Avun tarpeessa olevista saimaannorpista on tehty Saimaalla havaintoja lähes vuosittain ja etenkin hoitoa tarvitsevat kuutit ovat aiempaa tavallisempi ilmiö, kun pesimäolosuhteet heikkenevät ilmaston lämpiämisen seurauksena. Yhteinen saimaannorppamme LIFE -suojeluhankkeessa kootaan käsikirjaa saimaannorppien hoidon tueksi sekä koulutetaan eläinlääkäreistä osaavaa hoitoverkostoa. Samalla ohjeistetaan oikeasta toiminnasta, mikäli kohtaa loukkaantuneen tai sairaan saimaannorpan.
Metsähallituksen koordinoimassa saimaannorppien suojeluhankkeessa valmistellaan parhaillaan saimaannorppien terveys- ja hyvinvointikäsikirjaa. Siinä kuvataan parhaat käytännöt apua tarvitsevien saimaannorppien tunnistamisessa, kuntoutuksessa ja muussa käsittelyssä niin, että ne edistävät saimaannorpan suojelua eivätkä aiheuta riskejä populaatiotasolla.
Tavoitteena on kehittää Saimaan alueen eläinlääkäreistä osaava hoitoverkosto siltä varalta, että Metsähallitus tarvitsee eläinlääkinnällistä apua saimaannorpan kuntoutuksessa. Tähän liittyen viime talvena Savonlinnassa järjestettiin eläinlääkäreille kahden päivän koulutus. Ensimmäisessä koulutustilaisuudessa käsiteltiin luonnonvaraisten eläinten hoidon ja käsittelyn yleisiä periaatteita sekä saimaannorpan biologiaa ja avun tarpeen tunnistamista ja toisessa syvennyttiin tarkemmin saimaannorpan käsittelyyn ja hoitoon. Koulutuksiin osallistui reilut 20 eläinlääkäriä.
”Saimaannorppien hoitoon sovelletaan pitkälti muiden hylkeiden kohdalla hyviksi testattuja menetelmiä. Norpat hoidetaan kuitenkin paikallisesti ja tarttuvien tautien riski minimoiden, jotta ei aiheuteta vaaraa koko populaatiolle. Ensisijainen tavoite on edistää saimaannorpan suojelua”, kertoo Sanna Sainmaa, asiantuntijana hankkeessa työskentelevä Korkeasaaren eläinlääkäri.
Sainmaa on mukana kirjoittamassa käsikirjaa ja kouluttamassa eläinlääkäreitä, sillä hänellä on pitkä työhistoria vesinisäkkäiden parissa. Korkeasaaren yhteydessä toimivassa Villieläinsairaalassa hoidetaan vuosittain huonokuntoisina löydettyjä harmaahylkeen kuutteja, mutta potilaina on ollut myös itämeren- ja saimaannorppia.
Saimaannorppia ei tule lähestyä ja häiritä. Norpat kaipaavat rauhaa erityisesti lisääntymisaikaan talvella, mutta myös keväällä, jolloin ne nousevat kiville vaihtamaan karvaa. ”On täysin luonnollista, että norppa makoilee jäällä tai kivellä koko päivän tai pidempäänkin. Mikäli norppa makaa velttona, eikä muutamaan tuntiin nostele päätään ja vaihda asentoa lainkaan tai ei pysty sukeltamaan, on sillä todennäköisesti ongelmia," sanoo Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta.
Metsähallitus on vastuussa saimaannorpan suojelusta ja huolehtii myös loukkaantuneiden saimaannorppien hoidon järjestämisestä. Jos epäilet, että norpalla ei ole kaikki hyvin, voit tarkkailla sitä kiikareilla kauempaa ja kirjata havaintoja ylös. Jos edelleen epäilet norpan tarvitsevan apua, yhteyttä tulee ottaa Metsähallitukseen soittamalla numeroon 0206 39 5000. Metsähallituksen asiantuntijat tarkastavat norpan tilan ja arvioivat jatkotoimien tarpeen.
Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hanke (2020–2025) turvaa norppien suojelua. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön ja kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle. Hankkeessa pyritään parantamaan myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilannetta.
Lisätietoja
Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1 200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.