällä osuudella paikoin huonommin havaittavissa, ja sen yli menee risteäviä polkuja

Säänmukainen retkeilyvarustus, eli hyvät vaelluskengät, säältä suojaava vaatetus, varavaatetta, kartta, ladattu puhelin, sekä tarpeeksi juotavaa ja syötävää. Reitin varrella on luonnonvesipisteitä, mutta niiden laatua ei tutkita, vesi pitää aina keittää ennen käyttöä. Sateisella kelillä suosittelemme kumisaappaita tai vedenpitäviä vaelluskenkiä, reitti voi paikoin olla kostea. Tulentekoa varten mukana pitää olla tulitikut ja käymälää varten oma wc-paperi.

Taivaan tavoittelijan taival, 1,9 km / suunta

Sulan maan aikaan, kulkuaika 1,5 h edestakaisin
Keskivaativa reitti

Tunturin huipulta komeimmat maisemat Sallatunturin luonnonsuojelualueelle ja aina Venäjälle asti.

Lähtöpiste
Osoite: Pohjoisrinteet, Tunturikummuntie, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 46.2496', 28° 46.6856'
ETRS-TM35FIN 7406949, 578250.

Retkeilyrakenteet
Pohjoisen Sallatunturin näköalatorni

Nähtävää
Tunturin huipulta komeimmat maisemat Sallatunturin luonnonsuojelualueelle ja aina Venäjälle asti 

Reittikuvaus
Reittimerkintä: siniset neliöt puissa, alkuosalla punaiset neliöt puussa
Suositeltu kulkusuunta: edestakaisin, reitti ei ole rengasreitti

Kaksi naistaa seisoo puisilla portailla jyrkässä rinteessä ja katsoo maisemia.

Taivaan tavoittelijan taival johdattaa kulkijan läpi kauniiden metsien tunturin rinnettä ylös aina huipulle asti. Huipulla olevasta näköalatornista voi nähdä erityisen komeasti Venäjän puolella olevat vanhat Sallatunturit: Sallatunturi, Välitunturi ja Rohmoiva. Myös Sallatunturin luonnonsuojelualueen metsät, lammet ja pienet suot levittyvät edessä.

Reitti kulkee alkuun Pohjoisrinteiden pysäköintialueelta 250 metriä punaisin neliöin merkittyä UKK-reittiä pitkin. Sallatunturin luonnonsuojelualueen raja ylitetään hieman ennen sähkölinjaa ja ensimmäistä risteystä. Risteyksestä käännytään oikealle, josta alkaa sinisin neliöin merkitty reitti kohti Pohjoisen Sallatunturin huippua (entinen nimi Iso-Pyhätunturi). Alkuun reitti on helppokuinen ja sorastettu, ja se kulkee vanhassa, kuusivaltaisessa sekametsässä. 

Mies ja nainen kulkee sekametsässä sorapolkua pitkin.

Ylemmäs noustessa polku muuttuu vaativammaksi, ja jyrkäksi, mutta portaat helpottavat kulkua.  Tunturin huipulla vastassa on karumpi, kivikkoinen ja paljas tunturin laki. Pohjoisen Sallatunturin huipulla olevasta tornista on komeat maisemat ympäröivään vaara- ja tunturiluontoon sekä Sallatunturin luonnonsuojelualueelle ja erityisen komeasti näkyvät Venäjän puolella olevat vanhat Sallatunturit. Huipulta näkee myös maisemia pohjoiseen talousmetsien yli. Huipulta palataan takaisin samaa reittiä pitkin.

Portaat nousevat tunturin huipulle kivikossa, huipulla on näköalatorni.

Reitin voi aloittaa myös Tunturikeskuksesta, kulkien Pohjoisrinteille Keselmäjärven ohitse tietä pitkin, jolloin matkaa tulee yhteen suuntaan 4,3 km. Tällä reitillä ei ole kuitenkaan erillistä viitoista tai reittimerkintää.

Huomioitavaa
Reitti on alkuun sorastettu, mutta sen varrella on kosteimmissa paikoissa pitkoksia. Reitti on paikoin epätasainen ja jyrkkä. Tunturin lakea lähestyttäessä kivirakan yli on portaat (portaiden kaide on paikoin hieman huonokuntoinen). 

Suositeltavimmat jalkineet tälle reitille ovat nilkkoja hyvin tukevat vaelluskengät. Evääksi kannattaa ottaa ruokaa, jota ei tarvitse kypsentää nuotiolla sekä juomavettä. Tunturin huipulla on näkötorni, mutta reitin varrella ei ole tulistelupaikkaa, käymälää tai vesipistettä.
 

