Uutiset

Takaisin

Uusi yleisötilaisuus Hangon Tulliniemenrannan luonnonsuojelualueiden luonnonhoidosta 22.5.

16.5.2019

Tulliniemenranta on luonnoltaan arvokas ja hankolaisille tärkeä virkistysalue. Suunnitelluista luonnonhoitotoimista järjestetään yleisön pyynnöstä toinen infotilaisuus,  22.5.2019 klo 16.30, Cafe Oasis, Tulliniemenranta. Tilaisuuteen sisältyy kiertokävely alueella. 

Tulliniemenranta vuonna 2019. Kuva: Hans-Erik Nyman.

Paikalla on kaupungin ja Metsähallituksen edustajia sekä luontoasiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoa hoitosuunnitelmasta sekä vastauksia useimmin esitettyihin kysymyksiin on osoitteessa www.metsa.fi/paahdelife/tulliniemenranta.

Metsähallitus on laatinut ja Uudenmaan ELY-keskus sekä Hangon kaupunki hyväksyneet Tulliniemenrannan luonnonsuojelualuiden luonnonhoitosuunnitelman. Hoitotoimia on suunniteltu sekä kaupungin että Metsähallituksen hallinnoimille luonnonsuojelualueille yhteensä noin 19 hehtaarin alueelle. Suunnitellut luonnonhoitotyöt ovat tärkeitä suojelualueiden luonnonsuojeluarvojen säilyttämiseksi. Suunnitellut hoitotoimet pohjautuvat Tulliniemen linnustonsuojelualueen Natura 2000 -alueen (FI0100006) hoito- ja käyttösuunnitelman linjauksiin sekä Tulliniemenrannan luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätöksiin.

Kyseisen Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS) on pitkän aikavälin yleissuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen muun muassa virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua. Nyt suunnitellut luonnonhoitotoimet ovat osa HKS:n kautta toteuttavaa, yhden Natura-alueen osa-alueen luonnon hoitamiseksi tehtyä luonnonhoitosuunnitelmaa. Tulliniemen linnustonsuojelualueen HKS laadittiin vuosina 2011–2013, jolloin järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia hankolaisille ja vastaanotettiin lausuntoja eri tahoilta. Hangon kaupunginhallitus hyväksyi HKS:n vuonna 2013 lukuun ottamatta liikkumiskiellon laajentamista Gåsörsvikenin vesialueella.

Työt alkavat 27.5. ja pyritään saamaan valmiiksi ennen juhannusta.

Mitä alueella tehdään ja miksi?

Tulliniemenrannan luonnonhoitosuunnitelman tavoitteena on estää avoimen dyynialueen umpeenkasvu ja luontoarvojen heikkeneminen. Tulliniemenrannan arvokkaat dyynit ja kedot uhkaavat metsittyä ja peittyä rehevöittävästä typpilaskeumasta hyötyvän kasvillisuuden alle. Dyynialueen rehevöitymistä on tarkoitus vähentää harventamalla II maailmansodan jälkeen syntynyttä mäntypuustoa sekä paljastamalla dyynihiekkaa karikkeen, kuntan, sammalten ja jäkälien alta.

Puuston vähentäminen on suunniteltu tehtäväksi monitoimikoneella mm. alueen laajuuden ja puiden hiekkaisten tyvien vuoksi. Dyynilajistolle elintärkeää, avointa hiekkapintaa on tarkoitus paljastaa sekä kaivinkoneella että haravoimalla. Luonnonhoitotoimista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut EU:n rahoittamassa Paahde LIFE-hankkeessa (www.metsa.fi/paahdelife). Luonnonhoitotoimet ovat samankaltaisia kuin Furuvikissa v. 2016 ja Kolavikenissa v. 2017 tehdyt.

Virkistyskäyttö- ja maisema-arvot sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen luontoarvojen kanssa mm. jättämällä kasvamaan tuulensuoja- ja maisemapuita. Etenkin vanhoille maisemapuille avataan lisää elintilaa, jotta ne eivät kuole nuoremman puuston kilpailun vuoksi. Alueelle on suunniteltu opastustaulu ja mahdollisesti myös pitkospolku, jolla pyritään ohjaamaan kulumista. Alueella saa jatkossakin liikkua nykyiseen tapaan vapaasti.

Tulliniemenrannalla on valtakunnallisesti arvokas dyynialue, jossa elää Suomessa harvinaisia ja uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja, mm. 39 uhanalaista tai silmälläpidettävää hyönteislajia (esim. verikirjo- ja hopeajuovakoisa, dyynisukkulakoi) sekä 6 kasvilajia (esim. kangasajuruoho, hietikkosara, keltamatara), joista monet ovat luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavia lajeja. Tulliniemenrannan dyynien metsittyminen johtuu aiemmista metsänistutuksista sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvasta rehevöittävästä typpilaskeumasta. Uusimman maamme lajien uhanalaisuuden arvioinnin mukaan toiseksi yleisin syy lajien uhanalaistumiseen Suomessa on luontaisesti avoimien alueiden umpeenkasvu.

Lisätietoja:

 LIFEn, Natura 2000 ja PaahdeLIFEn tunnukset.