Kuva: Leena Hiltunen

Lumitilanne, ladut ja tiet

(Päivitetty 9.1.2019)

Lunta on maastossa n 30 cm. Mitään polkua ei olla tampattu erikseen auki, joten korkeavartiset kengät tai lumikengät käyttöön. Latupohjia on hivenen tampattu, mutta ne eivät ole hiihdettävässä kunnossa. Ilmoitamme, kun on hiihdettävää latua tarjolla.

Soljastentie ja Pitkäjärventie eivät ole talvikäytössä! Niitä teitä eikä parkkipaikkoja ei aurata talvisin! Vaikka jälkiä saattaa olla tiellä, älkää ajako niillä teillä. Muut tiet ovat yleisiä maanteitä.

Retkivinkkejä rengasreiteille

(Päivitetty 23.10.2017)
Seitsemisen rengasreitit on opastettu maastossa puuviitoin, joissa lukee reittien nimet. Polkulinja on merkitty maastoon valkoisin maalitäplin. Reittikartassa reitit on merkitty eri värein, mutta maastossa värikoodeja ei ole. Risteyskohdista löytyy risteyskartat, joista voi tarkistaa sijaintinsa. Viitoitukset kulkevat karttaan merkityn kiertosuunnan mukaisesti. Toiseenkin suuntaan voi reitin kiertää, mutta silloin on hyvä olla maastokartta mukana. Maastossa kulkee myös hiihtoreittejä, joten viittojen metallisia laattoja on hyvä katsella, ettei eksy kesäaikaan hiihtoreitille. Seitakierroksen, Virkatien ja Harjupolun lähtöpiste on Kulomäellä luontokeskuksen pihassa, ei parkkipaikalla.

 

Seitsemisestä saa laminoidun kartan lainaan

(Päivitetty 4.6.2017)
Kulomäelle, Koveroon, Pitkäjärvelle ja Multiharjuun on ilmestynyt postilaatikoita, joista saa ottaa laminoidun lainakartan retkelle mukaan. Kartta tulee retken päätteeksi palauttaa johonkin näistä neljästä laatikosta. Tarkoituksena on vähentää paperikarttojen aiheuttamaa jätettä, sillä monesti kartta lentää retken jälkeen roskiin. Jatkossa karttoja ei enää tulosteta luontokeskuksella, vaan tarvittaessa kartan saa lainaan.

 

Miten saat kartan mukaan retkelle?

  • tulosta kartta kotona tai kirjastossa luontoon.fi -sivustolta tai retkikartta.fi -sivustolta.
  • nappaa kännykkään kuva karttaelementistä tai luontokeskuksen asiakaspalvelutiskin kartasta
  • ota screenshot luontoon.fi:n pdf-kartasta tai lataa kartta puhelimeen
  • lainaa lainakartta postilaatikosta (muistathan palauttaa!)

Metsäpeura palaa Seitsemiseen

(Päivitetty 26.10.2016)
Metsäpeura palautetaan lähivuosina takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Metsäpeuroja palautetaan Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen lähistölle alueille, joista ne katosivat 150 vuotta sitten.

Suomen alkuperäinen peuran alalaji metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on poron luonnonvarainen lähisukulainen ja se oikea alkuperäinen peura, joka oli pitkään entisaikojen suomalaisten yksi merkittävin elinehto. Metsäpeura, josta toisinaan käytetään myös nimitystä suomenpeura, ei ole läheistä sukua muille peuroiksi kutsutuille sorkkaeläinlajeille kuten valkohäntä- ja kuusipeuralle, jotka oikeasti ovat kauriita, eivät peuroja. Viimeisin uutinen