Hangasjärven reitit, 2,6-4,5 km

Sulan maan aikaan
Helppoja ja keskivaativia reittejä

Lähtöpiste
Osoite: Tunturikeskus, Revontulentie, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 45.5567', 28° 46.1984'
ETRS-TM35FIN 7405652, 577929

Osoite: Sallatunturin Tuvat, Hangasjärventie , 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 45.3379', 28° 45.9431'
ETRS-TM35FIN 7405240

Retkeilyrakenteet
Tupien laavu, Ämminpolun laavu, Hangasjärven laavu, Hangasharjun näköalatorni (kaikki Sallan kunnan ylläpitämiä)

Järvimaisema, jonka taustalla mäntymetsää. Etualalla kivikkoa ja heiniä.

Reittikuvaus
Sallatunturin keskuksesta voi retkeillä merkittyjä polkuja pitkin Hangasjärven suuntaan. Kierrettäväkseen voi valita 2,6 km pituisen Ämminpolun tai 4,5 km pituisen Hangasharjun polun, tai kulkea tiheään risteäviä polkuja omien valintojen mukaan. Hangasjärven alueella on kaunista mäntymetsää ja kumpuilevaa harjumaastoa. Hangasjärveltä on hienot maisemat Ruuhitunturin suuntaan. Hangasjärven polut ovat Sallan kunnan ylläpitämiä, ja niiltä on yhteys Metsähallituksen ylläpitämille reiteille, kuten Hangasjärven laavulta Ruuhitunturin kierrokselle. Hangasjärven reitit ovat sekä helppokulkuisia että keskivaativia ja ne soveltuvat myös aloitteleville retkeilijöille. Kartta helpottaa reitin valintaa risteyksissä.

Hangasharjun reiteille lähdetään usein myös Sallatunturin Tuvilta, suon laidassa on opasteviitat ja pitkostettu reitti.

Mies ja nainen pitelee kiikaroivaa lasta. Taustalla vaaramaisemia.

Patikointireitit yli 10 km

Kaunisharjun kierros, 11 km, rengasreitti

Sulan maan aikaan, kulkuaika 3-4 h
Keskivaativa reitti

Kulje Sallatunturin luonnonsuojelualueella jääkauden muovaamilla harjuilla, ikikuusikossa lampien ja purojen ohi

Lähtöpiste
Osoite: Tunturikeskus, Revontulentie, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 45.5567', 28° 46.1984'
ETRS-TM35FIN 7405652, 577929

Osoite: Sallan Poropuisto, Hautajärventie 111, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 44.3297', 28° 49.4223'
ETRS-TM35FIN 7403441, 580361

Retkeilyrakenteet
Kaunisharjun laavu, Tunturilammen laavu

Nähtävää
Kulje Sallatunturin luonnonsuojelualueella jääkauden muovaamilla harjuilla, ikikuusikossa lampien ja purojen ohi

Reittikuvaus
Reittimerkintä: siniset neliöt puussa, osin punaiset neliöt puussa (UKK-reitin osuus)
Suositeltu kulkusuunta: reitti on kuljettavissa molempiin suuntiin

Kaunisharjun kierros kulkee nimensä mukaisesti kauniissa, kuusivaltaisessa metsässä osin Sallatunturin luonnonsuojelualueen sisällä. Reitti kiertää Kaunisharjun jääkauden muotoilemien jyrkkäpiirteisten harjujen reunamilla, ylittää useita metsäpuroja ja näyttää kauniita tunturi-, suo-, ja lampimaisemia. Reitti kulkee osittain UKK-reittiä pitkin, suhteellisen lähellä matkailukeskusta, mutta reitin tunnelma on silti erämainen. Tarinan mukaan Kaunisharjun alueella on asunut erakko, piilopaikassaan, kulkien vain omia jälkiään.

Harjurinne taustalla, etualalla lampi ja heinikkoa.

