Ryövärinkuopan arvokkain luonto rajautuu jyrkkien rinteiden ympäröimään suureen avolähteeseen ja siitä lähtevään luhtaisten korpien reunustamaan puroon.

Lähde.

Suuren ja avoimen lähdesilmäkkeen kylmä ja kirkas vesi pulppuaa pintaan, tuoden mukanaan runsaasti maaperän kivilajeista liuenneita mineraaleja. Lähteen vesi on aina viileää, mutta veden virtauksesta johtuen se ei talvellakaan jäädy umpeen. Ympäröivällä kasvillisuudella onkin käytössään hyvin tasainen ja muuttumaton kasvuympäristö, mikä ravinteikkaan veden ohella on lisännyt rehevän paikan kasvilajien määrää muutoin melko karussa ympäristössä. Lehtotähtimö ja purolitukka levittäytyvät alueella mattomaisena kasvustona, jonka seassa esiintyy runsaana myös rönsyleinikki ja lehtopalsami.

Lehtotähtimö kukkii rehevän kuopan pohjalla.

Lähteen rehevä nielu kapenee lopulta helmeileväksi puroksi, jota reunustavat ruohokorvet. Puro kuljettaa mukanaan maaperästä noussutta vettä raviten ympäröivät korvet normaalia rehevimmiksi. Kuusien ja joidenkin lehtipuiden väliin kaatuneiden lahopuiden välistä pilkistää metsäkortetta, korpikastikkaa, mesiangervoa, ruokohelpiä, metsäimarretta ja kurjenjalkaa sekä runsaasti eri sammallajeja.

Majavan tekosia

Oman ilmeensä alueelle antaa paikallinen talttahammas, jonka vedenkorkeutta säätelevät savotat vaikuttavat myös kasvilajistoon. Amerikanmajavaperheen (ent. kanadanmajava) työskentely on muodostanut puron alajuoksulta leviävän lammen rannoille vetisiä ja vaikeakulkuisia rantaluhtia. Luhtien tyypillisiä kasvilajeja ovat muun muassa pullosara, kurjenjalka ja luhtavilla.