Uutiset

Suojelusuolta Joutsassa upeita löytöjä uhanalaisista ja maallemme uudesta lajista

Lähikuvassa korpikirpukas.

Luontokartoittaja Petri Parkko on löytänyt Joutsan Haapasuon–Kivisuon alueelta useita uhanalaisia nivelkärsäisiä hyönteisiä sekä yhden Suomelle kokonaan uuden lajin. Lajit löytyivät Metsähallituksen Luontopalvelujen teettämissä hyönteiskartoituksissa osana laajaa Hydrologia-LIFE -hanketta.

”Merkittävin havainto on erittäin uhanalainen korpikirpukas (Florodelphax paryphasma), josta tiedetään – viime kesän löytö mukaan lukien – vain kolme löytöpaikkaa koko Suomesta”, kertoo Petri Parkko. ”Hemiptera-työryhmä, jonka asiantuntijajäsenet arvioivat mm. nivelkärsäisten uhanalaisuutta, on esittänyt korpikirpukasta luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi lajiksi.”

”Maallemme uutena lajina löysin kannuskaskaisiin (Fulgoromorpha) kuuluvan lajin Kelisia sima, jonka lähin tunnettu esiintymispaikka on Ruotsissa Gotlannin saarella. Sille tulee seuraavassa arvioinnissa suurella todennäköisyydellä korkea uhanalaisuusluokka”, Parkko arvelee.

Muita arvokkaita havaintoja olivat vaarantuneiksi lajeiksi arvioidut kaskaat luhtakaunokas (Cicadella lasiocarpae) ja kuljuponsikas (Limotettix atricapillus) sekä silmälläpidettävin lajeihin kuuluvat siniheinäkirpukas (Muellerianella extrusa) ja kuljukirpukas (Nothodelphax albocarinata).

Lähikuvassa Kelisia sima.Lähikuvassa luhtakaunokas.

 

Kaskas, nivelkärsäinen

Nivelkärsäiset ovat saaneet nimensä siitä, että niiden suuosat ovat kehittyneet pitkäksi kärsäksi, jonka avulla kaskaat, luteet ja kirvansukuiset hyönteiset nauttivat nestemäistä ravintoa. Nivelkärsäisissä on sekä petoja että kasvien nesteitä ravintonaan käyttäviä lajeja.

Kaskas on ehkä useimmille tuttu suurikokoisena ja äänekkäänä lajina etelänmatkoilta. Suomessakin on kaskaita, mutta ne ovat eteläisiä sukulaisiaan paljon huomaamattomampia ja vain yksi niistä kuuluu laulukaskaisiin.

”Nivelkärsäisten joukossa, etenkin kaskaissa, on runsaasti lajeja, jotka tarvitsevat suota elinympäristökseen. Osa lajeista on uhanalaisia. Tämän kartoituksen tavoitteena oli löytää näitä huomionarvoisia lajeja”, kertoo suojelubiologi Sampsa Malmberg Metsähallituksesta. ”Kivisuo, jolle kartoitus kohdistui, on osittain lettoa. Suurin osa kaikista maamme uhanalaisista suolajeista elää juuri letoilla.”

Inventoinnit ja suunnittelu kunnostustoimien pohjana

Hydrologia-LIFE-hankkeen tavoitteena on turvata suoluontoa ja muita arvokkaita kosteikkoja. Kohteina on 103 kappaletta Natura 2000 -alueita kautta Suomen. Haapasuo, Syysniemi ja Rutajärvi sekä Kivisuo ovat laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, johon sisältyy soita, järviä, jokia ja metsiä Joutsassa. Suuri osa alueesta kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Haapasuo on kansainvälisesti merkittävä, eteläisen Keski-Suomen huomattavin luonnontilainen suoalue.

Hankkeen myötä kerätään ennen ennallistamista valtava määrä tietoa suojelualueiden lajistosta. Yli 150 maastotyöpäivää tuottavat tietoa mm. sammalten, putkilokasvien, sienten sekä lintujen ja hyönteisten esiintymisestä kohteissa. Tietojen avulla pystytään kohdentamaan ennallistaminen alueille, missä toimenpiteet ovat eniten hyödyksi uhanalaiselle ja muuten arvokkaalle lajistolle.
Ennallistamissuunnitelmien avulla varmistetaan toimenpiteiden sujuva ja kustannustehokas toteutus sekä huomioidaan arvokkaiden lajien elinympäristöjen säilyttäminen.

Lisätietoja