Kaunisharjun kierros alkaa Tunturikeskuksesta, heti lähtöopasteiden oikealla puolelle jatkuvaa reittiä pitkin, ja jatkuu heti 100 metrin jälkeen seuraavasta risteyksestä vasemmalle. Polku mutkittelee melkein puolet matkasta Salla - Kuusamo -tien (nro 950) suuntaisesti, alkuun suon laitaa vanhojen sekametsien läpi. Kahdesta seuraavasta risteyksestä käännytään oikealle. Pian ylitetään pieni puro, sekä myös Sallatunturin luonnonsuojelualueen raja. Jonkin ajan päästä tulee risteys, josta voi poiketa oikealle Poropuistoon, tai jatkaa vasemmalle syvemmälle luonnonsuojelualueen vanhoihin metsiin Kaunisharjun laavua kohti. Reitin ensimmäinen taukopaikka on Kaunisharjun laavu, joka sijaitsee puro- ja lampinotkelmassa. Laavulta polku alkaa nousta sankempaan Kontiokankaan ikikuusikkoon, kohti reitin toista taukopaikkaa Tunturilammen laavua. Sallatunturin luonnonsuojelualue päättyy hieman ennen laavua. Tunturilammen rannasta avautuvat upeat maisemat kohti Pohjoista Sallatunturia. 

Kaksi naista seisoo lammen rannalla pitkoksilla ja katselee maisemaa.

Tunturilammen laavulta reitti jatkuu oikealle, läpi vanhan kuusi- ja mäntymetsän leveämpää latupohjaa pitkin. Paluureitille on useita eri reittivaihtoehtoja takaisin Tunturikeskukseen. Jos sattuu olemaan aurinkoista, ja ilta, pääsee nauttimaan ilta-auringosta joka osuu hienosti jyrkkärinteiseen, vanhaan männikköön juuri ennen tunturikeskukseen palaamista. Kummaltakin tämän reitin taukopaikosta löytyy vettä, mutta luonnonvesi tulee aina keittää ennen käyttämistä.

Luhtavilla ja maariankämmekkä kukkivat suolla.

Kaunisharjun kierroksen voi aloittaa Tunturikeskuksesta, jolloin reitille tullee pituutta 11 km, tai Poropuistolta, jolloin kokonaispituus on 11,6 km. Tämä reitti on aiemmin ollut nimeltään Erakon polku.

Huomioitavaa
Suurin osa reitistä kulkee leveää latupohjaa myöten, talvisin reitillä on valaistu hiihtolatu. Muutamissa paikoissa polku on epätasainen ja joitakin jyrkempiä kohtia on lähinnä Kaunisharju-Poropuisto-Sallatunturi välillä. Kaunisharjun luonnonilmiöiden havainnointipaikka ei sijaitse reitin varrella, se löytyy Salla-Kuusamo -tien varresta, harjun päältä.

Säänmukainen retkeilyvarustus, eli hyvät vaelluskengät, säältä suojaava vaatetus, varavaatetta, kartta, ladattu puhelin, sekä tarpeeksi juotavaa ja syötävää. Reitin varrella on luonnonvesipisteitä, mutta niiden laatua ei tutkita, vesi pitää aina keittää ennen käyttöä. Sateisella kelillä suosittelemme kumisaappaita tai vedenpitäviä vaelluskenkiä, reitti voi paikoin olla kostea. Tulentekoa varten mukana pitää olla tulitikut ja käymälää varten oma wc-paperi. 
 

Salmijoen kurun reitti, 11,5 km / suunta
 

Sulan maan aikaan, kulkuaika noin 5 h yhteen suuntaan
Vaativa reitti (puutteelliset reittimerkinnät)

Koe Salmijoen kuru ja sen aarnimetsät, ihaile jylhiä Kalliolammen kallioita ja maisemia harjuilta

Lähtöpiste
Osoite: Tunturikeskus, Revontulentie, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 45.5567', 28° 46.1984'
ETRS-TM35FIN 7405652, 577929

Osoite: Salmijoen kurun ja Kalliojärven suuntaan kulkeva metsäautotie (ei virallista pysäköintialuetta)
Koordinaatit: WGS84 66° 45.4508', 28° 34.5158'
ETRS-TM35FIN 7405225, 569363

Retkeilyrakenteet
Kalliojärven päivätupa, Salmijoen kurun puolikota ja tulipaikka

Nähtävää
Koe Salmijoen kuru ja sen aarnimetsät, ihaile jylhiä Kalliolammen kallioita ja maisemia harjuilta

Reittikuvaus

Reittimerkintä: osin sinisin merkein, osin sinisellä maalilla ja osin merkein ja maalilla.

Suositeltu kulkusuunta: reitti on kuljettavissa molempiin suuntiin

Salmijoen kurun jylhä, ikikuusikon ja aihkimäntyjen koristama kauneus kruunaa matkan Sallatunturin tunturikeskuksesta Kalliojärven ohitse kurulle. Reitin varrella on kallioisia lampia ja komeita harjuja, joilta on upeita näkymiä lammille ja suopainanteisiin. Reitti kulkee pääosin talousmetsässä, Salmijoen kurua ja Vilmatunturin suojelualuetta lähestyttäessä muuttuu maisema erämaisemmaksi aarnimetsäksi.

