Luontoon.fi uutiset

Suomen rannikon laguunit ilmakuvista paikkatiedoksi 

Metsähallituksen meritiimin toimesta on valmistunut uusi 8000 kohdetta sisältävä aineisto merialueen laguuneista. Ilmakuvista tunnistetut laguunit luokiteltiin kehitysasteen mukaan kuuteen eri luokkaan. Lisäksi matalien fladojen ja kluuvien tilan arvioimiseksi ilmakuvista kerättiin tietoa myös kohteiden suuaukon ruoppauksista. 

Ilmakuva laguunista.

Matalat suojaisat laguunit ovat monimuotoisia elinympäristöjä ja tärkeitä muun muassa uhanalaisille suojaisten pohjien näkinpartaisesiintymille sekä kevätkutuisille kaloille. Laguuni luontotyyppinä kuuluu NATURA-luontotyyppien joukkoon. Ilmakuvatulkinnassa tunnistettiin noin 5000 fladojen eri kehitysastetta ja 500 laguunia Suomen rannikolla, pois lukien Ahvenanmaa. Lisäksi aineistoon sisältyy 2400 kluuvijärveä. Alle kymmenen hehtaarin fladojen ja kluuvijärvien luonnontilan vaarantaminen on vesilain puitteissa kielletty (Vesilaki 587/2011 luku 2/11§).

“Ilmakuvatulkinnasta tehty luokittelu ei ole paikan päällä tehdyn veroinen, eikä yleisesti sovellu yksittäisten kohteiden arviointiin. Koko rannikon mittakaavalla tarkasteltuna aineisto antaa kuitenkin hyvän käsityksen eri kehitysvaiheiden yleisyydestä ja tilasta”, toteaa Merisuojeluhankkeen projektikoordinaattori Jaakko Haapamäki. Lisäksi ilmakuvista tunnistetut suuaukon ruoppaukset antavat uutta tietoa kohteiden tilan arvioinnin tueksi.  

Laguunien ruoppaukset yleisiä  

Fladojen ja kluuvien kynnyksiä on ruopattu meriyhteyden ylläpitämiseksi ja tästä syystä luonnontilaisten kohteiden määrä on vähentynyt. Kynnysten ruoppaus vaikuttaa muun muassa negatiivisesti kevätkutuisten kalojen lisääntymismenestykseen, kun veden lisääntynyt vaihtuvuus laskee laguunin lämpötilaa sekä vähentää suojaisuutta. Joissakin tapauksissa suuaukon voimakas ruoppaaminen yhdessä maankohoamisen kanssa voi johtaa laguunin vesipinta-alan pienenemiseen ja vedenalaisten luontoarvojen katoamiseen. llmakuvista havaittiin, että sisäsaaristossa noin joka neljännen fladan suuaukko tai kynnys on näkyvästi ruopattu. Paine rakentaa ja ruopata kohdistuu voimakkaimmin sisäsaariston yli hehtaarin kokoisiin kohteisiin. Pienet, alle hehtaarin fladat ja kluuvit ovat enimmäkseen pysyneet muokkaamattomina etenkin ulkosaaristossa.

Uutta tietoa viranomaistyön tueksi 

Uusi paikkatietoaineisto on tarkasteltavissa meriluonnon aineistoja kokoavassa VELMU-karttapalvelussa. Aineisto auttaa jatkossa viranomaisia ja tutkijoita arvioimaan matalien laguunien tilaa ja käyttöpaineita aivan uudella tarkkuudella. Työn tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa NATURA-luontotyypin tilan arvioinnissa, vesilailla suojeltujen kohteiden selvittämisessä sekä potentiaalisten kunnostuskohteiden valinnassa.  

Kartoitustyö tehtiin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamien Merisuojelu- ja Meriavain-hankkeiden yhteistyönä. Aineisto tuotetaan Ahvenanmaan alueelta erikseen Suomen ympäristökeskuksen toimesta.

Lisätietoja 

Taulukossa on esitetty eri kehitysvaiheissa olevien laguunikohteiden määrää. Eniten on kluuvijärviä 2366 kappaletta, vähiten on laguuneita 492 kappaletta.