Harjumetsää

Järvisen aihkikon alueen poikki kulkee harju, jonka hiekkaisella maaperällä metsä on lähes pelkkää männikköä. Puusto on iäkästä, mutta metsä on silti melko valoisaa. Vanhat kilpikaarnaiset aihkipetäjät ja lukuisat kelot antavat metsälle oman tunnelmansa. Vaikka metsä on säästynyt hakkuilta, luontokin uudistaa metsää aika ajoin. Järvisen aihkikko sai kokea luonnon rajuuden vuonna 1982, kun Mauri-myrsky kaatoi harjulta ja sen ympäristöstä suuria määriä puita. Kaatunut puusto korjattiin, ja nyt aukkopaikoilla kasvaa nuorta metsää.

Vanhaa mäntymetsää. Etualalla on kaatunut ja pitkälle lahonnut puunrunko. Auringonsäteet siivilöityvät puiden lomasta.

Metsien lisäksi Järvisen aihkikon alueeseen kuuluu soita harjun pohjoispuolelta Ahvenlammen ympäriltä sekä Marasenlammen itäpuolelta. Harjumetsät, suot ja lammet muodostavat erämaisen kokonaisuuden.

Karun maaperän kasveja

Järvisen aihkikon kangasmetsien aluskasvillisuudessa yleisimpiä lajeja ovat puolukka, variksenmarja, kanerva sekä jäkälät, jotka viihtyvät hiekkaisella ja karulla maaperällä. Myös vanhat kaatuneet puut tarjoavat kasvualustan jäkälille ja sammalille. Kosteampia elinympäristöjä alueella edustavat suot sekä Marasenlammen ja Ahvenlammen rannat. Suot ovat melko karuja sara- ja rimpinevoja, joita reunustavat rämeet. Rämeiltä voi löytää vaikkapa karpaloa, jonka marjat kypsyvät syksyllä.

Lähikuva puun päällä olevista erilaisista jäkälistä ja männynneulasesta.

Siemenensyöjiä ja muita havumetsän eläimiä

Vanha männikkö on mieluista elinympäristöä esimerkiksi tikoille, oravalle ja käpylinnuille, jotka löytävät alueelta runsaasti männynsiemeniä ravinnokseen. Metsokin viihtyy iäkkäissä mäntymetsissä, joissa on sille sopivia hakomapuita. Metso käyttää talviravinnokseen pääasiassa männynneulasia, joita se "hakoo" eli syö mielipuidensa latvassa. Myös porot liikkuvat alueella, koska siellä on runsaasti jäkäläkankaita.

Soiden ja lampien eläinlajeja

Metsän lisäksi Järvisen aihkikon alueeseen kuuluu soita, jotka ovat paikoin hyvin märkiä ja rimmikkoisia. Avovetiset rimmet ja niitä erottavat kuivemmat jänteet ovat tyypillisiä alueen aapasoille. Linnuista erityisesti kahlaajat, kuten liro, viihtyvät märillä soilla, joista löytyy niille sopivaa ravintoa. Vesilintuja, kuten telkkiä, voi nähdä Marasenlammessa ja Ahvenlammessa.

Suolla on kitukasvuisia mäntyjä ja etualalla avovesirimpi. Maaruska tekee kasvillisuudesta punaruskeaa. Taivas on pilvipoutainen.

Marasenlampi ja Ahvenlampi ovat vesiltään karuja. Niiden kalalajistoon kuuluvat mm. ahven, hauki ja siika, jota sinne on aikoinaan istutettu. Lampien vedet laskevat puroja myöten Raudanjokeen.