Oikeassa reunassa pieni koski ja sen yli kulkee silta. Vasemmassa reunassa vanhassa metsässä laavu.

Reitti alkaa Tunturikeskuksesta, kulkien Salla - Kuusamo -tien (nro 950) alitse, mökkialueiden ohi kohti Keselmämännikköä ja Ruuhijokea. Ruuhijoen ylityksen jälkeen seurailee reitti Ruuhijoen suuntaisesti polkua, poiketen välillä tielle. Kalliojärveä lähestyttäessä muuttuu maasto kallioisemmaksi ja polku kulkee jylhän Kalliolammen reunalla. Kalliolammella on muutama polulle näkyvä yksityismökki, päivätupa löytyy vasta seuraavalta järveltä. Reitti jatkuu kohti Kalliojärveä, jossa on päivätupa ja tulipaikka. Kalliojärvelle noustaan metalliportaita pitkin. 
 

Järvimaisema, jonka reunoilla on kallioisen ja jyrkät rannat.

Tuvan jälkeen reitti ylittää kapean salmen sillan yli, ja reitti jatkuu harjumuodostelmaa pitkin. Alkuun polku välillä häviää viereisen metsäautotien alle, ja alueella on hiljattain tehty hakkuita. Lähempänä Salmijoen kurua on Ruuhenlatvankankaan yksityinen suojelualue, jolla on vanhempaa puustoa ja harjun alla näkyy hienoja lampi- ja suomaisemia. Noin 1,3 km ennen Salmijoen kurun taukopaikkaa reitti erkanee metsäautotiestä ja noin 700 metriä ennen taukopaikkaa ylitetään Vilmatunturin luonnonsuojelualueen raja. Salmijoen kurulla on puolikota, tulipaikka ja silta komean, pienen könkään yli. Kummaltakin tämän reitin taukopaikosta löytyy vettä, mutta luonnonvesi tulee aina keittää ennen käyttämistä. Paluu tapahtuu samaa reittiä pitkin takaisin.

Polku kulkee harjun päällä, mäntymetsässä.

Salmijoen kurulle pääsee autolla myös Sallan kirkonkylältä Kemijärven suuntaan lähtevältä tieltä kääntyvää, paikoin huonokuntoiselta soratieltä (Rojulan tie, risteys vasemmalle n. 7 km Sallasta Kemijärvelle päin), jota pitkin pääsee kesäaikana lähelle laavua. Talvi- ja kelirikkoaikana tie ei ole ajettavissa tai aurattu, ja se on suljettu puomilla. Pienen kuoppaisen ja kivikkoisen pistotien päästä (jonka varrelle mahtuu muutama auto) on noin 700 metriä Salmijoen kurun taukopaikalle.

Huomioitavaa

Tämä reitti vaatii retkeilyosaamista ja kartanlukutaitoa. Opasteet ja reittimerkit ovat monin paikoin huonosti näkyvissä tai puuttuvat kokonaan, varsinkin Sallatunturin tunturikeskuksesta lähdettäessä. Osa reitistä kulkee helppokulkuisia tietä tai polkuja pitkin ja osan matkasta polku on epätasainen, kivikkoinen ja hieman umpeen kasvanut. Muutamia jyrkempiä kohtia on Kalliojärven ja Salmijoenkurun läheisyydessä. 

Säänmukainen retkeilyvarustus, eli hyvät vaelluskengät, säältä suojaava vaatetus, varavaatetta, kartta, ladattu puhelin, sekä tarpeeksi juotavaa ja syötävää. Reitin varrella on luonnonvesipisteitä, mutta niiden laatua ei tutkita, vesi pitää aina keittää ennen käyttöä. Sateisella kelillä suosittelemme kumisaappaita tai vedenpitäviä vaelluskenkiä, reitti voi paikoin olla hyvinkin kostea. Tulentekoa varten mukana pitää olla tulitikut ja käymälää varten oma wc-paperi.  


Ruuhitunturin kierros, 15 km, rengasreitti

Sulan maan aikaan, kulkuaika 5-6 h
Vaativa reitti, kivikkoisuuden ja korkeuserojen takia

Kynttiläkuusikot, lammet ja kaukomaisemat aina Venäjälle asti

Lähtöpiste
Osoite: Sallan Poropuisto, Hautajärventie 111, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 44.3297', 28° 49.4223'
ETRS-TM35FIN 7403441, 580361

Retkeilyrakenteet
Kontiolammen laavu, Hangasjärven laavu ja Ruuhitunturin päivätupa (jotka ovat kaikki Sallan kunnan ylläpitämiä) sekä Ruuhitunturin näköalatorni.

