Suomeen tulee ensimmäistä kertaa koskaan vieraaksi norjalaisen NIBIO-tutkimuslaitoksen ruskeakarhun dna-työpaja lapsille. Inarin ja Sevettijärven yhdeksäsluokkalaiset pääsevät tutkimaan Paatsjoki-Inari-alueen suomalaisten, venäläisten ja norjalaisten karhujen dna-näytteitä, joita on kerätty vuodesta 2007 alkaen.  

Jo kerran sukupuuttoon kuollut karhu herättää Norjassa tunteita, tutkimustieto tärkeää 

Ruskeakarhu on petoeläin, joka herättää paljon tunteita myös Norjassa. Karhu kuoli Norjassa sukupuuttoon 1900-luvun alussa. Nyt karhut ovat palanneet vähitellen takaisin Norjaan Suomesta ja Venäjältä. 

NIBIO-tutkimuslaitos on pitänyt aiemmin kiertäviä työpajoja vain kotimaassaan, tavoitteena on ollut tarjota suurpetojen käyttäytymisestä ja hoidosta puolueetonta tietoa.  

– Työpajaan osallistuvat oppivat tekniikoista, joita käytetään Norjan ruskeakarhun lukumäärän arvioinneissa. Opiskelijat eristävät ja erottavat karhun dna:ta erilaisista näytteistä, esimerkiksi karvoista ja ulosteesta, työpajaa vetävä Victoria Gonzalez NIBIO-tutkimuslaitoksesta kertoo. 

Dna-näytteiden avulla voidaan yksilöidä alueella liikkuvat karhut.  

– Tämä on tärkeää paikallisille ihmisille Norjassa, koska suurta ja arkaa eläintä ei usein nähdä, mutta karhuun liittyviä tarinoita liikkuu ihmisten keskuudessa paljon, Gonzalez taustoittaa työn merkitystä. 

Karhujen dna-näytteitä kerätään ensi kesänä nyt viidettä kertaa Pohjois-Lapissa ja Norjassa 

Kansainvälinen ruskeakarhujen dna-näytteiden kerääminen on tehty vuodesta 2007 alkaen neljän vuoden välein. Dna-näytteet on kerätty aiemmin Paatsjoki–Inari-alueella liikkuvista karhuista Norjasta, Suomesta ja Venäjältä. Tänä vuonna Suomi ja Norja keräävät näytteitä yhteistyössä tulevana kesänä. Näytteiden analysoinnista vastaa norjalainen NIBIO-tutkimuslaitos. 

Suomessa dna-näytteiden keräämisestä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Suomen näytteet kerätään Vätsärin erämaa-alueelta Inarinjärven itäosista ja Venäjän ja Norjan rajalta. Näytteiden perusteella selviää myös, miten samat karhut liikkuvat eri maissa. Luonto ei tunne rajoja.  

– Karhut houkutellaan keräyspaikalle hajusyötillä, joka on ympäröity piikkilangalla. Syöttiä tutkimaan tulevasta karhusta jää karvanäyte piikkilankaan, projektipäällikkö Riina Tervo Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.  

Ennen dna-seurantaa karhukannan arviointi perustui yksittäisiin havaintoihin, riistakamerakuviin ja ulostenäytteiden seurantaan ja metsästystulokseen. 

Karhun dna-tutkimuksista kaikille avoin luontoilta Siidassa 24.4.2023 klo 18 

Victoria Gonzalez esittelee Metsähallituksen Luontopalvelujen järjestämässä luontoillassa, miten dna-analyyseja hyödynnetään Pohjois-Norjassa ruskeakarhun kannanhoidossa. Conzalez kertoo myös ruskeakarhun käyttäytymisestä ja lajille tyypillisistä piirteistä.  

Paikan päälle Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Luontoilta järjestetään maanantaina 24.4.2023 klo 18. Sisäänpääsymaksu on kahdeksan euroa. Lisätietoa luontoillasta (siida.fi).  

Fakta: dna-analyyseissä löydetyt ruskeakarhut Paatsjoki–Inari-alueella 2007–2019 

• 2019: karhuja tunnistettu yhteensä 47. Suomessa 20, Norjassa 14 ja Venäjällä 16 karhua.
• 2015: karhuja tunnistettu yhteensä 26. Suomessa 5, Norjassa 16 ja Venäjällä 9 karhua.
• 2011: karhuja tunnistettu yhteensä 20. Suomessa 7, Norjassa 11 ja Venäjällä 6 karhua.
• 2007: karhuja tunnistettu yhteensä 24. Suomessa 9, Norjassa 9 ja Venäjällä 6 karhua.

Lisätietoja

• Ylä-Lapin luontokeskus Siida
• Vätsärin erämaa-alue