www.ilmatieteenlaitos.fiTarkista varoitukset

Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla sekä autiotupien ja kämppien tulisijoissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta. Huomaathan, että tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.

Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi).

Ohjeita polulla liikkumiseen

Suomen puolella polku kulkee Vätsärin erämaa-alueella ja Norjassa Ylä-Paatsjoen kansallis-puistossa.  

Telttailu ja tulenteko

Suomen puolella on retkeily erämaa-alueella sallittua jokamiehen-oikeudella, myös Norjassa telttailu on sallittua polun varrella.   

Ellenvatnetin autiotupa Norjassa. Kuva: Pasi Nivasalo

Suomi

  • Avotulen teko on kokonaan kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana. On suositeltavaa käyttää virallisia tulentekopaikkoja laavujen ja autiotupien yhteydessä tai ainakin hyödyntää vanhaa nuotiopohjaa sellaisen löytäessään. Tällä tavoin vähennetään maaston kulumista.
    • Avotulen teko on kielletty aina sekä merkityillä tulentekopaikoilla että maanomistajan luvalla, jos alueelle on annettu metsäpalovaroitus (ilmatieteenlaitos.fi).
    • Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja.

Norja

  • Ylä-Paatsjoen kansallispuistossa avotulen tekeminen on metsämailla kielletty yleisesti 15. huhtikuuta–15.syyskuuta välisenä aikana. 

Ennakkovarustautuminen   

Suomen ja Norjan välisen rajan ylittäminen 

  • Schengen-maiden kansalaiset ja ne kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelupa tai viisumi Schengen-maahan, voivat ylittää valtioiden välisen rajan kävellen vapaasti, kun heillä ei ole mukanaan tullattavaa tavaraa. Henkilöllisyys on pystyttävä todistamaan niin vaadittaessa, joten kuvallinen henkilökortti, esim. passi, tulee olla mukana.  

Matkapuhelimien kuuluvuus 

  • Vaikka Suomen ja Norjan matkaviestinverkot ovatkin kattavia, Vätsärin erämaa-alueella ja Ylä-Paatsjoen kansallispuistossa voi olla katvealueita. Tarkista matkaviestinverkon kattavuus omalta puhelinoperaattoriltasi. Lisäksi aina on paikkoja, joissa matkapuhelin ei toimi tai puheluissa on häiriöitä. Tällaisissa tilanteissa saattaa auttaa esim. hakeutuminen muuta maastoa korkeammalle, avoimelle paikalle ja/tai puhelimen SIM-kortin poistaminen hätäpuhelun ajaksi. Kannattaa myös ottaa huomioon, että erilaisten matkapuhelimien välillä on eroja kuuluvuudessa.
  • Kannattaa pitää puhelin lämpimänä sekä ruokaa ja juomaa mukana. Tietyt puhelinmallit eivät toimi pakkasessa, joten reittisuunnitelma aikatauluineen on hyvä ilmoittaa jollekin. Jotta matkapuhelimesta ei loppuisi virta, ota mukaan esimerkiksi varavirtalähde, vara-akku tai vanha puhelin, jossa on toimiva akku.

Turvallisuus 

  • Kokemuksen lisäksi turvallinen vaellus edellyttää huolellista retken suunnittelua ja alueen olosuhteiden tiedustelua.
  • Muista jättää ilmoitus itsestäsi, aikataulustasi ja reittisuunnitel-mistasi ystävillesi ja läheisillesi, majapaikkaasi tai luontokeskuksiin. Ilmoita mahdollisuuksien mukaan myös reitti- ja aikataulumuutoksista. Autiotupien vieraskirjoihin on myös hyvä kirjata kuulumisensa. Alueen pelastuspalvelu on lakisääteisesti järjestetty, ja sen tavoittaa hätäkeskuksen kautta. Ilmoitathan perille saapumisesi, ettei etsijöitä hälytetä turhaan. Pelastuspalvelu laskuttaa turhista etsinnöistä. Muista, että puhelinnumero, johon hätätapauksessa pitää ensimmäisenä soittaa, on 112. Taustatietoa toiminnasta hätätilanteessa.
  • Kevättulvat sekä kesän ja syksyn rankkasateet nostattavat vesistöjen pintoja, ja jokien ylityksessä on käytettävä harkintaa. 
  • Lue lisää turvallisuus- ja varusteasioista Retkeilyn ABC:stä.

Ellenvatnet järven rantamaisemaa. Kuva: Pasi Nivasalo

Varusteet  

  • Erämaassa tarvitaan asianmukainen vaellusvarustus: kartta, kompassi, teltta, säänmukainen vaatetus, makuupussi, keitin ja riittävä ruokamäärä. Oikea ja riittävä varustus sekä vaelluskokemus takaavat onnistuneen retken.
  • Mukaan kannattaa ottaa myös ensiapupakkaus.

Vuodenajat 

  • Lumi sulaa alueelta toukokuun loppuun mennessä.
  • Kesä saapuu yleensä kesäkuun puolivälissä, mutta hallayöt voivat yllättää kesken kasvukaudenkin. Kesä ja yötön yö on hienoa retkeilyaikaa ainutlaatuisen valaistuksensa vuoksi. 
  • Juhannus tuo myös sääsket tullessaan. Räkäksi kutsuttu aika, jolloin sääsket, mäkärät, paarmat ja polttiaiset ovat runsaimmillaan, kestää elokuun loppuun saakka. 
  • Syksyinen väriloisto eli ruska on parhaimmillaan syyskuun alkupuoliskolla ja luonnon värinäytelmä jatkuu syyskuun loppupuolelle. Ruskan ajankohta ja värien voimakkuus määräytyy öiden viilenemisen ja kesän sademäärän mukaan. Voi käydä niinkin, että syysmyrsky puhaltaa koivut lehdettömiksi ennen väriloiston alkua.
  • Ensilumi käy maassa syys-lokakuussa, ja pysyvä lumipeite verhoaa maan loka-marraskuussa – vuodesta riippuen.
  • Ajankohtaisimman tiedon maasto-olosuhteista saa Ivalon palvelupisteestä, Luontokeskus Siidasta ja Bioforsk Svanhovdista.  

Sesonkiajat 

  • Piilolan polulla on kulkijoita harvakseltaan koko kesäkauden ajan – kuka vaeltaa, ken kalastaa tai marjastaa. Ruuhkahuipuista ei voida puhua, mutta juhannukselta elokuulle ja ruska-aika ovat suosituimpia vaellusajankohtia.

Hätänumero 112

Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112. Tarkemmat ohjeet.

Retkikohteissa lemmikkieläimet pidettävä kytkettynä. Kuva: Seppo Leinonen.

Luonnonsuojelualueilla lemmikit on pidettävä kytkettyinä.