Nähtävää
Kynttiläkuusikot, lammet ja kaukomaisemat aina Venäjälle asti

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Siniset neliöt puissa ja sinikärkiset tolpat, paikoin ei reittimerkkejä

Suositeltu kulkusuunta: Reitin voi kiertää kumpaankin suuntaan

Ruuhitunturin kierroksella pääset vaihtelevaan maastoon, vanhoihin ikikuusikoihin ja männiköihin, talousmetsiin, suo- ja lampimaisemiin sekä tunturin ja vaaran päälle. Ruuhitunturin huipun näköalatornista näet Venäjälle asti, ja Pirttivaarasta komeita kaukomaisemia. Ruuhitunturin rinteillä kuljet komeassa luonnontilaisessa kynttiläkuusikossa, ja reitin varrella on myös lampia ja järvi.
Reitti alkaa Poropuiston päärakennuksen oikealta puolen, kulkien alkuun hiekkatietä Tammakkolammen viereisellä harjulla, läpi kota-alueen. Reitti jatkuu Kontiokankaanharjun päällä ja pian saavutaankin jo reitin ensimmäiselle taukopaikalle, Kontiolammen laavulle. Polku jatkaa vaihtelevassa maastossa, ylittäen muutamat purot. Ennen Hangasjärveä ohitetaan Tunturikeskukseen vievän reitin risteys. Viimeinen taukopaikka ennen nousua Ruuhitunturille on Hangasjärven laavu, joka sijaitsee luonnonkauniissa niemessä. Polku jatkuu laavulta suon yli ja alkaa nousta, yhtyen hetken päästä leveämpään latupohjaan. 
 

Nainen kulkee pitkoksilla, jotka johdattavat suon yli. Taustalla kuusivaltaista metsää.

Ylempänä ympäröivä metsä muuttuu vanhaksi ikikuusikoksi ja puiden välistä alkaa nähdä komeita kaukomaisemia ja pieniä soita. Hieman ennen Ruuhitunturin päivätupaa ohitetaan paluureitin risteys. Ruuhitunturin päivätuvan vieressä on suurempi rakennus, joka toimii talvisin latukahvilana, ja siinä olevaa yhtä huonetta on mahdollista vuokrata. Reitti Ruuhitunturin huipulle erkanee tupien jälkeen vasemmalle leveämmästä moottorikelkkaurasta, ja kapuaa kohti näköalatornia. Tämä osuus reitistä on heikosti havaittavissa ja huonosti merkitty. Huipun tornista näkee hienosti joka suuntaan, Sallatuntureiden kummatkin huiput, suuremmat vanhan Sallan tunturit Venäjän puolella sekä hienot suomaisemat länteen. 

Nainen ja mies näköalatornissa, katselemassa maisemia.

Huipulta palataan samaa reittiä takaisin, ja käännytään tupien jälkeen oikealle. Reitti kiertää Ruuhitunturin huipun pohjoisen puolelta ja kiemurtelee alas kohti Pirttivaaraa. Pirttivaara on reitin viimeinen nousu, ja sieltä onkin kauniin metsän lomasta komeat kaukomaisemat ympäröivään luontoon. Reitti mutkittelee Pirttivaarasta takaisin Tammakkolammen kautta Poropuistoon. Ruuhitunturista Pirttivaaran kautta takaisin Poropuistoon laskeuduttaessa reittimerkinnät puuttuvat käytännössä kokonaan, mutta polku erottuu melko selkeästi. 

Maisema vaaran päältä, horisontissa tuntureita. Reunassa ja edessä vanhoja mäntyjä.

Ruuhitunturin kierros lähtee Poropuistosta, ja reitin kokonaispituus on 13,8 km. Reitille voi lähteä myös Tunturikeskuksesta, jolloin matkaa kertyy yhteensä 17,2 km.

Huomioitavaa

Reitti on pääasiassa kapeaa, epätasaista ja muutamissa paikoissa kivikkoista polkua. Osin kuljetaan leveämpää latupohjaa pitkin, joka on paikoin märkä. Ruuhitunturista Pirttivaaran kautta takaisin Poropuistoon laskeuduttaessa reittimerkinnät puuttuvat käytännössä kokonaan, mutta polku erottuu melko selkeästi. Reitillä on paljon risteäviä polkuja ja teitä, kartta on tarpeen. Reittimerkinnät puuttuvat välillä Ruuhitunturi-Pirttivaara-Poropuisto.

