Matti Mustan tupa

Matti Mustan tupa sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa. Kuva: Mia Vuomajoki/MH.

Matti Mustan tuvan sijainti SuomessaPohjois-Lappi
Inari (www.inari.fi)
Lemmenjoen kansallispuisto

Matti Mustan asuinkenttä on yksi Lemmenjoen kansallispuiston arvokkaista perinnemaisemakohteista. Kentällä oleva tupa 1900-luvun alusta toimii nykyisin autiotupana.

Matti Mustan tupa sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston koillisrajan tuntumassa, Ylimmäisen Lankojärven kaakkoisrannalla. Matti Mustan asuinkenttä on puista ja pensaista raivattu kuiva niitty, joka pysyi avoimena laidunnuksen, niiton ja tallauksen ansiosta. Pieni tupa on rakennettu vuosina 1903 - 1905 ja Matti Musta asui siinä perheineen ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka. Asuinkentällä sijaitsi tuolloin myös aitta ja navetta, mutta ne ovat kadonneet vuosien saatossa. Myöhemmin paikka toimi Mustan perheen kalastustukikohtana.

Matti Mustan asuinkenttä liitettiin osaksi Lemmenjoen kansallispuistoa vuonna 1981. Metsähallitus kunnosti tuvan autiotuvaksi vuonna 1994. Kunnostus tehtiin Matti Mustan pojan ohjeiden mukaan, jotta tuvan alkuperäinen ulkoasu saatiin säilytetyksi. Piha-aluetta on niitetty vuodesta 1997 lähtien, ja sen reunoilta on raivattu koivuja ja pensaita kentän avoimuuden säilyttämiseksi. Retkeilijöiden liikkuminen edistää pihan pysymistä avoimena.

Aukioloajat

  • Matti Mustan tupa on autiotuvan ominaisuudessaan aina auki ja rakennukseen tutustuminen on maksutonta.
    • Kohteella ei ole henkilökuntaa.

Yhteystiedot

Kulkuyhteydet ja kartat

Autolla

  • Lähimmäksi Matti Mustan asuinkenttää pääsee Inari - Angeli -tieltä (nro 9553). Noin 24 km:n päässä Inarista kääntyy kohti Paatari-järveä Paadarskaidi -niminen metsäautotie, jonka varresta tuvalle on jatkettava matkaa kävellen. Asuinkentälle on matkaa tieltä noin kolme kilometriä. Reittiä ei ole merkitty maastoon.

Matti Mustan tuvan lähestymiskartta © Metsähallitus 2009

Julkiset kulkuyhteydet

  • Matti Mustan kentälle ei ole julkisia kulkuyhteyksiä.

Sähköiset kartat

Palvelut

  • Matti Mustan kenttä on omatoiminen tutustumiskohde, jossa ei ole opastushenkilökuntaa.
  • Matti Mustan tupa palvelee retkeilijöitä autiotupana.
  • Kentällä on tulentekopaikka, liiteri ja kuivakäymälä.
  • Ylimmäisessä Lankojärvessä voi kalastaa kalastonhoitomaksulla tai Lemmenjoen kansallispuiston vapakalastusluvalla nro 1562 (www.eräluvat.fi).

Liikuntaesteisten palvelut

  • Kohteessa ei ole palveluja liikuntaesteisille.

 

Matti Mustan legendaa

Matti Musta (1873 - 1951), joka tunnettiin myös nimillä Valpun-Matti ja Ingan Matti, oli kotoisin Menesjoensuusta. Linnuntietä Matin synnyinpaikasta hänen omalle asuinkentälleen tulee noin kahdeksan kilometriä.

Mustan perheellä oli porojen lisäksi parhaimmillaan kaksi lehmää. Lehmien ruokkiminen karuissa olosuhteissa oli kovaa työtä. Järvikortetta niitettiin lehmien ruoaksi pitkienkin taipaleiden takana. Kortteet tuotiin talvella porojen vetämänä tuvalle. Yrittipä Matti myös kuivattaa läheistä suolampea niityksi kaivamalla siihen ojan. Matti tunnettiin sinnikkäänä ja peräänantamattomana miehenä, mikä käy ilmi myös seuraavasta Frans Veskoniemen kertomasta tarinasta.

Matti sudenpyynnissä

Inarin alueella liikkui 1900-luvun alkupuolella enemmän susia kuin nykyään, ja porotokkaa hätyytteleviä susia metsästettiin. Matti ja Hentin-Paavali olivat tunturissa porotokkaa paimentamassa. Lumi oli pehmeää ja sitä oli paksulti, ja lisäksi susia oleskeli lähistöllä. Kun miehet sitten näkivät kahden suden jäljet, päättivät he lähteä ajamaan niitä hiihtäen. Matti hiihti edellä suusta ladattavaa pyssyään kantaen.

Sudet näyttivät suuntaavaan tuntureille ja Matilla oli kiire päästä niiden edelle. Hänen ajatuksenaan oli käännyttää sudet, jolloin ne palaisivat takaisin omia jälkiään seuraten. Pyssy alkoi tuntua painavalta ja mies jätti sen ladun viereen. Perässä hiihtävä Hentin-Paavali jätti myös tavaroitaan niille sijoille, joille Mattikin oli omaisuuttaan hyljännyt. Johtui kuitenkin Paavalin mieleen, että varmaankin Matti oli tarkoittanut hänen kantavan myös Matin tavaroita mukanaan. Niin hän pyörsi kannoillaan ja kävi keräämässä ladun varteen jätetyt tavarat: reput, päällystakin - ja sen pyssynkin.

Pakkanen kiristyi. Kun Matti viimein saavutti sudet, nämä eivät kääntyneetkään takaisin päin, vaan jatkoivat kohti tuntureita. Mutta sudet olivat väsyneitä. Leu'ullaan* Matti katkaisi tunturikoivusta kaksi vahvaa keppiä, joilla aseistautuneena hän kävi taisteluun susia vastaan. Urossusi pakeni, mutta naaraan hän sai tainnutettua. Hän hautasi suden lumeen, jottei se jäätyisi - hän kun ei tiennyt, milloin ehtisi takaisin taljan nylkemään.

Matti hiihteli takaisin päin ja odotti yhyttävänsä toverinsa hetkenä minä hyvänsä. Miestä ei kuitenkaan kuulunut, ja niin Matti sivakoi lähimpään taloon yöpymään. Hentin-Paavali näki jäljistä, että Matti oli käynyt tunturissa ja palannut takaisin. Niin hänkin palasi. Seuraavana aamuna miehet lähtivät hakemaan sutta. Miehet tapasivat suden vironneena, mutta heikkokuntoisena. Ja sama toistui kuin edellisenäkin päivänä: pyssyt jäivät hangelle, kun suksimiehet kiihdyttivät suden perään. Kaksin miehet olivat kuitenkin sutta vahvempia, ja saivat taljan.

* leuku = suuri puukko

Tämän sivun osoite on: www.luontoon.fi/mattimustantupa

Pysäköintialue

  • Paadarskaidin metsäautotie

Pysäköintialueelle ei ole tarkempaa osoitetietoa.