Luontoon.fi uutiset

Tiilikkajärven kansallispuistossa oli ennätysvilkas vuosi

Tiilikkajärven kansallispuistoon tehtiin viime vuonna noin 25 300 käyntiä. Käyntimäärä nousi 29 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Tiilikkajärven vetovoimaa nostivat talvella käytössä olleet hiihtoladut. Lisäksi uusi Tiilikankierto-rengasreitti saavutti suuren suosion.

Kaksi marjastajaa kyykistyneenä varvikkoon. Toisella on kuksa kädessä ja toinen laittaa puolukoita kuksaan.

”Kansallispuistojen merkitys suomalaisten liikuttajana ja hyvinvoinnin lähteenä on korostunut pandemian aikana. Tämä näkyy myös Tiilikkajärven käyntimäärässä,” puistonjohtaja Matti Hovi Metsähallituksesta sanoo. 

Tänä vuonna Tiilikkajärven kansallispuistoon ajetaan ja merkitään hiihtolatuja viikolla 8. Ladut ovat hiihdettävissä 1.3. alkaen. Maastoon ajetaan 7 kilometrin ja 17 kilometrin pituiset perinteisen hiihtotavan lenkit, jotka alkavat Sammakkotammen pysäköintialueelta. Latuja pyritään pitämään auki ainakin talvilomaviikkojen ajan.

”Tiilikkajärven kansallispuistossa on tällä hetkellä huono polttopuutilanne. Puuta on vain Kosevan ja Koirakiven tulentekopaikoilla. Tiilikkajärvellä päästään suorittamaan puuhuoltoa ja muuta talvihuoltoa vasta jäätilanteen salliessa. Retkeilijöitä kehotetaan varautumaan retkeen eväillä, retkikeittimellä tai ruokatermoksella, mikäli tulta ei pystykään kohteessa tekemään. Nyt on erityisen tärkeää, että polttopuita käytetään säästeliäästi ja vain tarpeeseen, jotta puita riittää mahdollisimman monelle kulkijalle. Tiedotamme puuhuollon etenemisestä Tiilikkajärven kansallispuiston Ajankohtaista-sivulla ja  Facebook-sivulla (facebook.com), suunnittelija Marko Haapalehto Metsähallituksesta kertoo. 

Tiilikkajärven kansallispuisto täyttää 40 vuotta

Tiilikkajärven kansallispuisto juhlii tänä vuonna 40-vuotissyntymäpäiviään. Vuonna 1982 perustettiin yhteensä 11 kansallispuistoa: Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan–Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot. 

Suomen kansallispuistoverkko koettiin 1970-luvulla puutteelliseksi niin alueellisesti kuin luontoarvoiltaan. Uusien puistojen perustamisen tavoitteena oli antaa lähtösysäys mahdollisimman edustavalle ja hyvin hoidetulle kansallispuistoverkostolle. Uusiksi kansallispuistoiksi ehdotettiin alueita, joissa luontoarvot olivat kohdallaan ja luontotyypit kokonaisuutta täydentäviä. Huomioon otettiin myös aluepolitiikka ja työllisyysvaikutukset. 

Lisätietoja

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta - erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen. 

Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.