Säänmukainen retkeilyvarustus, eli hyvät vaelluskengät, säältä suojaava vaatetus, varavaatetta, kartta, ladattu puhelin, sekä tarpeeksi juotavaa ja syötävää. Reitin varrella on luonnonvesipisteitä, mutta niiden laatua ei tutkita, vesi pitää aina keittää ennen käyttöä. Sateisella kelillä suosittelemme kumisaappaita tai vedenpitäviä vaelluskenkiä, reitti voi paikoin olla kostea. Tulentekoa varten mukana pitää olla tulitikut ja käymälää varten oma wc-paperi.  

Pahakurun kierros, 18 km, rengasreitti 

Sulan maan aikaan, kulkuaika 5-6 h
Keskivaativa reitti

Näe Sallatunturin luonnonsuojelualueen komeat vanhat metsät, tunturimaisemat ja jyrkin kuru

Lähtöpiste
Osoite: Tunturikeskus, Revontulentie, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 45.5567', 28° 46.1984'
ETRS-TM35FIN 7405652, 577929

Osoite: Sallan Poropuisto, Hautajärventie 111, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 44.3297', 28° 49.4223'
ETRS-TM35FIN 7403441, 580361

Osoite: Pohjoisrinteet, Tunturikummuntie, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 46.2496', 28° 46.6856'
ETRS-TM35FIN 7406949, 578250

Retkeilyrakenteet
Kaippahanojan laavu, Pahakurun tulipaikka, Kylmähetteen kota, Tunturilammen laavu

Nähtävää
Näe Sallatunturin luonnonsuojelualueen komeat vanhat metsät, tunturimaisemat ja jyrkin kuru

Reittikuvaus

Reittimerkintä: punaiset neliöt puussa

Suositeltu kulkusuunta: reitti on kuljettavissa molempiin suuntiin

Pahakurun kierros esittelee lähes kaikki Sallatunturin luonnonsuojelualueen hienoimmat kohteet. Kulkija voi nauttia vanhoista metsistä, sekä aihkimänniköistä ja kelopökkelöistä että sammalmattoisista ikikuusikoista. Reitin varrella on useita puroja, soita ja lampia. Tunturimaisemia riittää moneen suuntaan. Pohjoisen Sallatunturin, luonnonsuojelualueen korkeimman kohdan, pääsee näkemään useammasta eri suunnasta, ja Venäjän puolen suurtunturitkin vilahtavat maisemassa. Reitin kruunaa Pahakurun taukopaikka ja sen ikipetäjät, louhikkoinen kuru ja puiden lomasta siintävät Aatsinginhaudan vaarankyljet. Reitti antaa todellisen erämaan tuntua. Pahakurun kierros on myös osa Sallatunturin kohdalla kahteen reittiin haarautunutta UKK-reittiä.
Reitin ensimmäinen osuus kulkee Tunturikeskuksesta leveämpää latupohjaa Tunturimännikön kauniin ja jyrkän rinteen ohitse, ja alkaa hiljalleen kavuta ylämäkeen läpi vanhan kuusi- ja mäntymetsän. Alussa on muutamia risteyksiä, joiden kohdalla on syytä tarkistaa oikea suunta. Ensimmäinen taukopaikka on Tunturilammen laavu, jonka lähellä olevilta pitkoksilta voi ihailla upeaa tunturimaisemaa, Tunturilammen takana näkyy hienosti Pohjoinen Sallatunturi. 

Lampimaisema, jonka taustalla on tunturi. Etualalla suota.

Tunturilammen laavun jälkeen ylitetään Sallatunturin luonnonsuojelualueen raja ja alkaa kapeampi polku, ja reitti sukeltaa syvemmälle metsään. Reitti jatkuu Tunturikummun kuusikkometsän yli, josta saattaa välillä nähdä puiden lomitse vanhat Sallatunturit Venäjän puolella. Seuraava taukopaikka on pienen harjun päällä sijaitseva Kylmähetteen kota. Kodan lähellä on hetelampi, josta saa tarvittaessa vettä (luonnonvesi tulee aina keittää ennen käyttämistä). Reitti jatkuu pohjoiseen ja pienen suon ylityksen jälkeen käännytään oikealle ja tehdään noin 600 metrin pisto kohti reitin puolivälissä sijaitsevaa Pahakurun tulipaikkaa. Reitti kulkee kilpikaarnaisten mäntyjen koristamana jylhän ja louhikkoisen Pahaojankurun reunaa. Tulipaikan lähettyviltä voi komeiden, vanhojen mäntyjen lomitse nähdä kaukomaisemia Aatsinginhaudan suuntaan. 

