Luontoon.fi uutiset

Uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke on Suomen suurin tähänastinen satsaus Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun

Kahdeksan vuoden hanke on suuri edistysaskel Suomen meriluonnon suojelussa. Siinä muun muassa kehitetään merellisten suojelualueiden verkostoa ja laaditaan kunnostussuunnitelma koko Suomen rannikolle. Kansalaisten meriluonnon tuntemusta lisätään kehittämällä luontomatkailua ja viestimällä avoimesti Itämeren monimuotoisuuden merkityksestä ja suojelun vaikutuksista luontoon ja ihmisiin.

Näkinpartaislevien elinympäristö.

Itämeren meriluonto on lajirikas ja monimuotoinen, mutta tällä hetkellä siihen kohdistuu paljon erilaisia paineita ilmastonmuutoksesta meriliikenteeseen. Pitkän ajan kuluessa Itämerelle sopeutuneet lajit ovat vaarassa kadota niiden elinolosuhteiden muuttuessa. Meriluonnon hyvinvoinnin ja lajiston säilymisen kannalta onkin keskeistä, että merialueiden suojelua saadaan lisättyä ja tehostettua, ja että Itämeren suojelu ja käyttö saadaan sovitettua yhteen kestävällä tavalla.

Itämeren meriluonnon suojeluun satsataan huomattavasti seuraavan kahdeksan vuoden aikana, sillä uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke käynnistyy joulukuussa. Ympäristöministeriön tilaaman ja Metsähallituksen koordinoiman hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. Siitä 60 prosenttia tulee Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta.

Kaksi sukeltajaa pinnalla.

Hankkeessa kartoitetaan merialueita niiden luontoarvojen tunnistamiseksi, seurataan jo kartoitettujen alueiden tilan kehittymistä, luodaan entistä toimivampi suojelualueverkosto, tutkitaan ihmisen vaikutusta meriluontoon, kehitetään kestävää luontomatkailua sekä tarjotaan tietoa meriluonnon merkityksestä ja sen suojelun tärkeydestä.

"BIODIVERSEA on merkittävä askel Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Hankkeessa tehostetaan meriluonnonsuojelua kunnostamalla heikentyneitä elinympäristöjä ja selvittämällä minne uusia suojelualueita kannattaa perustaa. Mereisen suojelualueverkoston laajentaminen edistää tärkeää tavoitettamme pysäyttää luontokato", toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Hankkeessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Eräpalveluiden sekä ympäristöministeriön lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitus, Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus GTK sekä Baltic Sea Action Group BSAG.

Tavoitteena toimiva suojelualueverkosto

EU:n biodiversiteettistrategian kunnianhimoisena tavoitteena on, että Euroopan merien pinta-alasta 30 prosenttia olisi suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa selvitetään, miten tämä tavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaalla ja samalla yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Nykyinen suojelualueverkosto kattaa noin 12 prosenttia Suomen meripinta-alasta. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) aineistoihin perustuen paikannetaan monimuotoisimmat ja arvokkaimmat vedenalaisen luonnon kohteet ja tehdään koko rannikon kattava tiekartta suojelualueverkoston kehittämiseksi.

Potentiaalisia suojelualueita kartoitetaan erityisesti Ahvenanmaan merialueilla, joista on nykyisin suojeltu vain kolme prosenttia. Lisäksi tietoa kerätään kunnostuskohteiden valintaan, merialuesuunnittelun tarpeisiin ja merialueen eri käyttötarpeiden yhteensovittamiseen.

"Kartoituksilla keräämme tietoa muun muassa alueiden geologisista ja biologisista ominaispiirteistä ja uhanalaisista lajeista. Tietojen avulla voidaan kohdentaa uusia suojelualueita tehokkaasti ja samalla tukea merialueiden kestävää käyttöä", toteaa Maija Häggblom Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.

Pelkkä suojelualueiden pinta-alan lisääminen ei yksin riitä turvaamaan meriluonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa etsitäänkin keinoja tehostaa jo olemassa olevaa suojelualueverkostoa esimerkiksi ottamalla entistä paremmin vedenalaiset luontoarvot huomioon alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia eliöstöön ja ihmisen aiheuttamiin paineisiin selvitetään, jotta varmistetaan suojelun tehokkuus myös tulevaisuudessa.

Kunnostuksilla torjutaan luontokatoa

Monien merialueiden tila on jo nyt vakavasti heikentynyt. Hankkeen yhtenä päätavoitteena onkin edistää mereisten lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien ennallistamista ja kunnostamista. Hankkeessa tutkitaan, mitkä suojelualueet hyötyvät eniten kunnostuksista, selvitetään rakkohaurun ja näkinpartaislevien elinympäristöjen ennallistamisen edellytyksiä ja tutkitaan äärimmäisen uhanalaisen meriharjuksen kannan vahvistamista pohjoisella Pohjanlahdella.

Rakkohauru meressä.

"Hankkeessa teemme koko rannikon merialueet kattavan kunnostussuunnitelman ja kokeilemme uusia kunnostusmenetelmiä. Kunnostuksilla muun muassa parannamme monien kalojen kutupaikkoina toimivien merenlahtien ja fladojen tilaa ja siten tuemme niiden monimuotoisuuden säilymistä", kertoo luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki Metsähallituksen Luontopalveluista.

Itämeren tila paranee yhteistyöllä

LIFE-IP BIODIVERSEA-hankkeessa tutkitaan tiiviisti ihmisen vaikutusta meriluontoon. Yksi uusista tutkimuskohteista on vedenalainen melu. Hankkeessa laaditaan ensimmäinen vedenalaisen melun kartta, joka osoittaa saaristomme meluisat ja hiljaiset alueet. Karttaa voidaan käyttää suunniteltaessa sekä uusien suojelualueiden sijainteja että virkistyskäyttöä.

Myös roskaantuminen aiheuttaa haittaa meriluonnolle. Hankkeessa selvitetään roskan määriä saaristossa ja järjestetään luonnonsuojelualueilla esiintyvien roskien siivouskampanjoita yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.

"Meren suojelun lisääminen onnistuu vain, jos kaikki merellä toimivat – sekä merestä virkistystä hakevat että elinkeinonharjoittajat – sitoutuvat yhdessä luontokadon pysäyttämiseen. Siksi hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja viestitään tasapuolisesti meriluonnon suojelun hyödyistä ja siihen liittyvistä haasteista", toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Hankkeessa kehitetään myös ratkaisuja yksityisomistuksessa olevien merialueiden suojelemiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa. Työn pohjana toimii Gullkronan suojelualuepilotti ja siitä saadut kokemukset.

Life