Mitä yhteistä on Pohjois-Karjalan vaaramaisemilla, uusmaalaisella saloluonnolla sekä Perämeren ulkosaaristolla? Niitä kaikkia suojelemaan on perustettu luonnonsuojelualue, kansallispuisto. Kansallispuistojen tarkoitus on vaalia maamme hienoimpia luontokohteita ja niiden monimuotoisuutta. Sen lisäksi tavoitteena on edistää luontoharrastusta, tutkimusta sekä luonnon virkistyskäyttöä. Kansallispuistot sijaitsevat valtion omistamilla alueilla ja niiden hoidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Yhteistä kaikille suomalaisille kansallispuistoille on se, ettei niihin peritä pääsymaksua. Ne ovat aina avoinna, ja niihin ovat tervetulleita kaikki. Kävijöiltä odotetaan vain luonnon ja toisten kulkijoiden kunnioittamista sekä sääntöjen noudattamista.
Vierailulla luontohelmissä
Kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on vaalia luonnon monimuotoisuutta, kuten lajistoa ja elinympäristöjä. Kansallispuistoissa retkeillessäsi olet kylässä Suomen hienoimmissa maisemissa, mutta ne ovat koti tuhansille lajeille, joista osa on uhanalaisia tai harvinaisia. Nämä lajit, kuten Repoveden lampien arat kaakkurit, Lemmenjoen serpentiinikallioiden kukkaloisto sekä Hossan aarnimäntyjen kääpäharvinaisuudet ovat tärkeä osa kansallispuistojen tarkoitusta.
Suosittelemmekin tutustumaan etukäteen kansallispuiston luontoon ja huippukohteisiin kunkin kansallispuiston sivuilla. Sivuilta löydät myös puiston järjestyssäännöt, jotka huomioimalla autat säilyttämään näidenkin luontohelmien säihkeen.
Aina suojelu ei tarkoita luonnon täydellistä koskemattomuutta. Esimerkiksi niittyjä tai kaskimaisemia on hoidettava edelleen, jotta niiden ominaispiirteet ja arvokas lajisto säilyvät. Niinpä Saaristomeren perinnemaisemissa suihkivat niin viikatteet kuin haravatkin ja puista kerätään oksia, lehdeksiä, kuten jo vuosisatojen ajan. Joka kesä sadat lampaat, naudat ja hevoset hoitavat laitumia ympäri maan. Monet kansallispuistoihin kuuluvat alueet ovat aikaisemmin olleet talouskäytössä. Niiden alueella voi olla vaikkapa ojitettuja soita tai istutettuja metsiä, joita ennallistetaan esimerkiksi suo-ojia tukkimalla tai metsien ennallistamispoltoilla.
Luonto kuuluu kaikille meille
Vaeltamista, kalliokiipeilyä, eväsretkeilyä, melontaa, metsäjoogaa vai kenties lintujen tarkkailua? Kansallispuistoissa on kattavat retkeilyrakenteet ja monenlaisia harrastusmahdollisuuksia, joista monet ovat käyttäjilleen täysin maksuttomia. Huolletut tulentekopaikat, käymälät, tuvat ja pitkospuut tekevät retkeilystä mukavaa. Kansallispuistojen palvelut on tarkoitettu pääasiassa omin lihasvoimin liikkuville. Syrjä-alueiden rauhassa retkeilijältä vaaditaan parempaa varustautumista ja erätaitoja. Toisaalla luonnon keskelle pääsee vaikkapa pyörätuolilla rullaillen.
Monien kansallispuistojen alueella tai läheisyydessä toimii yhteistyöyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja aina opastetuista retkistä kursseihin, majoitukseen ja varustevuokraukseen. Yhteistyöyritykset ovat sitoutuneet kansallispuistojen arvoihin ja kehittämään toimintaansa vastuullisesti ja kestävästi (metsa.fi). Kansallispuistot tuottavatkin paitsi hyvää oloa ja rauhaa vierailijoille, myös työtä ja toimeentuloa lähialueiden asukkaille ja yrittäjille.
Lapset vastaavat: Mikä on kansallispuisto?
- Se on sellainen missä suojellaan luontoa ja voi tehdä jotain. (Väinö, 8 v)
- Puisto joka on tosi kansallinen. (Tuplanolla, 5 v)
- Kansallispuisto on sellainen missä voi vaeltaa, semmoinen vaellusalue. Siellä on myös luonnonsuojelua. Ja se on myös puisto. (Poika, 6v)
Lapset vastaavat: Mitä kansallispuistossa voi tehdä?
- Ihailla metsää kun siellä on sitä metsää. Ja ihailla eläimiä. Kun siellä kasvatetaan se metsä sillai hyvin et sitä ei kaadeta. Se on sellainen suojelualue niille puille. (Väinö, 8 v)
- Retkeillä ja jos on tulentekopaikka, niin paistaa makkaraa. (Partiopoika, 11 v)
- Leikkiä piilosta, jutella ja syödä eväitä, jos on ollut retkellä. (Tuplanolla, 5 v)
- Vaikka leikkiä! (3 v)
