Luontoon.fi uutiset

Valkmusan kansallispuiston hakkuilla palautetaan avosuota takaisin

Valkmusan kansallispuistossa on käynnistetty hakkuut, joilla vauhditetaan luonnon muutosmatkaa ojitetusta metsästä takaisin suoksi. Munasuon itäosaa ojitettiin 1960-1980-luvuilla metsänkasvun lisäämiseksi. Ojitus ei kuitenkaan kaikkialla tuottanut ennakoitua tulosta. Alue on sittemmin liitetty osaksi kansallispuistoa ja ojitettu alue ennallistetaan.

Metsäkone on hakkaamassa ojalinjaa nuorehkossa mäntymetsässä. Etualalla on maassa kaadettuja mäntyjä. Maassa on vähän lunta.

Ojituksen seurauksena syntynyt puusto poistetaan niiltä suon osilta, jotka ovat aiemmin olleet avoimia ja harvapuustoisia. Tällöin suolle palautuu puustoisten ja avoimien osien vaihtelu. Jo aiemmin alueella on tehty pienpuuston raivausta ja tukittu ojia kohteilla, joissa ei ollut tarvetta poistaa puustoa. Puuston poiston jälkeen suojelualueen ojat tukitaan kaivinkoneen avulla. Valkmusan ennallistaminen eli palauttaminen lähemmäs luonnontilaa tehdään osana EU:n rahoittamaa Hydrologia-LIFE-hanketta, josta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
 
Hakkuita tehdään 54 hehtaarin alalla. Nyt aloitetut hakkuut kestävät huhtikuulle asti, jos sopivia talvikelejä riittää. Puunkorjuun toteuttaa Stora Enso. Metsähallituksen Luontopalvelut käyttää puunmyynnistä saadut tulot suojelualueiden hoitoon.
  
Avosuon laidalla poistetaan koko puusto, kun taas kantavammalla maalla tehdään perinteisempää harvennusta. Hakkuiden lopputuloksena metsän on tarkoitus vaihtua suoksi mahdollisimman tasaisesti. Hakkuut tehdään pehmeiden maiden korjuuseen soveltuvalla kalustolla, osin talvikorjuuna. Hakkuissa kertyvä puu – joka on lähinnä mäntyä – hyödynnetään monien uusiutuvien tuotteiden valmistamiseen.
 
Hakkuissa parannamme luonnon monimuotoisuutta vahvistamalla niin sanottua vaihettumisvyöhykettä eli avosuon ja metsän välimaastoa. Esimerkiksi metsäkanalinnut saavat ennallistamisen ansiosta paremmat oltavat. Laajan Hydrologia-LIFE -hankkeen tavoitteena on turvata soiden, purojen ja lintuvesien kosteikkoluontoa yli sadassa kohteessa Natura-alueilla kautta Suomen vuosina 2017–2023.

Lisätiedot