Etualalla vanha ja paksu männyn runko. Taustalla vaaramaisemaa ja ympärillä vanhoja kuusia.

Pahakurun tulipaikalta johtaa portaat kurun pohjalle, josta saa tarvittaessa vettä (luonnonvesi tulee aina keittää ennen käyttämistä). Pahakurulla ei ole käymälää. Jos haluaa lenkistä pidemmän, voi Pahakurulta vielä jatkaa matkaa ja käydä ihailemassa Pitkälammen kodalta kauniita suolampimaisemia, Aatsinginhaudan vaaramaisemia ja Julmoivan rinnettä. Tämä on pistoreitti, joka tuo edes takaisin käveltynä 3,8 km lisää matkan pituuteen. Pahakurulta reitti palaa 600 metriä takaisin pääreitille jatkuen suon laitaa oikealle. Matkalla on puroja, soita ja myös hienoja maisemia Pohjoisen Sallatunturin suuntaan. Vähitellen kuusikkometsä alkaa muuttua männikköisemmäksi, onpa matkalla komeita, vanhoja haapojakin.
 

Seurue kulkee suolla kiemurtelevia pitkoksia pitkin.

Reitin viimeinen taukopaikka on Kaippahanojan laavu, jolta aukeaa puiden lomitse kaukomaisemia talousmetsien yli. Laavulla ei ole vesipistettä. Kaippahanojalta reitti jatkuu vanhassa metsässä, kiertäen Pohjoista Sallatunturia. Ennen saapumista Pohjoisrinteille, kulkee reitti luonnonsuojelualueen rajaa, talousmetsän reunassa, ja sähkölinjan alituksen jälkeen poistutaan Sallatunturin luonnonsuojelualueelta. Pohjoisrinteiltä reitti jatkuu 2,5 km verran autotien laitaa takaisin Tunturikeskukseen. Ensimmäisestä risteyksestä käännytään oikealle Tunturikummuntielle, jonka jälkeen jatketaan alamäkeen tien laitaa Keselmäjärven ohitse. Camping-alueen kohdalla käännytään vasemmalle Sallatunturintielle, ja n. 600 metrin päästä vasemmalle Revontulentielle, joka johdattaa takaisin Tunturikeskuksen lähtöpisteelle.

Pahakurun kierrokselle voi lähteä joko tunturikeskuksesta tai Pohjoisrinteiltä, jolloin matkaa kertyy 18 km, tai aloittaa Poropuistosta, jolloin reitin pituudeksi tulee 24,5 km. Tämä reitti on aiemmin ollut nimeltään Hetehaltijan lumous.

Huomioitavaa

Reitti on paikoin kostea, kivikkoinen ja on myös lyhyitä jyrkempiä kohtia. Osa pitkoksista on hieman liian lyhyitä, kostealla kelillä voi olla märempiä kohtia. Kylmähetteen kodalla olevat portaat ja laituri lammella ovat huonokuntoisia. Autotieosuudella välillä Pohjoisrinteet - tunturikeskus ei ole erillistä reittimerkintää.

Säänmukainen retkeilyvarustus, eli hyvät vaelluskengät, säältä suojaava vaatetus, varavaatetta, kartta, ladattu puhelin, sekä tarpeeksi juotavaa ja syötävää. Reitin varrella on luonnonvesipisteitä, mutta niiden laatua ei tutkita, vesi pitää aina keittää ennen käyttöä. Sateisella kelillä suosittelemme kumisaappaita tai vedenpitäviä vaelluskenkiä, reitti voi paikoin olla hyvinkin kostea. Tulentekoa varten mukana pitää olla tulitikut ja käymälää varten oma wc-paperi.  
 

Aikkipetsin kierros, 25 km, rengasreitti

Sulan maan aikaan, kulkuaika 7-8 h
Vaativa reitti, pituuden ja kivikkoisuuden takia

Retki ikihonkien erämaahan ja rauhaan

Lähtöpiste
Osoite: Sallan Poropuisto, Hautajärventie 111, 98900 Salla
Koordinaatit: WGS84 66° 44.3297', 28° 49.4223'
ETRS-TM35FIN 7403441, 580361

Retkeilyrakenteet
Kolmiloukkonen laavu 1, Siskelilampi kota, Aikkipetsi päivätupa, Paltsarikumpu laavu, Hevosoja laavu ja Hanhivaaranlammen laavu.

