Luonto houkuttelee liikkumaan

Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat osa suomalaista kulttuuria, elämäntapaa ja vapaa-aikaa. Suomalaiset valitsevat mieluiten liikuntapaikakseen joko aidon tai rakennetun luontoympäristön. Luontoympäristössä huomio kiinnittyy paljon muuhunkin kuin liikuntasuoritukseen. Siksi luonnossa liikkuminen saatetaan usein kokea vähemmän rasittavana kuin sisätiloissa tapahtuva liikunta. Vaihteleva maasto houkuttelee myös astelemaan ripeämmin kuin kaupunkiympäristö. 

Kaksi lumikenkäilijää Riisitunturin kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus Sini Salmirinne.

Metsähallituksessa luontoliikunnan käsite määritellään varsin laajasti. Luontoliikunnan voi rinnastaa esimerkiksi käsitteisiin ulkoilu tai luonnon virkistyskäyttö ja luontoliikunnan lajikirjo voi vaihdella lintujen tarkkailusta polkujuoksuun ja geokätköilystä luontopolulla kelaamiseen.  Voidaan myös ajatella, että luontoliikunnassa liikunnan positiiviset vaikutukset ikään kuin yhdistyvät luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin.  

Monet kokevat, että luonnossa liikkumista seuraa yksinkertaisesti terve ja hyvä olo. Mitä useammin luonnossa liikkuu, sitä vahvemmin luonto vaikuttaa hyvinvointiin. Ulkona liikkujien onkin todettu lähtevän uudestaan herkemmin liikkeelle kuin sisätiloissa liikkujan. 

Luonto on lasten paras leikkipaikka

Mutkittelevat polut, kivet ja kannot ruokkivat lasten mielikuvitusta ja houkuttelevat lapsia luontaisesti sisätiloja aktiivisempaan liikuntaan: kiipeilyyn, hyppelyyn ja juoksuun sekä mielikuvitusta ruokkivaan vapaaseen leikkiin Näillä kaikilla on lapsen kehityksen kannalta suuri merkitys. Motoriset taidot auttavat lasta oppimaan, ideoimaan ja kehittämään taitoja ratkaista ongelmia. Lisäksi luonto vaikuttaa lapsiin levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä hillitsevästi. Vahvan luontosuhteen syntyminen lapsuudessa antaa eväitä loppuelämään. 

Lapsi luontopolulla Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus/Maija Mikkola.

ODL Liikuntaklinikan ja Oulun yliopiston tutkimuksen (2018) mukaan luontosuhteeseen kannattaa panostaa myös nuorten osalta.  Tulosten mukaan ne nuoret miehet, joilla luontosuhde oli vahva, liikkuivat enemmän ja kokivat terveytensä paremmaksi. He olivat myös liikkuneet vanhempiensa kanssa lapsuudessa ja nykyhetkellä verrattuna niihin nuoriin, joilla luontosuhde oli heikko. 

Omatoimista ja ohjattua liikuntaa luonnossa

Luonto tarkoittaa monipuolista ja yleensä ilmaista liikuntapaikkaa omatoimiselle liikkujalle. Luontokohteissa toimii usein ohjelmapalveluyrityksiä, joiden palveluja hyödyntämällä on helppo lähteä luontoon ja saada vaihtelua omiin tapoihinsa liikkua luonnossa. Kannattaa myös tarkistaa paikallisten yhdistysten tarjontaa luontoliikuntatoiveistasi.  

Kuva: Petri Jauhiainen

Luontoliikunnasta terveyshyötyjä 

Saavutat tutkitusti merkittäviä terveyshyötyjä, jos kävelet ripeästi viitenä tai useampana päivänä viikossa yhteensä 2,5 h tai liikut vauhdikkaammin, esimerkiksi juoksemalla, yhteensä 1 h 15 min viikossa. Vaikutuksia ovat muun muassa parempi painonhallinta sekä verenpaineen, veren sokeritasapainon ja kolesteroliarvojen säätely.

Säännöllinen liikunta ja yhtäjaksoisen istumisen välttäminen ehkäisevät kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien syntyä. Säännöllinen liikunta on terveytesi kannalta yhtä merkittävä asia kuin tupakoimattomuus!   

Melontaa Repoveden kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus/Saara Lavi.
 
Liikuntavinkkejä

Lisätietoa luontoilun terveysvaikutuksista 

  • UKK-instituutti: Tietoa terveysliikunnasta (www.ukkinstituutti.fi)
  • www.odl.fi, julkaisu: Puhakka S., Pyky R., Lankila T., Kangas M., Rusanen J., Ikäheimo T.M., Koivumaa-Honkanen H., Raija Korpelainen. Physical Activity, Residential Environment, and Nature Relatedness in Young Men – A Population-Based MOPO Study. International Journal of Environmental Research and Public Health (2018).