Veneily on Perämeren suosituin aktiviteetti. Kalastuksen harrastajille merialue tarjoaa puhtaat ja kalaisat vedet ympäri vuoden. Talvella pilkkiminen on suosittua lähellä meren rantaa. Meren jäälle pääsy on helppoa, koska tieverkko ulottuu rantaan useassa paikassa. Saarissa luonto ja saarten kulttuurihistoria ovat pääosissa.

Osassa aluetta liikkuminen on rajoitettua tiettynä vuodenaikana. Tarkistathan asian ennen retkelle lähtöä.

Kulttuuriperintöön tutustuminen

Selkä-Sarven eteläpäässä on vanha kalastajakylä, jonne johtaa satamasta kilometrin pituinen polku. Kylä on ollut kalastuksen kausipyynnin tukikohtana 1500-luvun lopulta saakka. Kylässä ovat nähtävillä entisöity Ailinpietin kämppä (1860-luku) sekä nuorempi Jauholan puoti. Kylässä on myös muutamia vanhoja kämppiä, joista Kokko toimii vuokratupana ja Kalla autiotupana. Kalastuksesta ja merenkulusta muistuttaa entisöity pooki.

Satamasta lähtevän polun varrella sijaitsevasta aurinkokellosta voi päätellä ajankulkua. Vanhat kämppien ja kalasaunojen perustukset ja venepoukamat ovat maankohoamisen vaikutuksesta nykyään kuivalla maalla. Iso-Huiturin piispankivi on 1300-luvulta.

Veneily

Suomen ja Ruotsin välinen raja on yksi maailman vapaimmista. Sekä merellä että maalla on helppoa liikkua.

Maankohoaminen muuttaa rantaviiva. Laiva- ja veneväyliä joudutaan ruoppaamaan tai jopa siirtämään. Perämerellä tyypillisiä jääkauden jälkiä ovat myös matalat kivikkoiset rannat, moreenimuodostumat ja hiekkakerrostumat. Perämeren länsirannikko on itärannikkoa syvempi ja saaristoisempi. Perämeri on yleensä jään peitossa joulukuusta toukokuuhun.

Selkä-Sarvessa on retkisatama. Muihin kansallispuiston saariin rantautuminen on vaikeaa. Lähimmät veneenlaskupaikat ovat Torniossa ja Kemissä. Lähimmät polttoainejakelupisteet ovat Kemissä. Kemin Uleninrannassa on veneilijöiden palvelupiste.

Sukellus

Perämeren kansallispuistossa saa sukeltaa kaikkialla muualla paitsi 100 m läheisyydessä maihinnousukieltojen alueella ja Möylyn hylkeidensuojelualueella.

Perämeressä sukeltaminen eroaa merkittävästi muussa Itämeressä sukeltamisesta, koska Perämeren vesi on humuspitoisen ruskeaa ja lajisto on sopeutunut pikemminkin hyvin vähäsuolaiseen murtoveteen tai jopa makeaan veteen kuin suolaiseen meriveteen.

Perämeren kansallispuistosta sukeltaja löytää joitakin jyrkempiä kivikkorantoja ulompien luotojen eteläreunoilta, mutta suurimmaksi osaksi rannat ovat matalia ja paikoitellen pehmeitä. Monia hiekka- tai pehmeitä pohjia peittää runsas putkilokasvi- ja näkinpartaislajisto. Riutoilta ja kivikkorannoilta voi löytää vesisammalia, runkopolyyppeja, murtovesisientä ja rihmaleviä. Kalalajeista sukeltaja näkee helpoiten pieniä kivisimppuja, hietatokkoja ja joskus myös ahvenia tai kiiskiä. Suurin osa muista kalalajeista arastelee sukeltajan kuplia.

Perämerestä löytyy myös lukuisia hylkyjä, koska vedet ovat aina olleet matalia ja karikkoisia. Yli viiden metrin syvyyteen sukellettaessa tarvitaan aina lamppua, usein sitä matalemmissakin vesissä, jos halutaan tarkastella pieniä yksityiskohtia. Perämeressä sukeltaminen antaa sukeltajalle aivan uudenlaisen kuvan Suomen pitkästä Itämerenpuoleisesta rannikosta.

Muut aktiviteetit

  • Hiihto: Lähimpiin saariin voi hiihtää merenjäätä pitkin. Muista pitää turvallisuudesta huolta!
  • Kalastus: Perämeren kansallispuisto kuuluu valtion vesialueisiin. Kalastaminen on sallittua.
    • Vapaa-ajankalastus: Kansallispuistoon kuuluvilla vesialueilla voi onkia ja pilkkiä  jokamiehenoikeudella. Muuta vapaa-ajankalastusta varten pitää 18-64 vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu, jonka voi ostaa Erälupien verkkokaupasta (www.eraluvat.fi). Vapaa-ajan kalastaja saa käyttää enintään 240 metriä verkkoa pyynti- tai venekuntaa kohden. Huiturin noin 5000 hehtaarin vesialueella voi  viehekalastaa yhdellä vavalla maksamalla kalastonhoitomaksun. Useampia vapoja varten tulee hankkia merialueen vapalupa (lupa 7412). Huiturin vesialueella vapaa-ajan verkko- tai rysäkalastus ei ole sallittua. 
    • Kaupallinen kalastus (ammattikalastus): Metsähallitus voi vuokrata rekisteröidylle kaupalliselle kalastajalle lohen tai taimenen pyyntipaikan. Huiturin alueelle myydään rysä- ja verkkolupia vain kaupallisille kalastajille. Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset (kalastusrajoitus.fi).
  • Lintujen tarkkailu: Puiston tunnuslinnun lapintiiran lisäksi saaristossa voi nähdä mm. pilkkasiiven, riskilän, karikukon, lapinsirrin, pikkutiiran tai lapasotkan.
  • Luontopolut: Selkä-Sarven polulla (1 km) pääset tutustumaan luontoon ja kulttuurihistoriaan. Sukella pitkin Vedenalaista luontopolkua (0,8 km).
  • Marjastus ja sienestys: Hyvällä onnella voit löytää mesimarjoja. Rantojen tuntumassa kasvavien tyrnipensaiden satoa voi kerätä 20.8. alkaen.
  • Melonta ja soutu: Saarten välillä ja ympärillä voi meloa ja soutaa. Taitavimmat melojat uskaltautuvat ulapalle asti.
  • Nähtävyydet ja näköalat: Maiseman avaruus puhuttelee. Vanhat kalakämpät ja muinaisjäännökset, hoidetut perinneympäristöt, maankohoamisen muovaama luonto.
  • Uiminen: Useimmat rannat ovat kivisiä ja matalahkoja. Hiekkarantoja on Vähä-Huiturissa ja Pihlajakarissa. Selkä-Sarven saunaranta on hyvä uimiseen sopiva luonnonranta. Virallista uimarantaa ei kuitenkaan ole.
  • Vapaaehtoistoiminta: Saaristossa järjestetään talkooleirejä yhteistyössä mm. Lappi Siistinä -yhdistyksen ja WWF:n kanssa.

Yhteistyötahojen palvelut Perämerellä

Kalastonhoitomaksu

Kuva: Metsähallitus.

Kalastaja (18-64-vuotias) - maksa kalastonhoitomaksu (www.eraluvat.fi).