Uutiset

Vanhaa Aunus-ruista viljellään perinteisin menetelmin Metsähallituksen Korteniemen perinnetilalla

Metsähallituksen Korteniemen perinnetilalla Tammelassa on viljelty kahden vuosikymmenen ajan Aunukseksi nimettyä maatiaisruista. Se on kulkeutunut Suomeen Pohjois-Venäjältä Aunuksesta lapinjärveläisen sotapojan mukana 1940-luvulla. Tervetuloa Korteniemeen puimaan ruista lauantaina 22.8.



"Korteniemessä eletään 1910-luvun tyyliin ja on tärkeää, että viljeltävät kasvit ovat tuolta aikakaudelta. Niitä myös viljellään aikakauden menetelmin. Aunus-ruis kylvetään käsin ja leikataan viikatteilla. Leikattu ruis sidotaan lyhteiksi ja kootaan kuhilaiksi ennen niiden siirtämistä riiheen puintia odottamaan", kertoo Outileena Uotila Korteniemen perinnetilalta.

Tulevana lauantaina 22.8. riihikuivista lyhteistä irrotetaan jyvät ensin riihen puolella seinään lyömällä ja sitten luuvan, eli puintihuoneen, lattialla varstoilla lyöden. Oljet kootaan puinnin päätteeksi isoiksi lyhteiksi olkilatoon varastoitaviksi.

Korteniemessä ei ainoastaan viljellä maatiaisruista perinteisin menetelmin, sen satoa käytetään perinteisesti. Jauhot jauhatetaan kivimyllyssä ja niitä käytetään perinneruokien raaka-aineena. Perjantaina leivotaan Aunus-rukiista kolmeen eri ruistaikinajuureen reikäleipää ja lauantain riihipuintitalkoissa syödään ruispuuroa ja mustikkakukkoa (tapahtumat.luontoon.fi).

Viljelyssä harvinaistuneiden maatiaiskasvien säilyttäminen on tärkeää

Vuonna 2019 Ruokavirasto myönsi Metsähallitukselle oikeuden ja vastuun ylläpitää Aunus-syysruista rekisteröitynä alkuperäiskasvilajikkeena.

"Suomessa on 24 alkuperäiskasvilajikkeeksi rekisteröityä lajiketta. Niitä viljelevät maatiaislajikkeiden ja vanhojen kauppalajikkeiden ominaisuuksia arvostavat maanviljelijät. Sen sijaan Aunus-maatiaisrukiin viljelystä vastaa julkinen toimija Metsähallitus", kertoo tutkija Maarit Heinonen Luonnonvarakeskuksesta.

Maapallon ruuantuotanto on harvalukuisten viljelykasvien ja lajikkeiden varassa. Sadot ovat yhä alttiimpia ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille äärioloille. Maatiaiskasvit tarjoavat uusia mahdollisuuksia ratkaista tulevaisuuden ruuantuotannon haasteita. Ne ovat kuitenkin nopeasti häviämässä viljelystä.

"Kasvimateriaalin varastosäilytyksen, kuten geenipankkisäilytyksen, rinnalla onkin työskenneltävä viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi pelloilla ja puutarhoissa, jotta voimme varmistaa niiden sisältämän luontaisen joustavuuden saatavuutta tulevaisuuden viljelyä varten", korostaa Heinonen.

"Korteniemen perinnetilalla tehdään erittäin arvokasta työtä viljelykasvien biodiversiteetin edistämiseksi, sillä siellä viljellään Aunus-maatiaisrukiin lisäksi kahta ryvässipulikantaa, vanhaa kuitupellavalajiketta ja kahdeksaa maatiaisperunaa", kertoo Heinonen.

Aunus-maatiaisrukiin tie pellolta ruokapöytään tapahtumasarja on jatkoa elokuussa 2019 järjestetylle Hermanni-maatiaisrukiin elonleikkuun tapahtumalle ja on osa eurooppalaista Farmer’s Pride -hanketta. Hankkeessa edistetään maatiaiskasvien viljelyä, käyttöä ja saatavuutta Euroopassa, jotta viljelykasvien geneettinen monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman laajana turvaamaan kestävää ruuantuotantoa.

Tilaisuuden ohjelmassa ovat mukana myös ryvässipulin viljelyä edistävä hanke Sipulit jakoon ja ruistaikinajuuren mikrobiston monimuotoisuutta tutkiva hanke RuisTA Luonnonvarakeskuksesta.

Aunus-maatiaisrukiin tietä pellolta ruokapöytään voi seurata myös Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen sosiaalisen median kanavilla video- ja kuvakertomuksena.

Lisätietoja