Metsämaita

Nellimin alueesta valtaosa on metsämaata, jota lammet ja pienet järvet pilkkovat siellä täällä. Vaaroja kohoaa tasaisin välein, mutta tuntureita alueella ei rajavyöhykkeellä sijaitsevaa Kontostunturia lukuun ottamatta ole.

Maisemia Piilolan polun varrelta. Kuva: Pasi Nivasalo

Yleisin kasvillisuustyyppi alueella on kuivahko mäntykangas. Metsistä peräti 90 prosenttia on puhtaita männiköitä. Lehtipuista yleisin on koivu. Aluskasvillisuus on lähinnä harvaa varvikkoa. Alueen kasvilajisto on maaperän köyhyydestä johtuen varsin niukkaa, ja todelliset erikoisuudet puuttuvat täysin.

Nellimin laajojen metsäalueiden teollinen hyödyntäminen alkoi 1920-luvulla, minkä seurauksena puuston ikä alueella vaihtelee melkoisesti. Alue kuuluu kokonaan varsinaiseen talousmetsäalueeseen eikä suojametsäalueita ole lainkaan. 

Paatsjoki

Inarijärven Paatsvuonon pohjukassa saa alkunsa mahtava Paatsjoki, jonka kautta Inarijärven vedet virtaavat Jäämereen. Suomen puolella tämä Norjan ja Venäjän välinen rajajoki virtaa vain pari kilometriä. Parhaiten leveää Paatsjokea pääsee ihailemaan Virtaniemen sillan tuntumassa. Paatsjoki oli historiallisesti tärkeä kulkureitti Jäämerelle, ja jokilaaksosta muodostui kulttuurien kohtauspaikka.

Karhuja

Paatsjokilaaksoa ympäröivillä seuduilla asuu varsin elinvoimainen karhupopulaatio. Karhut eivät piittaa valtioiden rajoista, vaan kulkevat Suomen, Norjan ja Venäjän alueilla miten haluavat. Nellimin seudulla liikkuvat karhut kuuluvat näiden kolmen maan yhteiseen populaatioon. Karhuja on viime vuosina seurattu ja tutkittu mm. DNA-menetelmillä Inarin–Paatsjoen-alueen kansainvälisessä luonnonsuojelun yhteistyöhankkeessa (www.pasvik-inari.net).

Karhun kohtaaminen on erittäin harvinaista, sillä karhu välttelee ihmistä parhaansa mukaan.