Luontoon.fi uutiset

Telkkämäen perinnetila Kaavilla avaa ovensa kesäkauteen

Telkkämäen perinnetila on tänä vuonna avoinna 7.6.-20.8. Telkkämäessä voi vuosittain kokea aidon kaskenpolton tunnelman. Jos sää sallii, kaskisavut nousevat Telkkämäessä keskiviikkona 9.6. noin kello 11 alkaen.

Neljä perinteisiin pellavavaatteisiin pukeutunutta henkilöä seisoo savun keskellä ja huolehtii kasken palamisesta pitkillä kepeillä.

Metsähallitus on polttanut kaskia Telkkämäessä perinteisiä menetelmiä käyttäen vuodesta 1993 lähtien. Yleensä kasket ovat olleet nuoreen lehtimetsään poltettavia ns. tavallisia kaskia. Ensimmäinen huuhtakaski poltettiin kuusimetsässä vuonna 2000. Tämän jälkeen alueella on poltettu myös rieskakaskia. Rieskamaa eli tuoreskaski tehdään nuoreen, pensasmaiseen lehtimetsään. Muutamaa katovuotta lukuun ottamatta alueella on poltettu vuosittain vähintään yksi kaski. 

”Kaskissa kasvatetaan naurista, ruista, ohraa, tattaria, kauraa tai pellavaa. Telkkämäessä kaskeen kylvetään tänä vuonna naurista ja ruista.  Nauris kylvetään juhannusviikolla. Kylväminen tapahtuu töpeksimällä eli sylkemällä. Kylvettävä alue karhitaan risukarhilla ennen ja jälkeen kylvämisen. Kaskiruis kylvetään Laurin päivänä 10. elokuuta. Tällöin maa kynnetään paloaatralla ja karhitaan risukarhilla. Telkkämäen kaskiruis on aitoa kaavilaista alkuperää. Ruis on pensasmaista ja pitkäkortista. Se on hyvin satoisaa, sillä yhdestä juuresta voi kasvaa jopa kymmenen kortta tähkineen,” puistomestari Marko Haapalehto Metsähallituksesta kertoo.

Telkkämäellä on ollut torppa peltoineen jo ennen 1749 alkanutta isojakoa. Tilan nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on navetta, riihi, aitat ja savusauna. Kauniisti harmaantuneiden rakennusten lisäksi pihapiirin kuuluvat siellä laiduntavat eläimet.

Laiduntamisen ja niittämisen ansiosta Telkkämäen piha-alueet säilyvät kauniina ketoina. Tänä vuonna Telkkämäen pihapiirissä laiduntaa lampaita sekä kyyttöjä eli Itä-Suomen karjaa. Kaskiaholajeista yleisimpiä ovat kesämaitiainen, ruusuruoho ja siankärsämö. Runsaslukuisista niittykukista tavallisimpia ovat maitohorsma, karhunputki ja niittyleinikki. Luontopolulle väriloistoa antaa esimerkiksi puna-ailakki. Harvinaisista lajeista Telkkämäessä kasvaa valtakunnallisesti uhanalainen hirvenkello. Myös perhosia esiintyy runsaasti Telkkämäen pihapiirissä.

”Jatkamalla perinnebiotooppien hoitoa kohteillamme niittämällä ja laiduntamalla, varmistamme arvokkaan lajiston säilymisen. Lampaat ovat tässä avainasemassa. Kun laiduntavat eläimet syövät tavallisia, korkeakasvuisia ja kilpailussa pärjääviä kasveja, ne luovat valoa ja tilaa harvinaisille, matalakasvuisemmille niittykasveille. Suuri osa uhanalaisista pölyttäjistä elää harvinaistuneissa perinneympäristöissä, kuten niityillä ja kedoilla. Pölyttäjät taas ovat elintärkeitä meille,” kertoo Telkkämäen perinnetilan opas Reija Rantakallio.

Telkkämäen perinnetilaan tutustuminen on maksutonta. Kesä- ja elokuussa opas on paikalla keskiviikosta sunnuntaihin kello 10-17 ja heinäkuussa maanantaista sunnuntaihin kello 10-17. Opas päivystää aukiolopäivinä Telkkämäen talolla kello 10 - 12. Muuna aikana löydät oppaan tilan töistä talon läheisyydestä. Tarvittaessa oppaalle voi soittaa numeroon 0400 346 469. Tilaan voi tutustua omatoimisesti myös muina ajankohtina. Maksullisen ryhmäopastuksen voi varata suoraan oppaalta. 

Lisätietoja