Suuria selkävesiä ja sokkelosaaristoa

Kermajärvi on 84 km²:n suuruinen Heinäveden reitin pääjärvi. Kermajärven luonnonsuojelualue on yhteensä noin 13 km pitkä alue, josta maata on 25 km² ja vettä 18 km². Se on arvokas eteläsuomalaisen rakentamattoman sisävesien ranta-, saaristo- ja selkävesiluonnon sekä metsien suojelun kannalta.

Matala kallioniemeke selkäveden äärellä. Lähes paljaalla kalliolla kasvaa jäkälää, kanervaa ja kaksi matalaa mäntyä. Horisontissa näkyy metsää.

Kermajärven maisemaa hallitsevat lännessä laajat selkävedet, Kytöselkä - Kermanselkä, joiden yllä voi nähdä kalasääsken lekuttelevan. Selkävedet rajoittuvat itäosan laajaan, sokkeloiseen saaristoon. Itäosan salmien ja virtojen jakamalla vesistöalueella vuorottelevat suuret saaret sekä pirstaleiset, pienet kalliosaaret ja -luodot. Suurimmat saaret ovat Hentulansaari, Kurjenvarvas ja Puumalansaari. Saarissa on hyvin elintilaa runsaalle hirvikannalle.

Kaakkoisosan katseenvangitsija on kilometrien pituinen Hyövynniemi ja luoteessa puolestaan lähes yhtä pitkä Kohmanniemi. Molemmat ovat pitkiä ja kapeita, luode - kaakko -suuntaisia niemiä Kermajärvelle ominaiseen tyyliin.

Korkeita kallioita

Rannat ovat karuja kallio- ja kivikkorantoja, joiden kasvillisuus on niukkaa. Alueella on myös pieniä, paljaita luotoja, joilla pesivät mm. arat selkälokit ja kalatiirat, joiden pesimärauha häiriintyy helposti.

Suuret korkeuserot ovat yleisiä Kermajärven saarien maastossa. Paljaita kallioita ja jyrkänteitä on runsaasti. Monen mäen laelta avautuvat kauniit järvimaisemat. Alueen korkein kohta on Pyylinvuoren huippu, joka kohoaa Kohmanniemellä yli 30 metrin korkeuteen. Korkeiden mäkien avonaisessa kalliomännikössä huuhkajan on helppo saalistaa muun muassa jäniksiä. Monimuotoisen metsäluonnon pääosan muodostavat eri-ikäiset kangasmetsät, mutta notkelmissa saattaa viheriöidä lehtomaisia alueitakin.