Nähtävää
Retki ikihonkien erämaahan ja rauhaan

Reittikuvaus

Reittimerkintä: Siniset ja punaiset neliöt puissa

Suositeltu kulkusuunta: Reitin voi kiertää kumpaankin suuntaan

Aikkipetsin reitti vie ikihonkien erämaahan, kauas tunturikeskuksen vilskeestä. Reitillä näkee vaihtelevia maisemia ja luontoa. Aikkipetsin ja Paltsarikummun alue on reitin erämaisempaa osuutta, koko reitin varrella näkee myös talousmetsää. Taukoja voi pitää usealla taukopaikalla reitin varrella.
 

Kaksi retkeilijää kantaa rinkkoja kapeaa polkua pitkin vanhassa mäntymetsässä.

Aikkipetsin kierroksen alku löytyy Poropuiston pysäköintialueen reunasta, kulmasta lähellä Salla-Kuusamo -tietä. Noin 150 metrin päässä pysäköintialueesta ylitetään Sallatunturin luonnonsuojelualueen raja. Polku kulkee alkuun mäkisessä maastossa, ja on välillä hieman kivikkoinen. Reitin ensimmäinen taukopaikka on Kolmiloukkosen laavu 1, joka sijaitsee pienessä niemessä, käymälä on laavusta hieman erillään, kummun päällä. Reitti jatkuu laavusta oikealle seuraillen helppona neulaspolkuna lammen rantaa. Vajaan kolmen kilometrin kävelyn jälkeen tulee risteys, josta käännytään oikealle. Reitti palaa tähän risteykseen kierroksen lopussa. Noin puolen kilometrin päästä poistutaan Sallatunturin luonnonsuojelualueelta, ja reitti jatkuu kierrellen soita pieniä harjuja ja lampia. Seuraava taukopaikka on Siskelilammen kota kauniin lammen rannalla, josta polku jatkuu Ruuhitunturin kylkeen. Halutessaan tästä voi tehdä vajaan 5 km pituisen edestakaisen piston Ruuhitunturin luontotornille katselemaan maisemia. Kuusikko-Ruuhivaaran ylityksen jälkeen reitti laskeutuu kauniiden harjumaisemien ja aihkimännikön läpi pienille lammille, joista yhden jyrkkäreunaisen lammen rannalla sijaitsee Aikkipetsin päivätupa.

Nainen on selin ja kantaa sylissään polttopuita. Taustalla päivätupa.

Päivätuvalta reitti erkanee kahtia, vasemmalle lähtevä reitti palaa Poropuistolle, oikealle jatkuu Topsakantaival eli UKK-reitti kohti Hautajärveä ja Oulankaa. Polku kiertelee alavampia kankaita ja suopainanteita pitkin Paltsarikummun laavulle ja edelleen Hevosojan laavulle. Lähestyttäessä Hanhivaaraa ylitetään metsäautotie, reitti jatkuu Hanhivaaran kylkeä Hanhivaaranlammen laavulle. Laavulta reilun 600 metrin jälkeen ylitetään taas Sallan luonnonsuojelualueen raja ja palataan reitin alkuosan ensimmäiseen risteykseen. Reitti palaa Poropuistolle Kolmiloukkosen rantaa pitkin.
Reittiosuus Poropuistolta Kuusikko-Ruuhivaaran yli Aikkipetsin päivätuvalle on osa UKK-reittiä ja on merkitty punaisin neliöin puihin. Paluureitti Aikkipetsiltä Paltsarikummun ja Hanhivaaran kautta on merkitty sinisin neliöin. 

Huomioitavaa

Reitti on pääasiassa kapeaa, epätasaista ja muutamissa paikoissa kivikkoista polkua. Kosteita kohtia voi olla. Reitillä on muutamia risteäviä polkuja, kartta on tarpeen.

Säänmukainen retkeilyvarustus, eli hyvät vaelluskengät, säältä suojaava vaatetus, varavaatetta, kartta, ladattu puhelin, sekä tarpeeksi juotavaa ja syötävää. Reitin varrella on luonnonvesipisteitä, mutta niiden laatua ei tutkita, vesi pitää aina keittää ennen käyttöä. Sateisella kelillä suosittelemme kumisaappaita tai vedenpitäviä vaelluskenkiä, reitti voi paikoin olla kostea. Tulentekoa varten mukana pitää olla tulitikut ja käymälää varten oma wc-paperi.