Luontoon.fi uutiset

Suomalaisten huoli luonnon tilasta kasvanut – luontokato tunnistetaan nyt merkittäväksi uhaksi

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tiedote 28.6.2022

Suomalaiset ovat selvästi huolestuneempia globaalista luonnon tilasta kuin Suomen luonnon tilasta, selviää Luontosuhdebarometrista. Luontosuhdebarometrilla selvitettiin kolmatta kertaa suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen välillä.

Suomen luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 56 % ja maailman luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 80 %.

Suomen luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 56 % ja maailman luonnon tilasta huolestuneita tai erittäin huolestuneita on 80 %. Verrattuna vuoden 2020 kyselyyn huoli sekä maailman luonnon tilasta että Suomen luonnon tilasta on kasvanut. Maailman luonnon tilasta osuus on kasvanut 9 prosenttiyksikköä ja Suomen luonnon tilasta osuus on kasvanut 15 prosenttiyksikköä.

Tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta on kasvanut 47 prosentilla vastaajista viime aikoina esimerkiksi mediassa näkyvien juttujen kautta. Erityisesti tietoisuus on kasvanut yrittäjien ja alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Suurinta osaa (68 %) kiinnostaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat.

Vastaajista 20 % kokee, että suhde luontoon on muuttunut koronapandemian aikana. Näistä vastaajista 92 % kokee muutokset myönteisemmäksi. Luontosuhde on muuttunut koronapandemian aikana erityisesti opiskelijoilla ja koululaisilla sekä alle 25-vuotiailla. Suomalaisista suurin osa (92 %) näkee, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä.

Luontokato noussut merkittävien luontoa uhkaavien tekijöiden listaan

Luontomme suurimpina uhkina vastaajat pitivät saastumista ja ympäristömyrkkyjä, ilmastonmuutosta, roskaantumista sekä luontokatoa.
 

Luontomme suurimpina uhkina vastaajat pitivät saastumista ja ympäristömyrkkyjä (53% vastaajista), ilmastonmuutosta (45%), roskaantumista (35%) sekä luontokatoa (33%). Luontokadon uhan merkitys on noussut vastaajien keskuudessa verrattuna ensimmäiseen kyselyyn, jossa luontokatoa piti uhkana 25 % vastaajista. Luontomme suurimmista uhista saastuminen ja ympäristömyrkyt nousivat esiin useassa eri vastaajaluokassa. Alle 25-vuotiaiden vastauksissa nousi esiin roskaantuminen (58 %) ja opiskelijoiden ja koululaisten vastauksissa nousi esiin ilmastonmuutos (56 %).

Vastaajista 86 % pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön näkökulmasta rehevöitymisen, torjunta-aineiden käytön ja roskaantumisen vähentämistä. Vastaajista suurimman osan mielestä luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, eikä luonnon arvoa ei voi mitata rahassa. Lisäksi vastaajien mukaan luonto tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun kaupunkeja kehitetään.

Vastuu Suomen luonnosta kuuluu kaikille

Vastaajien mielestä vastuu Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä on erityisesti jokaisen kansalaisen vastuulla. Vastuu nähdään myös valtion ja kunnan viranomaisilla, yrityksillä, maanomistajilla ja politikoilla. Nämä samat tahot nousivat esiin myös vuoden 2020 kyselyssä. Verrattuna vuoden 2020 kyselyyn, yritysten suuri tai erittäin suuri vastuu on noussut 5 prosenttiyksikköä.

Suurin osa (89 %) pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Ikäluokittain tarkasteltuna kokemuksessa luonnon tärkeydestä on jokin verran eroja. Tärkeimpänä luontoa pitävät 45–64-vuotiaat, vähiten tärkeänä opiskelijat ja koululaiset.

Vastaajista 51 % toimii luonnon monimuotoisuuden puolesta. Suurin osa toimii luonnon monimuotoisuuden puolesta kuluttamalla ja syömällä luontoa huomioiden. Tärkeimmät motivoivat tekijät luonnon monimuotoisuuden puolesta toimimiseen olivat vastaajille luonnon tärkeys (58 %) sekä lapset ja tulevat sukupolvet (48 %).

Suomalaiset viettävät paljon aikaa luonnossa

Yhteensä 41 % vastaajista liikkuu luonnossa useamman kerran viikossa ja vain 3 % ei liiku luonnossa lainkaan. Kodin lähistön viheralueet ja puistot ovat tärkein luontoalue suomalaisille. Vastaajista 40 % pitää näitä luontoalueita tärkeimpinä. Myös vuoden 2018 kyselyssä 40 % vastaajista piti näitä luontoalueita tärkeimpinä, vuoden 2020 kyselyssä osuus laski 32 prosenttiin. Tärkeimpänä kodin lähistön viheralueita ja puistoja pitävät opiskelijat ja koululaiset (56 %) ja yksinasuvat (50 %), vähiten taas yrittäjät (24 %).

Vastaajista 60 % haluaa mieluiten rauhoittua luonnossa ja 54 % haluaa harrastaa liikuntaa. Marjastus tai sienestys ja metsissä retkeily kuuluvat myös suosituimpien luonnossa tekemisten joukkoon.

Suomalaisista 73 % liikkuu omalla pihalla useamman kerran viikossa ja 45 % liikkuu kodin lähistön viheralueilla ja puistoissa useamman kerran viikossa. Kansallispuistoissa ja muilla suojelu- ja retkeilyalueilla sekä loma-asunnon ympäristössä liikutaan harvemmin. Nuoret aikuiset (alle 25 vuotiaat) ovat merkittävästi lisänneet liikkumista kansallispuistoissa sekä suojelu- ja retkeilyalueilla.

Luontosuhdebarometri toteutettiin kolmannen kerran

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskus SYKEn tilaama selvitys toteutettiin tänä keväänä kolmatta kertaa. Aiemmin barometri on toteutettu vuosina 2020 ja 2018. Kyselyn toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja Kyselyn vastaajajoukko haettiin CINT-palvelun avulla.

Kyselyyn vastanneista 64 % oli naisia. Naisten määrä on kasvanut 14 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2020 kyselyyn. Yli 65-vuotiaita ei vastannut tämän vuoden kyselyyn, kun vuoden 2020 kyselyssä vastanneista 14 % oli yli 65-vuotiaita.

Lisätietoja