Nanguniemen venesatama

21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet..
21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet.

Kahden selän kierros 

Kukkivia suopursuja kallioisella rannalla.Tämä retkiehdotus ulottuu kauas Inarijärven keskiosiin, ja on siksi vaativa, mutta samalla antoisa. Viikon matka vaatii jo huomattavaa suunnittelua siitä, mitä ruokaa ja kuinka paljon sitä tulee ottaa mukaan. Onneksi järvivesi on juotavaa. Lue lisää juomavedestä retkeilyn ABC –osiosta.

Sää voi viikon aikana muuttua paljon, ja siihen on varauduttava. Lämmintä ja tuulenpitävää vaatetta tarvitaan, samoin päähine ja käsineet. Lämpötila voi varsinkin alkukesästä vaihdella huomattavasti. Voi olla jopa 25 astetta lämmintä, mutta voi olla hyytävän koleaakin silloin, kun ilmamassat tulevat arktisilta alueilta.

Ensimmäiselle taukopaikalle Jääsaaren veneilytukikohtaan on reilu viisi kilometriä. Jääsaaresta matka jatkuu Jääsaaren salmeen. Salmen kautta kulkee yksi järven vilkkaimmista väylistä, joten melojan kannattaa pysytellä pois keskiväylältä välttääkseen isoja peräaaltoja.  

Reittiehdotelma 

Sähköiset kartat



Jääsaaren salmen suun keskellä olevalla luodolla on z-kummeli. Sen kohdalla tulee päättää, kummalta puolen lähtee kiertämään edessä olevaa pitkää saarijonoa, joka erottaa Kasariselän ja Sammakkoselän toisistaan. Kasariselän puoli on karikkoinen ja avoimempi tuulille kuin itäpuolen Sammakkoselkä. Veneväylä menee Sammakkoselälle, missä on selvemmät vedet. Tuulisella säällä suosi kartalla näkyvää keskimmäistä vaihtoehtoa. Melonta jatkuu saarten suojaamissa kapeissa salmissa Kärppätuvan veneilytukikohdalle. Jääsaaresta Kärppätuvalle tulee matkaa vähintään 17 kilometriä.

Kärppäsaaresta voi edelleen jatkaa matkaa koilliseen saarten välisiä salmia seuraten. Suojaisia luonnonsatamia on runsaasti. Matkaa Kärppäsaaresta Kuorpasaaren pohjoispuolelle ja takaisin Kärppätuvalle kertyy vähintään 27 kilometriä.

Paluumatkan voi tehdä esimerkiksi melomalla Kärppätuvalta itäkaakkoon Tavesaaren pohjoispuolelle, ja suuntaamalla sieltä Tavesaaren ja Tuurakivensaaren välisestä salmesta kohti Kovasaaren ja Katsomasaaren Keitinniemen välistä lahtea. Sieltä pääsee edelleen Kaamasnuoraa pitkin Kuossaperään ja edelleen Tyllylahden veneilytukikohtaan tai nuoran toisella rannalla olevalle Punaiselle tuvalle. Sitä ennen ohitetaan Täyssinän rauhan (v. 1595) rajapyykki. Rajapyykki osoittaa Ruotsin ja Venäjän muinaisen rajan. Matkaa Kärppätuvalta Tyllylahteen on 19 kilometriä.

Tyllylahdesta matka jatkuu etelään ja kohti lähtösatamaa. Loppumatkaa luonnehtivat lukuisat saaret. Mutkittelevan reitin pituudeksi tulee vähintään 10 kilometriä.

Koko retken pituus on vähintään 78 kilometriä.